Puimurin renkaan jäljet on ihan hyvä maamerkki, yleensä kumminkin ajettu pari kolme kertaa reunasta ensin - jos siis sattuu olemaan puitua.

Puimurin renkaan jäljet on ihan hyvä maamerkki, yleensä kumminkin ajettu pari kolme kertaa reunasta ensin - jos siis sattuu olemaan puitua.

ja jos ei ole puitu, niin ruiskutusurat näkyy kuitenkin? 

Mulla on kylvökoneen sitkaimet säädetty niin että toisella puolella on pari tuumaa leveämmällä. Eli kolmen metrin koneen kanssa jää kuuden metrin välein yksi sen verran leveämpi riviväli että sen erottaa. Helpottaa ruiskutuksia ja kynnön tähtäämistä huomattavasti, varsinkin jos pellon toinen reuna muutama sata metriä pitkä viivasuora ja toinen reuna mitä sattuu, saa sieltä epämääräistä reunasta aloittaessakin ajettua linjan heti suoraan ja vedettyä päisteet helposti kylvölinjan mukaan. Ja lisäksi ne jotka ei tiedä voi kasvuston perusteella luulla että olisi muka oikein leveämpikin kylvökone

Ja lisäksi ne jotka ei tiedä voi kasvuston perusteella luulla että olisi muka oikein leveämpikin kylvökone

Nerokasta =)

Mutta toi sitkaimien säätökin tuntui ihan näppärältä ajatukselta.

joo minen sitte tiä mutta vaikka näitä maita ny on vanhan isännän toimesta ja meiränki toimesta yritetty kyntää ihan sen pinnan muotoolun vuoksiki, ei vain maan mustaamiseksi, on niitä muotooltavia kohtia aina vain, kiitos osaltaan sarka aurojen ja osaltaan sitte kumminki sen kiiruhun/laiskuuren kyntää yhtehen lohkohon.. ny ilimajäährytteisten myötä on toive paremmasta.. ihan rehunteon mielekkyyren kannalta pyritähän tekehen pitkät päisteet sen olles kannattavaa ja maharollista.. plus sitte sellaastaki havaantua jottei sitä päistettä kannata aina samahan kohtahan teherä/lopettaa, kuppi ilimiötä siitä seuraa olovana mitä muiren maita seuraallu..

tuntumana on jotta yks ulos kääntö vaatii kolome keskelle sen korjaamiseksi, ja viä niin jotta ulos käännöllä lyhin päiste ja sisään kynnettäes joka kerralla piree..

Kaikesta huolimatta pitäisi harrastaa katoavaa kansanperinnettä ja kyntää
yksi peltolohko. Pahasti laossa ollutta kauraa. Millä kikkakolmosella osaa tehdä
päistemerkit, kun ei ole edes suoraa sivua.

Teetkö kylvimellä ruiskutusuria? Niitä myöden saa aika tarkat päisteviivat vedettyä. Jos ei uria niin varmaankin kattoisin puimurin jäljistä ja kylvörivistä suuntimaa. Hyvä muistaa myös että vauhti korjaa virheet 

Ite teen aina yli 10m päisteitä, mukavampi kääntää ympäri kun ei tarvi rajoittajasta rajoittajaan veivata renkaita samalla keikkuen ojan reunalla.

Oliko nyt niin ,että se kaura on vielä puimatta? Se voi tuoda omat mukavat vivahteensa kyntöön. Muutenhan viljan sängen kyntö on ihan sama miten sen mönkii. Ruiskuttamaton nurmi vaatii jo vähän enemmän. Siksi mä glyfotan kaikki lopetettavat nurmet, sitten nekin on ihan ok. Viikolla kynnin kunnon multamaata. Siivet oli vähintään 30cm paksulti tarttuneessa maassa. Oikeastaan se "palkki" lensi vaan yli. Ei tiennyt paraniko se jälki nopeutta lisäämällä vai vähentämällä. Ainakaan se ei  ollut kovin hääppöstä koskaan. No talvi tulee ja tasaa, keväällä äjes

Lypsyukolle suosittelen muovisiipiä

Itellä on semmoinen ajatus että päiste pitää olla niin leveä ettei tarvi vekslata ees taas. Eli yleensä leveyttä taitaa tulla päisteelle noin 12 metriä. Liian kapea päiste vie aikaa. Sitten on sellainenkin pointti että perusmuokkaus pitäisi tehdä samoihin ajosuuntiin kuin normaalistikin pellolla ajetaan. Eli jos teet kapean päisteen kynnössä niin kivasti möykyttää sitten kaikissa muissa työvaiheissa kun ajat poikittain viiluihin nähden. Ne tahtoo tuntua kuitenkin vaikka on kuinka tehty kylvömuokkausta sun muita hommia.

Itse en tee mitään merkkauksia normaalisti päisteisiin. Ensimmäisellä vedolla aurat vaan pellosta ylös ja samaan kohtaan silmämääräisesti tähdätään sitten jatkossa. Puimurin renkaanjäljet on toki hyvä suunnistusapu jos sellaiset löytyy.

Lypsyukolle suosittelen muovisiipiä

Tuo on kyllä tiedossa, mutta oliko kosteusolosuhteet sitten jotenkin ihmeelliset. Noin häjysti ei ole tarttunut kait koskaan. Tosin nuo on ne kuuluisat Konsgildet, niihin taitaa tarttua vielä paremmin kuin Öövereihin. Tosin kuorimetkin taitaa vaan pahentaa tilannetta. Lisäksi voipi olla että ylijäämätuotteella nauretaan, kun kysyn muovisiipiä Konsgildeen, johon ei saa enää eres rautasiipiä Toki on tullut mieleen , että pyytäis Ööverin v-siiven muovisena ilman reikiä ja pistäis ne kiinni. Mielestäni aika sama siipi kyseessä, paitsi pultit eri kohdissa ja Konsgildessä on siipi pitempi ja rintapala leveämpi. Mutta kovilla mailla nuolla saa mielestäni tälläinen tumpelokin ihan hyvää jälkeä. Johtuuko sitten siitä tukipyörästä, jota en koskaan ennemmin ole omistanut. Monilla nostolaitteilla 15v aikana on tullut 4siipistä Sr:ää vedettyä ilman tukipyörää, mutta nyt en enää pois anna Toki vois muuten nuo muovisiivet hommata niihin Öövereihin, mutta ei niillä noin nättiä kynnöstä saa

Muovisiivet on tietyn tyyppisillä multamailla ehdottomat, oli keliolosuhteet mitkä tahansa. Aikoinaan paloi hermo totaalisesti Överumien terässiipien kanssa, sen jälkeen ne romut on saanu mun puolesta kerätä ruostetta kaikessa rauhassa.
Kääntöauroissa on esiauroissa terässiivet jotka pitää vaihtaa muovisiin kunhan nuo pellot tulee taas kynnettäväksi.

Ite tykkään Y-käännöksellä vaihtaa suuntaa ja päisteet on yleensä yhtä leveät kuin niitettäessäkin, eli leveät. Merkit vedän takimmaisella siivellä.

Enpä ole koskaan miettinyt päisteen leveyttä, aurat nousee ja laskee silmämääräisesti. Päisteestä tulee sitten sellainen kuin tulee. Jostain syystä tykkään aika kapeasta päisteestä vaikka se tietää vekslaamista. Leveässä päisteessäkin on hommaa, kun sen kyntää umpeen. Aikaa siinäkin palaa.

Naapurissa on seutukunnan parhaat kyntömiehet, ne ei vaan enää kynnä, mutta siihen maailman aikaan, kun kyntivät, niin päisteeseen tehtiin aina merkkikyntö. Eli täysi auran työsyvyys koko leveydeltä. Se merkkaus sitten ihmeesti hävisi kun kyntö alkoi . Toinen periaate niillä oli, että pakkia ei saa käyttää ikinä. Päisteen täytyy olla niin leveä, että traktorin saa käännetty siellä reilusti ympäri. Ei ne niitä päisteen merkkauskyntöjä mittaillut tai funtsinut sen enempää. Silmämääräisesti kattoivat kohdalleen ja sitten menoksi. Itsevarmuus omasta osaamisesta oli ja on aina korkealla tasolla. Ei niille kukaan ole pärjännyt koskaan.

Enpä ole koskaan miettinyt päisteen leveyttä, aurat nousee ja laskee silmämääräisesti. Päisteestä tulee sitten sellainen kuin tulee. Jostain syystä tykkään aika kapeasta päisteestä vaikka se tietää vekslaamista. Leveässä päisteessäkin on hommaa, kun sen kyntää umpeen. Aikaa siinäkin palaa.

Naapurissa on seutukunnan parhaat kyntömiehet, ne ei vaan enää kynnä, mutta siihen maailman aikaan, kun kyntivät, niin päisteeseen tehtiin aina merkkikyntö. Eli täysi auran työsyvyys koko leveydeltä. Se merkkaus sitten ihmeesti hävisi kun kyntö alkoi . Toinen periaate niillä oli, että pakkia ei saa käyttää ikinä. Päisteen täytyy olla niin leveä, että traktorin saa käännetty siellä reilusti ympäri. Ei ne niitä päisteen merkkauskyntöjä mittaillut tai funtsinut sen enempää. Silmämääräisesti kattoivat kohdalleen ja sitten menoksi. Itsevarmuus omasta osaamisesta oli ja on aina korkealla tasolla. Ei niille kukaan ole pärjännyt koskaan.

Tuota systeemiä, että kyntää kerran päisteen etukäteen täysillä oon kerran kokeillut. Pirullinen hyppyri siitä tuli kääntymisen jälkeen kun asettui lähtöpaikalle aurat ilmassa. Päähän tullessa ei niin haitannut kun aurat oli vielä maassa. Päisteen kyntö siinä kynnöksen reunalla kyllä oli sitten helpompaa ja tuli siistimpi jälki.

Lainaus käyttäjältä: arzyboy - 07.10.17 - klo:19:48

Lypsyukolle suosittelen muovisiipiä

 Monilla nostolaitteilla 15v aikana on tullut 4siipistä Sr:ää vedettyä ilman tukipyörää, mutta nyt en enää pois anna

Tämä SASsiSusikoskelle