Tänä aamuna valmistui viimeinen satsi ja sitten on yhteenvedon aika 2017.

ruis 3164kg/ha
syysvehnä 5800kg/ha
ohra 4574kg/ha
kaura 4043kg/ha

Olosuhteisiin nähden kelpo tulos. Kauraan olen pettynyt. Urani huonoin satomäärä, vaikka laatu on erittäin hyvää. Vain yksi kuivauserä on alle 60kg. Nokialle meni jo yksi kaurakuorma ja sieltä tulee aika mukavia lukuja ulos. Sen verran voidaan selitellä, että hehtaari meni lakoihin, joita ei viitsinyt ja uskaltanut enää puida homeiden pelossa. Pari hehtaaria kärsi riistavahingoista ja jokunen hehtaari kattilanpohjia kärsi vedestä jo aiemmin kesällä. Jos ei noita ongelmia ollut, niin kauraa tuli jopa kiitettävästi. Avantistakin tuli panostuksiin nähden yllättävän hyvin, mutta tarkkaa kilomäärää ei pysty antamaan, kun siinä maanantain puintiruuhkassa meni kuormakirjanpito sekaisin. Täytyi keskittyä olennaiseen.

Öljyä tähän sesonkiin hukkui paljon, mutta eipä ollut vaihtoehtoja. Kokonaisuutena olen varsin tyytyväinen tähän kesään.

Tänä aamuna valmistui viimeinen satsi ja sitten on yhteenvedon aika 2017.

ruis 3164kg/ha
syysvehnä 5800kg/ha
ohra 4574kg/ha
kaura 4043kg/ha

Olosuhteisiin nähden kelpo tulos.

Onhan tuo, kun siilossa. Huomiota. Rukiilla oli siellä ehkä pakkasvaurio tai etana tai kahukärvänen. Kyllä täällä melko hailakastakin hybridistä tuli sentään hiukan enempi, ja Reetasta monilla kuuluu tosiaan tulleen reilusti enempi.

Oliko Skagenissa valkuainen hyvä ? Ilman kahta typpiruiskutusta Ceylonin valkuainen olisi jäänyt 11:een. Ihmettelen Ceyloninkin toipumista, suuren virheen teinkin hyökätessäni aikaisin keväällä jyrsimään kitukasvuista syysvehnänorasta 800 kg:n rypsille, koska ne palstat, joita en kerinnyt tuhoamaan, toipuivat taianomaisesti ja varmasti olisivat tuottaneet ainakin semmoisen 3-4 tonnia. Targaa kului aimo annos, kun se syysvehnä ryöstäytyi kasvuun muokkauksen jälkeen.

-SS-

Kylvin rukiin syksyllä hyvin pintaan ja keväällä se routi juuriaan ylös. Siinä tuli hävikkiä. Eniten vaikutti mielestäni posketon kuivuus toukojen jälkeen. Kasvusto oli pitkään aivan keltaista. Ei tarvinnut miettiä lainkaan kasvunsääteitä. Tässä suhteessa vehnä on mielestäni varmempi, että kuivuuden ollessa vallitseva, se juroo matalana oraana, kun ruis painaa päätä pahkaa kortta ylös ja koittaa tappaa itsensä. Vehnä kesti sitä kuivuutta paremmin.

Harva syysvilja tekee äkkiä jotain jälkiversontaa, joka on puidessa viheliäistä. En tiedä auttaisiko lannoituksen säätö noihin harvempiin kohtiin. Kuvittelen, että harva kasvusto saa liikaa ravinteita ja innostuu kasvuun. Toi säätö vaatisi paremman viskan.

Kylvin rukiin syksyllä hyvin pintaan ja keväällä se routi juuriaan ylös. Siinä tuli hävikkiä. Eniten vaikutti mielestäni posketon kuivuus toukojen jälkeen. Kasvusto oli pitkään aivan keltaista. Ei tarvinnut miettiä lainkaan kasvunsääteitä. Tässä suhteessa vehnä on mielestäni varmempi, että kuivuuden ollessa vallitseva, se juroo matalana oraana, kun ruis painaa päätä pahkaa kortta ylös ja koittaa tappaa itsensä. Vehnä kesti sitä kuivuutta paremmin.

Kyllä sama tuntuma oli, eihän tuossa Ceylonissa ollut oikein mitään siellä mullassa. Toukokuussa tuli semmoinen 15 mm sade jossakin vaiheessa, ja ryöhähti kasvuun. Ruis oli jo korrella, ei enää apua.

-SS-

Tänä aamuna valmistui viimeinen satsi ja sitten on yhteenvedon aika 2017.

ruis 3164kg/ha
syysvehnä 5800kg/ha
ohra 4574kg/ha
kaura 4043kg/ha

Toihan kuulostaa sellaiselta normaalilta suoritukselta, eikä sellaiselta mihin täällä on yleensä totuttu, että 8 tonnia tulee läpitte joka lohkolta. Tälläisen vuoden tulokseksi minusta ihan hyvä.

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 05.10.17 - klo:20:40

Tänä aamuna valmistui viimeinen satsi ja sitten on yhteenvedon aika 2017.

ruis 3164kg/ha
syysvehnä 5800kg/ha
ohra 4574kg/ha
kaura 4043kg/ha

Olosuhteisiin nähden kelpo tulos.

Onhan tuo, kun siilossa. Huomiota. Rukiilla oli siellä ehkä pakkasvaurio tai etana tai kahukärvänen. Kyllä täällä melko hailakastakin hybridistä tuli sentään hiukan enempi, ja Reetasta monilla kuuluu tosiaan tulleen reilusti enempi.

Oliko Skagenissa valkuainen hyvä ? Ilman kahta typpiruiskutusta Ceylonin valkuainen olisi jäänyt 11:een. Ihmettelen Ceyloninkin toipumista, suuren virheen teinkin hyökätessäni aikaisin keväällä jyrsimään kitukasvuista syysvehnänorasta 800 kg:n rypsille, koska ne palstat, joita en kerinnyt tuhoamaan, toipuivat taianomaisesti ja varmasti olisivat tuottaneet ainakin semmoisen 3-4 tonnia. Targaa kului aimo annos, kun se syysvehnä ryöstäytyi kasvuun muokkauksen jälkeen.

-SS-

En ole ehtinyt viemään näytettä eteenpäin, kun just vasta saatiin pellosta ylös:) Kyllä tohon apulantaa meni riittävästi, sakoon tämä kaatuu, jos johonkin.

No nyt olisi näytetuloksia. Kyllä siinä syysvehnän kanssa kävi niin, että sako oli 87 eli selvä tapaus. Ei siitä sen enempää. Rehunakin tulee kuitenkin kohtuullisen hyvä tili. Avanti-kauralle annoin jo tappotuomion myöhäisyytensä takia, mutta sepä tekikin ilkeän tempun. Homeita ei lainkaan ja lajitteet 1,11%, mikä on kaikkien aikojen ennätys. HLP tälle vuodelle tavanomainen 62kiloa. Nyt onkin vähän miettimistä voiko tuota Avantia hylätä. Viime vuonna oli niitä homeita 5500. Olihan siinä lakoa, mutta Belindassakin on ollut lakoa maailman sivu, ilman mitään homevaaroja. Avantissa on ominaisuutena lyhyt ja paksu jyvä. Se tekee seulojen läpäisyn hankalaksi, hyvä suurimo-ominaisuus. Tuolla lajitteella 10e hyvää, aika merkittävää siis. Belindassakin lajitteet oli kuulemma jossain kahden kieppeillä, mikä on hyvä saavutus sekin. Kauran osalta laadullisesti kaikkien aikojen paras vuosi.

Avantia,  Kauran osalta laadullisesti kaikkien aikojen paras vuosi.

Ja Avantista paras keskisato tällä tilalla koskaan. Ihan Agronet sato

No nyt olisi näytetuloksia. Kyllä siinä syysvehnän kanssa kävi niin, että sako oli 87 eli selvä tapaus. Ei siitä sen enempää. Rehunakin tulee kuitenkin kohtuullisen hyvä tili. Avanti-kauralle annoin jo tappotuomion myöhäisyytensä takia, mutta sepä tekikin ilkeän tempun. Homeita ei lainkaan ja lajitteet 1,11%, mikä on kaikkien aikojen ennätys. HLP tälle vuodelle tavanomainen 62kiloa. Nyt onkin vähän miettimistä voiko tuota Avantia hylätä. Viime vuonna oli niitä homeita 5500. Olihan siinä lakoa, mutta Belindassakin on ollut lakoa maailman sivu, ilman mitään homevaaroja. Avantissa on ominaisuutena lyhyt ja paksu jyvä. Se tekee seulojen läpäisyn hankalaksi, hyvä suurimo-ominaisuus. Tuolla lajitteella 10e hyvää, aika merkittävää siis. Belindassakin lajitteet oli kuulemma jossain kahden kieppeillä, mikä on hyvä saavutus sekin. Kauran osalta laadullisesti kaikkien aikojen paras vuosi.

Skagen kyllä yllätti tuossa itämisessä, koska sen pitäisi olla vahvin sako-ominaisuuksiltaan. Ceylonin ja Skagenin rinnakkaisviljely muutamana vuonna näytti niiden keskinäisen kasvuaikaeron, kyllä se Skagen vaan on melkoisesti viivyllöisempi, ja lisäksi helpommin lakoutuva kuin Ceylon. Ceylonin sakolukuominaisuus on minulle tuntematon, mutta tänä vuonna oli hyvä, ja lähes 84 kg hehtopaino.

Eli oma ajatukseni oli Skagenista, että meikäläisen kalusto ja aikataulu, eikä varsinkaan hermo kestä odotella satotykki-Skagenia, vaan Ceylonin aikaisuus vei lajikevalinnassa voiton. Edellenkään en usko muista kilpalajikkeista Skagenille löytyvän vastustajaa. Mutta olenkin talousviljelyyn lajikkeen koettanut etsiä. Gunbo olisi se optimi, mutta kun on kolme viikkoa muita myöhäisempi, pahimpina syksyinä. Zebratkin tulee aikaisemmin puitaviksi.

Kyllä ajatus olisi tuota Emiliota koittaa, Ceylonin rinnalle. Jotenkin vain tekisi mieli päästä siinä elokuun alussa syysvehnää puimaan , niin kuin ennen vanhaan.

-SS-

Kollegalla tossa Tampereen kieppeissä Skagen iti tähkään ja teki satunnaisiin jyviin parin sentin oraat ennenkuin pääsi puimaan. Ei tässä mitään sellaista ollut. Jonkinlainen pettymys noin rankka sakon putoaminen. Kuvittelin, että mentäisiin vielä jossain 200 pinnassa huonoimmillaan.

Ceylonin pienempi jyväkoko on kova valtti. Ei oikein millään viljalajilla liian iso jyvä ole hyväksi. Omat näkemys, että ohralla 50g, kauralla 41g, vehnällä 40g tuhannen jyvän painona on sopiva yläraja. Ison jyvän valmistuminen kestää kauan ja tuo sitä kautta yllättävää myöhäisyyttä, mikä ei välttämättä lajiketiedoista tule esille. Myös isojen jyvien kuivaaminen on työlästä kosteana syksynä.

Kollegalla tossa Tampereen kieppeissä Skagen iti tähkään ja teki satunnaisiin jyviin parin sentin oraat ennenkuin pääsi puimaan. Ei tässä mitään sellaista ollut. Jonkinlainen pettymys noin rankka sakon putoaminen. Kuvittelin, että mentäisiin vielä jossain 200 pinnassa huonoimmillaan.

Ceylonin pienempi jyväkoko on kova valtti. Ei oikein millään viljalajilla liian iso jyvä ole hyväksi. Omat näkemys, että ohralla 50g, kauralla 41g, vehnällä 40g tuhannen jyvän painona on sopiva yläraja. Ison jyvän valmistuminen kestää kauan ja tuo sitä kautta yllättävää myöhäisyyttä, mikä ei välttämättä lajiketiedoista tule esille. Myös isojen jyvien kuivaaminen on työlästä kosteana syksynä.

Kai nyt tiedät, että vehnän sakon putoamiseen riittää melko pienetkin sademäärät, ja tänä syksynä on satanut enemnän kuin vähän, joten aika epärealistista odottaa, että sako olisi edes ykkössataluvulla tämän syksyn sateilla.

Lajikekohtaista; kyllä parhaat lajikkeet kestävät jopa kolmen viikon sateet. Kehnoimmat itävät jo sumuista.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 07.10.17 - klo:21:40

Kollegalla tossa Tampereen kieppeissä Skagen iti tähkään ja teki satunnaisiin jyviin parin sentin oraat ennenkuin pääsi puimaan. Ei tässä mitään sellaista ollut. Jonkinlainen pettymys noin rankka sakon putoaminen. Kuvittelin, että mentäisiin vielä jossain 200 pinnassa huonoimmillaan. Ceylonin pienempi jyväkoko on kova valtti. Ei oikein millään viljalajilla liian iso jyvä ole hyväksi. Omat näkemys, että ohralla 50g, kauralla 41g, vehnällä 40g tuhannen jyvän painona on sopiva yläraja. Ison jyvän valmistuminen kestää kauan ja tuo sitä kautta yllättävää myöhäisyyttä, mikä ei välttämättä lajiketiedoista tule esille. Myös isojen jyvien kuivaaminen on työlästä kosteana syksynä.

Kai nyt tiedät, että vehnän sakon putoamiseen riittää melko pienetkin sademäärät, ja tänä syksynä on satanut enemnän kuin vähän, joten aika epärealistista odottaa, että sako olisi edes ykkössataluvulla tämän syksyn sateilla.

Sellaista tossa kuulin kun omia vehniä tarjoilin mylly tavaraksi niin sakoluvut eivät tänä vuonna ole edes nousseet ylös eli ei välttämättä ole auttanut vaikka olisi kuinka päässyt puimaan hyvällä säällä alku syksystä.

Isosta jyvästä on kyllä tietysti haittaa, mutta pieni jyvä taas ränsistyy tälläisissä vesisateissa ja sitten kun sitä aletaan kuivaamaan niin jäljellä on sellanen hiirenpaskan kokoinen nokare jolla ei silläkään ole oikein käyttöä. Itse yritän kyllä jatkossa enemmän panostaa isompi jyväsiin lajikkeisiin, että jää edes jotain jäljelle kuivailujen jälkeen.

Onko paljon vielä jossain päin puimatta? Näyttää melko sateista lokakuun alkupuoliskoa.