Lainaus käyttäjältä: -SS- - 25.08.17 - klo:09:33

Lainaus käyttäjältä: 4viljanpuuro - 24.08.17 - klo:23:01

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 24.08.17 - klo:22:11

Jos rupeaa odottelemaan hampaissa paukkuvaa jyvää, voi käydä niin, ettei sen syksyn aikana pääse ollenkaan puimaan. Sateissa on tähän aikaan vielä voimaa, jos osuvat kohdalle.

-SS-

Kiitos, jos noin kokenut kaiken nähnyt konkari antaa noin selvän nyökkäyksen niin aloitan puinnit huomenna!

En ole kokenut enkä konkari, vähän pessimisti vain. Tällekin päivälle piti tulla iltapäivälle vain 70 %  kuuro, aamukahdeksasta asti on satanut tasaisesti, kestänee iltaan. Vaikka kuivuri pyöritteli kahdeksan tuntia sitä ruislastia, nyt jäähdytyksen naksahdettua kiinni se kuiva ruis sentään on katon alla ja sade ropisee ikkunalautaan tuossa.

Kylmå yö oli, viikko sitten kun sääsin 76 asteeseen kuivauslämpöä, nyt oli keskimäärin 64 astetta vain. Viidessä-kuudessa asteessa kävi. Ei ole kaksiliekkipoltinta.

Pitäisiköhän rakentaa termostaattiohjattu imun kuristus. Ilmaa menee muutenkin tuohon kaappiin hiukan liikaa.

-SS-

Tämä imun kuristus termostaatilla on ollut kanssa mielessä jo viimeiset 10 vuotta. Kuivuritehtaalla palikat vivun liikuttamiseksi maksavat muistaakseni tuhansia euroja. Mikähän olisi edullisin tapa rakentaa moinen?

Laittaisin ehkä Logo pikkulogiikan, lisäyksenä termostaaattitulo, ja analoginen ulostulo. Sitten jänniteohjattu belimo peltimoottori 0..10 V asento jännitteen mukaan. Ja joku sopiva neliöakselilla varustettu pelti. Imuaukon jakaisi kahtia, vain toinen haara sulkupellillä säädetty. Tällöin uuni saisi sentään ilmaa, vaikka jokin menisi vikaan. Täytyy sanoa, että itsellä on sopiva lamellipelti olemassa romukassassa. Että homma on minun omasta saamattomuudestani kiinni, sanoisin, kun en ole vielä soveltanut. Nyt heitän imuaukon ritilälle kylmiksi öiksi pienen peltiarkin. Lämpimänä päivänä tahtoo kiusata ylilämpö. Joskus tässä muutama vuosi sitten suutin vaihdettiin vakioon verrattuna puolta gallonaa pienemmäksi, sen takia. Nyt sitten joutuu pitämään kovempaa öljynpainetta ja kuristamaan imua kun on viisi astetta öisin.

Logo + laajennuspalikat, noin 400 euroa. Belimo 150 euroa. Mahdollinen virtalähde parisataa. Koko homman voisi tehdä 24 V tasajännitteellä, silloin ei tarvinne sähkömiestä.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: carlos - 25.08.17 - klo:22:38

Tämä imun kuristus termostaatilla on ollut kanssa mielessä jo viimeiset 10 vuotta. Kuivuritehtaalla palikat vivun liikuttamiseksi maksavat muistaakseni tuhansia euroja. Mikähän olisi edullisin tapa rakentaa moinen?

Laittaisin ehkä Logo pikkulogiikan, lisäyksenä termostaaattitulo, ja analoginen ulostulo. Sitten jänniteohjattu belimo peltimoottori 0..10 V asento jännitteen mukaan. Ja joku sopiva neliöakselilla varustettu pelti. Imuaukon jakaisi kahtia, vain toinen haara sulkupellillä säädetty. Tällöin uuni saisi sentään ilmaa, vaikka jokin menisi vikaan. Täytyy sanoa, että itsellä on sopiva lamellipelti olemassa romukassassa. Että homma on minun omasta saamattomuudestani kiinni, sanoisin, kun en ole vielä soveltanut. Nyt heitän imuaukon ritilälle kylmiksi öiksi pienen peltiarkin. Lämpimänä päivänä tahtoo kiusata ylilämpö. Joskus tässä muutama vuosi sitten suutin vaihdettiin vakioon verrattuna puolta gallonaa pienemmäksi, sen takia. Nyt sitten joutuu pitämään kovempaa öljynpainetta ja kuristamaan imua kun on viisi astetta öisin.

Logo + laajennuspalikat, noin 400 euroa. Belimo 150 euroa. Mahdollinen virtalähde parisataa. Koko homman voisi tehdä 24 V tasajännitteellä, silloin ei tarvinne sähkömiestä.

-SS-

se energia, jolla palautetaan päivällä vallinnut lämpötila ja ilmankosteusprosentti, menetetään yökuivatuksessa joka tapauksessa. On aika helppo laskea, kun tiedetään ilmakuutiot ja aste-ero lämpötiloissa.

Jos ilmaa kuristaa liikaa, niin kosteus poistuu jyvistä muttei kuivurista ja kuivuri alkaa toimimaan lämpöpatterina...tulee lisää energiahäviöitä. Varmaan pitää seurata myös lämpötilaa ja ilman kosteusprosenttia siellä poistokanavassa, sieltä voi varmistaa että vilja kuivuu ja kosteus poistuu myös ulos.

Kun tämän saa toimimaan, niin sitten värkkää ilmankuivaimen ja esilämmityksen tuloilmaan ja lämmön talteenoton poistopuolelle....ja poistettu kosteus johdetaan tietysti säätösalaojien kautta syysviljoille

Vein tänään ensimmäistä kertaa kärryt pellolle ja menin ruokatunnille jonka aikana sade alkoi koputtelemaan tuvan peltikattoa.

Huomenna ei sitten lämpötila nouse paljon päälle kymmenen ja on pilvistä koko päivä.

On meinaan kusinen paikka nyt. Lakoisia kohtia ei kannata kohta enää edes yrittää, koittaa rääpiä ensin parhaat kohdat siiloon.

Alkaa tosiaan olla niin ettei kannata enää odotella että viljat saa alle 20-prosenttisina pois ja hyvälaatuisina. Päivät lyhenee, puintiaika vielä nopeemmin. Hyvä jos tähänkään aikaan ennen klo. yhtä iltapäivällä pääsisi aloittelemaan, ja illalla kahdesalta on jo yökaste. Ja tosiaankaan vielä ei vilja ole edes valmista. Karjaväen kriisi pahenee, HELP HELP...

se energia, jolla palautetaan päivällä vallinnut lämpötila ja ilmankosteusprosentti, ........

Ei se välttämättä mene ihan noin, suorassa suhteessa. Joka tapauksessa, mitä kuumemmat uunin palopinnat on, sitä vähemmän nokea kertyy pinnoille, Ilman nopeuden vähentäminen hidastaa kuivausta mutta parantaa kuivaushyötysuhdetta tiettyyn rajaan asti.

Pakkasella kuivaaminen pistää pisaroimaan uunin loppupään kanavat, niihin tarttuu tuhkaa ja nokea. Tuossa uunissa on kuitenkin hyväksyntäkyltissä maksimikulutus kg/h , että en voi tehoakaan lisätä loputtomasti liekkiin, kupruaa se peräseinä rypylle. Helpointa siis on hiukan kuristaa. Vehnällä vilja vastustaa enempi, että ilma lämpiää paremmin.

-SS-

Alkaa tosiaan olla niin ettei kannata enää odotella että viljat saa alle 20-prosenttisina pois ja hyvälaatuisina. Päivät lyhenee, puintiaika vielä nopeemmin. Hyvä jos tähänkään aikaan ennen klo. yhtä iltapäivällä pääsisi aloittelemaan, ja illalla kahdesalta on jo yökaste. Ja tosiaankaan vielä ei vilja ole edes valmista. Karjaväen kriisi pahenee, HELP HELP...

Tässä on suuren maailman vehnäkoulun luento, jolla paikalliset akrolookit saavat oppia, millä se vilja otetaan kuivana pois.

Wheat School- Timing Pre Harvest Glyphosate Application In Wheat

Saksalainen 4000 ha viljelijä kehuu kovasti glyfosaatin toimintaa suorakylvössä:
 Preharvest treatment with Glyphosate-based herbicides

-SS-

Wolmarissa oli puintikosteus 16. Ironi olisi puitavissa, mutta päät ei ole vielä kääntyny alas. 2-tahoisen jyväkoko näyttää vaihteeksi hyvältä, vaikkei ole saanut tautiaineita. Mutta ekaksi täytyy lähteä rukiin kimppuun, kun etelämpänä on näämmä saatu puitua. Perjantaina oli jyvät ruopassa aika kovia, poislukien joku jälkiversonta, vihreitä tulee pikkuisen mukaan. Eilen pilasi sateet aloituksen. Tänään kahdelta alotellaan, jos ei joku kuuro tule sotkemaan.

Wolmari puitiin viikko sitten 16oli kosteus. Pötköö ajettu kynnetty jyrsitty äestetty kylvö on hehtaarin kesken. märkää. Reetta kokeilen seuraavalla poudalla hybridi raakaa. Jäisi kaikilta puolet peltoon ni loppuisi yltiöpositiiviset ajattelutapa.mua ainakin kyrpii yrittää puida lokakuunvaihteessa

Kyl vitut tais jos olis joku 300 ha viljalla ja kaikki vielä puimatta. Ei oo suurviljely helppoa suomen olosuhteissa.

Kyl vitut tais jos olis joku 300 ha viljalla ja kaikki vielä puimatta. Ei oo suurviljely helppoa suomen olosuhteissa.

Miten niin. 30ha/päivä = 10 puintipäivää. Ei luulis liikaa rasittavan.

Jos vaan tulee ne 10 päivää. Syksyllä 2012, milloin Länsi-Suomessa meni kai ihan mukavasti; täällä idempänä alkoi sadekausi syyskuun alussa. Satoi päivän piti kaks poutaa, olo kuin viidakossa. Odoteltiin sitä aina tullutta viiden päivän poutajaksoa niin olis puitu kaikki pois. Ei tullut. Sitten syys-lokakuun vaihteessa ajettiin puoliväkisin vähemmin märkinä päivinä kaikki pois (Skänälle tiedoksi: MYÖS rypsi...)

Lainaus käyttäjältä: Jopomies - 27.08.17 - klo:09:23

Kyl vitut tais jos olis joku 300 ha viljalla ja kaikki vielä puimatta. Ei oo suurviljely helppoa suomen olosuhteissa.

Miten niin. 30ha/päivä = 10 puintipäivää. Ei luulis liikaa rasittavan.

Ihanan teoreettista. Sama määrä tarttis saada liikuteltua kuivuriin ja mielellään myös kuivaksikin.
Tos kylällä on rakenteilla 500Hl kuivuri, eikä sekään kai mikään suurensuuri ole. Kasisatastakin tiemmä tehdään pirkanmaalla.

Lainaus käyttäjältä: Jopomies - 27.08.17 - klo:09:23

Kyl vitut tais jos olis joku 300 ha viljalla ja kaikki vielä puimatta. Ei oo suurviljely helppoa suomen olosuhteissa.

Miten niin. 30ha/päivä = 10 puintipäivää. Ei luulis liikaa rasittavan.

Mulla suunnilleen tuo puitavaa, puinnit alkaa testailumielessä viikon, parin päästä. Jos 15ha päivässä saa pois, kyllä ne on hyviä päiviä syyskuun puolivälin jälkeen. Poislukien tuuliset yöt että pääsee puimaan pitkää päivää.

Jos olis murskeviljasysteemit niin kohta puoliin vois aloitella, mutta kun ei ole... Kokoviljana tulee puitua osaksi paaliin.

Jos olis murskeviljasysteemit niin kohta puoliin vois aloitella, mutta kun ei ole... Kokoviljana tulee puitua osaksi paaliin.

Murskeviljaa mulla tänä vuonna suht paljon puitavana. Kylvetty suuri osa pitkällä kesäkuussa, viimeiset Seinäjoen näyttelyn aikaan, millos se olikaan. Mukavasti "tasaa" puintikautta, kun murskeviljaksi puitavaahan ei tartte kylvää hätäillen. Eli kaikki on kuitenkin samaan aikaan puinnissa, oujee... Noitakin pääse aloittamaan parin viikon sisällä, kuten ekat kuivattavat. Ehkä. Jos olisi ajoissa kylvettyä murskeviljaksi, saisi puinnit aloittaa ku kelit sallii. Tullut vettä enemmän ja vähemmän viime aikoina, nytkin piha märkä vaikkei sadakaan. Kylmää ja pilvessä, sateiden jälkeen kestää kasvustonkin kuivua.