Ruotsi toimi toisin EU-liittymisen yhteydessä kuin Suomi. Siellä lähdettiin siitä, että maatalous saa kehittyä siellä, missä sille on parhaat luontaiset edellytykset ts. Etelä-Ruotsissa. Koko maahan laitettiin samat tukitasot, jolloin toivottu tavoite toteutui. Tuotanto kattaa kotimaan kulutuksen, eikä vientitarvetta juurikaan ole.
Ruåtsin valtiontalous on kehittynyt hyvin, velkaa ei ole tarvinnut tehdä ja vienti vetää hyvin (ei maatalouden vientitarvetta).
Suomessa on toimittu toisin: maataloustuotanto on korkeitten kansallisten tukiaisten voimalla siirretty sinne, missä sitä ei pitäisi olla lainkaan ts. Pohjois-Suomeen. Etelän tuotantoa on ajettu alas. Valtion velka kasvaa huolestuttavaa vauhtia, pian tulee seinä vastaan.
Suomesta on tulossa kepulaisen politiikan seurauksena "banaanivaltio", joutuu pian pankkien holhouksen alle. Silloin viimeistään tulee stoppi nykyiselle "aluepolitiikalle".