Vaikeus asiassa on siinä, että naapureiden tehtyä valintansa ei meillä juuri ole sananvaltaa. Lisätieto ei tietenkään olisi pahitteeksi, muttei ihmisillä taida olla aikaa eikä kärsivällisyyttä odottaa sitä 50-100 vuotta, jonka jälkeen referenssitietoa olisi riittävästi. Mitään muitakaan teknologioita ei ole testattu niin kauaa.....
Joo, ei ole testattu niin kauaa, mutta DDT:lläkin on puoliintumisaika luonnossa ja se on hiljan hävinnyt. Aktiiviksi - ongelmallista tai ongelmatonta - muuntunutta DNA-pätkää ei poista systeemistä mikään, siinä tärkein laadullinen ero.
Itseäni yhä ihmetyttää, että tuohon kustannussäästöargumenttiin (viljelijänäkökulmasta) uskotaan. Kaikessa uudessa teknologiassa varhaiset omaksujat hyötyvät vähän aikaa, sen jälkeen markkinatalous korjaa löysät pois ja hyöty on ihan jossain muualla. Maanviljelytyöpaikoista tulee laboratoriotyöpaikkoja.
Se, ettei toiminnan laajemmista yhteiskunnallisista vaikutuksista puhuta tai edes epäsuoria ekologisia vaikutuksia hyväksytä riskiarviointiin mukaan, kertoo valitettavasti hyväksyttävyysarvioinnin tasosta. Pari vuosikymmentä sitten Naturessa (oliskohan maailman arvostetuin yleisluonnontieteellinen julkaisu) julkaistiin USAlainen tutkimus, jossa todettiin luomupellon eroosion olleen 40-vuotisella seurantajaksolla vain neljännes "tavanomaisesta". Pohdinnoissa todettiin, etteivät väkilannoitteet tai torjunta-aineet sinänsä aiheuta tuota eroa, vaan se viljely, jonka ne mahdollistavat.
Kun GMO-jalostuksella tehdään herbisidi/tuholaisresistenttejä kasveja, tasoitetaan tietä teolliselle monokulttuuriviljelylle, joka monipuoliseen viljelykiertoon verrattuna on maaperälle ja luonnon monimuotoisuudelle huomattavasti pahempi juttu. Siinäpä onkin pohdittavaa, onko gmo-kasveilla ja monokulttuuriviljelyllä yhteyttä keskenään, kun päätetään gmo-viljelyn hyväksyttävyydestä.
Petri