Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 05.06.17 - klo:09:09

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 05.06.17 - klo:08:42

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 04.06.17 - klo:08:36

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 04.06.17 - klo:08:19

Mites nämä eviran tulkinnat nyt menee? 5 vuoden peruskierrossa, kun on 40% nurmella ja jos tätä % luku haluttaisiin pienentään niin kiertoa on ilmeisesti lyhennettävä ja siirryttävä 4 tai 3 vuoden kiertoon? Tällöin "latauskasvi" on oltava vain yhden vuoden pellossa tai suojaviljaan kylvö ja varsinainen latausvuosi? Netistä löytyy jonkinverran juttuja joissa muutama luomuilija käyttää 3 vuoden kiertoa ja valkomesikkää lataukseen tällöin päästään prosenteissa 33% tai ylikin jos käytetään suojaviljaan kylvö ja kerääjäkasveja viljavuosina. Entä 4 vuoden kierto, yksi latauskasvivuosi ja kolme viljaa johon viimeisen alle latauskasvi? Prosenteissa ollaan taas 33%? Menikö tulkinnat oikein? Mitä ongelmia tuollaisesta lyhyemmästä kierrosta on? Luulisi ainakin, että rikka tilanne olisi helpompi kun keskikesän kesanto tulisi useammin? Lannoituksen näkökulmastakaan ei tule ongelmia, kun sitä ihteään on käytössä riittävästi.

tuo 33% on 5 vuoden keskiarvo. Eli voi olla jonain vuonna vähemmän jos toisena on enemmän. Lataukseen käy myös herne/härkäpapu.
Ite kokeilin yhdellä savikolla herneohra seosta italian raeheinällä ja persian apilalla. Joka sitten murskattiin peltoon. Kotieläintilan kannalta tuo on siinä mielessä hyvä seos että jos tulee huonosti säilörehua, niin tuolla voi paikata tarvetta ja jos tarvetta ei ilmene, niin voi käyttää viherlannoituksena. Kunhan ei tuuppaa karjanlantaa juureen.

Niin eikö se pidä täyttyä kasvulohko kohtaisesti 5 vuoden jaksolla? Voi tietysti olla, että joku vuosi ei ole nurmea ollenkaan, mutta toisena sitten enemmän. Mitä herneen ja härkäpavun latauksessa käyttöön tulee niin ei kuitenkaan ilmeisesti kelpaa ainoaksi kierron latauskasviksi? Joitain poikkeuksia oli, mutta noin niinkuin pääsääntöisesti oltava muutakin vähintään yksi vuosi? Oikeastaan tuo kuinka saa kestorikkoja hallittua, jos pitää vain yhden kauden tuota latauskasvia pellolla on aika ratkaisevaa.

Pääsääntö on että 2 vuotta voi olla samaa myyntikasvia ja sen jälkeen pitää olla latauskasvi. Puolet pitää olla 5 vuoden jaksolla lohkolla lataavia kasveja. Tuo 33% sääntö koskee muistaakseni sitä myyntikasvin osuutta.

En kyllä tuollaisia sääntöjä löydä mistään. 30% pitää olla myyntikasvia. Ja 30% pitää olla lataavia kasveja kierrossa ei puolet. Ja viljaa voi olla 3 vuotta peräkkäin ilmeisesti kuitenkin vähintään kahta eri lajia. Ja latausnurmea maksimissaan 3 vuotta peräkkäin. Tälläiset pykälät löytyy.

Eikö kellään ole kokemusta noista yhden vuoden kestävistä "nurmista"? Maan rakenteen kannalta kai olisi parempi jos nurmi olisi monivuotinen, mutta kovasti houkuttaisi lisätä myyntikasvien määrää, jos vain rikat saa pysymään kurissa yhden vuoden latauksella.

Entäs sitten sellainen asia, kun yleisesti kai käytetään tyyliä, jossa nurmi lopetetaan keskikesällä ja heinäkuu kesannoidaan peltoa muokkaamalla useasti ja sitten kylvetään elokuussa joko syyskasvi, kerääjäkasvi tai kynnetään myöhemmin syksyllä. Entä sellainen tapa jossa viimeisen viljavuoden sadonkorjuun jälkeen aloitetaan muokkaus ja sitä jatketaan seuraavana keväänä aina kesäkuun lopulle asti jolloin kylvetään latauskasvi ilman suojaviljaa? Kummassa mallissa päästään parempaan kestorikkojen kurittamiseen? Eikös juolavehnällä ainakin loppukesä ole eräänlaista lepokautta? Näin ollen voisi ajatella, että alkukesän muokkaus toimisi paremmin?

Ainahan muokkaaminen vähentää rikkakasveja. Kuten myös kasvi joka kykenee kilpailemaan rikkakasvien kanssa tilasta ja ravinteista.

Miten on onko jokin syy ettei luomusyysvehnä kelpaa leiväksi vai johtuuko vain siitä, että valkuainen ei ole tarpeeksi korkealla ja sako liian alhaalla? Entä lajike, urho ainakin korren puolesta voisi olla pituutta siirrää kilpailemaan rikkojen kanssa miten muut? Ceylon ainakin todella lyhyttä joten voi rikkojen kanssa tulla ongelmia ja valkuainenkin matala. Entä Skagen ainakin joissakin tiedoissa olisi pitempi kortisempi ja iso jyväinen ja korkeampi valkuainen? Magnifikissä on kortta, mutta sako matala ja valkuainenkaan ei kovin korkea. Entä muut?

Miten on onko jokin syys ettei luomusyysvehnä kelpaa leiväksi vai johtuuko vain siitä, että valkuainen ei ole tarpeeksi korkealla ja sako liian alhaalla? Entä lajike, urho ainakin korren puolesta voisi olla pituutta siirrää kilpailemaan rikkojen kanssa miten muut? Ceylon ainakin todella lyhyttä joten voi rikkojen kanssa tulla ongelmia ja valkuainenkin matala. Entä Skagen ainakin joissakin tiedoissa olisi pitempi kortisempi ja iso jyväinen ja korkeampi valkuainen? Magnifikissä on kortta, mutta sako matala ja valkuainenkaan ei kovin korkea. Entä muut?

Valkuaisestahan se jää kiinni. Skagenia varmaan kannatta koittaa, jos syysvehnää aikoo.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 10.06.17 - klo:07:58

Miten on onko jokin syys ettei luomusyysvehnä kelpaa leiväksi vai johtuuko vain siitä, että valkuainen ei ole tarpeeksi korkealla ja sako liian alhaalla? Entä lajike, urho ainakin korren puolesta voisi olla pituutta siirrää kilpailemaan rikkojen kanssa miten muut? Ceylon ainakin todella lyhyttä joten voi rikkojen kanssa tulla ongelmia ja valkuainenkin matala. Entä Skagen ainakin joissakin tiedoissa olisi pitempi kortisempi ja iso jyväinen ja korkeampi valkuainen? Magnifikissä on kortta, mutta sako matala ja valkuainenkaan ei kovin korkea. Entä muut?

Valkuaisestahan se jää kiinni. Skagenia varmaan kannatta koittaa, jos syysvehnää aikoo.

Tukipolitiikka ottaa tässä vastaan ja estää käytännössä järkevän lannoituksen ja kasvin vuorotuksen. Eli jos haet lannoituskasville mahdolisimman suurta tukipottia, niin se on oltava lokakuulle asti pellossa. Syys viljalle taas aluskasvin kylvö pitäisi tehdä erilisenä toimen piteenä keväällä.

Ainoa konsti olisi varmaan 3 vuotinen VLN(viralisesti sr-nurmi) lopettaa 3 vuoden kesällä ja siihen kylvää syysvehnä. Tuossakin tuosta sr-nurmesta yhtenä vuotena on ainakin kirjanpidon mukaan korjattava sato.

Lainaus käyttäjältä: T.Rollaattori - 10.06.17 - klo:08:37

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 10.06.17 - klo:07:58

Miten on onko jokin syys ettei luomusyysvehnä kelpaa leiväksi vai johtuuko vain siitä, että valkuainen ei ole tarpeeksi korkealla ja sako liian alhaalla? Entä lajike, urho ainakin korren puolesta voisi olla pituutta siirrää kilpailemaan rikkojen kanssa miten muut? Ceylon ainakin todella lyhyttä joten voi rikkojen kanssa tulla ongelmia ja valkuainenkin matala. Entä Skagen ainakin joissakin tiedoissa olisi pitempi kortisempi ja iso jyväinen ja korkeampi valkuainen? Magnifikissä on kortta, mutta sako matala ja valkuainenkaan ei kovin korkea. Entä muut?

Valkuaisestahan se jää kiinni. Skagenia varmaan kannatta koittaa, jos syysvehnää aikoo.

Tukipolitiikka ottaa tässä vastaan ja estää käytännössä järkevän lannoituksen ja kasvin vuorotuksen. Eli jos haet lannoituskasville mahdolisimman suurta tukipottia, niin se on oltava lokakuulle asti pellossa. Syys viljalle taas aluskasvin kylvö pitäisi tehdä erilisenä toimen piteenä keväällä.

Ainoa konsti olisi varmaan 3 vuotinen VLN(viralisesti sr-nurmi) lopettaa 3 vuoden kesällä ja siihen kylvää syysvehnä. Tuossakin tuosta sr-nurmesta yhtenä vuotena on ainakin kirjanpidon mukaan korjattava sato.

Miksi sr nurmesta pitää korjata sato? Sr nurmi ei ole myyntikasvi jos sitä meinasit. Paistsi jos on sopimus vastaanottavan tilan kanssa mutta ei kai sitä silti pakko korjata ole. Pitää vaan tuottaa myynti kasvia

Lainaus käyttäjältä: Don Essex - 02.06.17 - klo:07:12

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 01.06.17 - klo:07:28

Lainaus käyttäjältä: Don Essex - 31.05.17 - klo:10:55

Kyllä ymmärtääkseni laadukkaat vaakatasoleikkurit nostavat pyöränjäljen yleensä hyvin. Tehontarpeesta mainittiin, että "kaikki mitä löytyy". Tarkoitti sitä, että sopivassa kasvustossa 250 hv traktori ajoi yli 20 km/h suht kevyesti ja toisaalta kovassa apilassa sama kone eteni alle 10 km/h kun jo puutui. 6 m vaakatasoleikkuri. Olisi varmaan hyvä peli, mutta miellän omille niitoille turhan kalliiksi. Niittomäärä vuodessa n. 150-200 ha yhteenlaskettuna kaikki ajokerrat.

Minun niittokoneeni on 3 m. Suht riittävä. Joskus pohtinut etukonetta lisäksi. Jos ensin ne etunostolaitteet... Koin 4 m koneen turhan hankalaksi käsitellä.

Lieriökoneella niitin kerran, ja se on kyllä liian karhottava. Siitä odelman läpitulo kesti liian kauan ja karho näkyi kasvustossa seuraavanakin vuonna. Lautaskoneetkin karhottavat hieman, koska lautasten pyörimissuunta on tehty sellaiseksi. Lisäksi päädyissä on karhottavat lautaset, jotta saumakohtien ajo olisi helpompaa. Sormikone ei karhottaisi... no tavan lautaskone toimii minusta ihan hyvin.

Miten mielsit 4m koneen hankalaksi käsitellä?

Niittelen pienellä traktorilla. Valmet 6300. 4m kone on turhan raskas kannatella sivulla. Siksi valitsin 3 m koneen. Lisäksi on aika paljon pieniä lohkoja, joissa joutuu vekslaamaan paljon. Isoilla lohkoilla 4 m olisi varmasti paljon tehokkaampi. En kuitenkaan 4 m kokisi varsinaisesti huonommaksi, vaan omilla aloilla 3 m toimii ketterämmin. Ja tuntuu ajoittain jopa turhan suurelta. Tälläkin niitän sen 30 + ha päivässä jos tarpeen. No ihan pikkulohkoja vähemmän.

Muistanko jostain lukeneeni, että olit rakennellut jotkin omat kannatin pyörät tuohon? Olisiko kuvaa mahdollisuutta saada? Oliko se näin, että et käyttänyt murskainta enää edes nurmen lopetuksesssa? Millaista ajovauhtia pystyy pitämään, että kolmen metrin koneella saa yli 30 ha päivässä nurin? Tietysti riippuu päivän pituudesta, lohkojen koosta jne. Tehokkaan ja toimivan systeemin minä tohon tarviin ei mulla ole päivätolkulla aikaa niitellä kesällä. 30ha päiväsaavutuksella jos nurmet tulisi niittää 3 kertaa kesässä keskimäärin niin mulla menisi viikko ajeluun. Jotain nopeempaa täytyisi keksiä. Taitaa vain koneiden hinta alkaa nousta reilummin mikäli leveämpää konetta hankkii.

Heittäkääs nyt vinkkejä jos noita teräpalkkeja lähtee potkimaan, että mitä koneesta kannattaa katsoa? Entä kannattaako edes katsella käytettyjä vai suosiolla vain uusia?

Joo. Rakensin omaan Pronar- koneeseeni kannatinpyörät taakse. En ole käyttänyt murskainta enää mihinkään sen jälkeen, kun hommasin 3 m niittokoneen. Pronar tuli osettua uutena, ja pääperusteena merkkiin oli edullinen hinta. Elhoa kyllä haikailin, olisin kotimaisen mieluusti ostanut, mutta hinta... Olisin ollut valmis maksamaan jopa 1500 € enemmän kotimaisesta, mutta eroksi jäi ainakin tuolloin yli 3000 €. Ehkä seuraavaksi sitten. Sama Comerin teräpalkki on molemmissa.

Minun edellinen koneeni oli Ziegler. Myöskin 3 m. Siitä hajosi hitsatun teräpalkin sisältä laakeri, enkä sitä lähtenyt korjaamaan. Ihan hyvä kone se oli, mutta uusi teräpalkki olisi maksanut yli puolet uuden Pronarin hinnasta, niin päädyin siihen.

Pari päivää sitten niitin 23 ha lohkon kokonaan. Aikaa meni yhteensä 7 h, mutta siihen sisältyy 1/2 h kahvitauko, muutaman maan rakenteen analysointikuopan kaivaminen ja n 7 ha tosi kuoppaista jankkuroitua aluetta. Jankkuroin viime vuonna omatekemällä jankkurilla osan alasta, mutta jankkuri toimi huonosti ja teki aika paljon kokkareita maan pinnalle. Siispä niittovauhtikin piti pudottaa tuonne 10 km/h tienoille. Eilen niitin 18 ha jotka olivat 4 lohkossa ja aika monen muotoisia. Aikaa meni 7 h. Eikä siinä tarvinnut kovin kiirehtiä.

Kyllä luomuleipävehnällä on kysyntää. Lisäksi, jos menee rehuksi, niin on silläkin kysyntää. Ja aika hyvä hintakin. En ole ihan viimeisimpiä kuullut, mutta lienee 300 paikkeilla kuitenkin. Leipävehnän tuottaminen vaatii toki typpeä. Oliko sinulla lietelantaa käytettävissä. Jos, niin onnistuu kyllä. Tietysti kannattaa katsoa, mistä tuotteista saa milloinkin parhaan hinnan, ja viljelee sitä.

Laitoin yv myös.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 02.06.17 - klo:08:13

Lainaus käyttäjältä: Don Essex - 02.06.17 - klo:07:12

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 01.06.17 - klo:07:28

Lainaus käyttäjältä: Don Essex - 31.05.17 - klo:10:55

Kyllä ymmärtääkseni laadukkaat vaakatasoleikkurit nostavat pyöränjäljen yleensä hyvin. Tehontarpeesta mainittiin, että "kaikki mitä löytyy". Tarkoitti sitä, että sopivassa kasvustossa 250 hv traktori ajoi yli 20 km/h suht kevyesti ja toisaalta kovassa apilassa sama kone eteni alle 10 km/h kun jo puutui. 6 m vaakatasoleikkuri. Olisi varmaan hyvä peli, mutta miellän omille niitoille turhan kalliiksi. Niittomäärä vuodessa n. 150-200 ha yhteenlaskettuna kaikki ajokerrat.

Minun niittokoneeni on 3 m. Suht riittävä. Joskus pohtinut etukonetta lisäksi. Jos ensin ne etunostolaitteet... Koin 4 m koneen turhan hankalaksi käsitellä.

Lieriökoneella niitin kerran, ja se on kyllä liian karhottava. Siitä odelman läpitulo kesti liian kauan ja karho näkyi kasvustossa seuraavanakin vuonna. Lautaskoneetkin karhottavat hieman, koska lautasten pyörimissuunta on tehty sellaiseksi. Lisäksi päädyissä on karhottavat lautaset, jotta saumakohtien ajo olisi helpompaa. Sormikone ei karhottaisi... no tavan lautaskone toimii minusta ihan hyvin.

Miten mielsit 4m koneen hankalaksi käsitellä?

Niittelen pienellä traktorilla. Valmet 6300. 4m kone on turhan raskas kannatella sivulla. Siksi valitsin 3 m koneen. Lisäksi on aika paljon pieniä lohkoja, joissa joutuu vekslaamaan paljon. Isoilla lohkoilla 4 m olisi varmasti paljon tehokkaampi. En kuitenkaan 4 m kokisi varsinaisesti huonommaksi, vaan omilla aloilla 3 m toimii ketterämmin. Ja tuntuu ajoittain jopa turhan suurelta. Tälläkin niitän sen 30 + ha päivässä jos tarpeen. No ihan pikkulohkoja vähemmän.

Muistanko jostain lukeneeni, että olit rakennellut jotkin omat kannatin pyörät tuohon? Olisiko kuvaa mahdollisuutta saada? Oliko se näin, että et käyttänyt murskainta enää edes nurmen lopetuksesssa? Millaista ajovauhtia pystyy pitämään, että kolmen metrin koneella saa yli 30 ha päivässä nurin? Tietysti riippuu päivän pituudesta, lohkojen koosta jne. Tehokkaan ja toimivan systeemin minä tohon tarviin ei mulla ole päivätolkulla aikaa niitellä kesällä. 30ha päiväsaavutuksella jos nurmet tulisi niittää 3 kertaa kesässä keskimäärin niin mulla menisi viikko ajeluun. Jotain nopeempaa täytyisi keksiä. Taitaa vain koneiden hinta alkaa nousta reilummin mikäli leveämpää konetta hankkii.

Heittäkääs nyt vinkkejä jos noita teräpalkkeja lähtee potkimaan, että mitä koneesta kannattaa katsoa? Entä kannattaako edes katsella käytettyjä vai suosiolla vain uusia?

Joo. Rakensin omaan Pronar- koneeseeni kannatinpyörät taakse. En ole käyttänyt murskainta enää mihinkään sen jälkeen, kun hommasin 3 m niittokoneen. Pronar tuli osettua uutena, ja pääperusteena merkkiin oli edullinen hinta. Elhoa kyllä haikailin, olisin kotimaisen mieluusti ostanut, mutta hinta... Olisin ollut valmis maksamaan jopa 1500 € enemmän kotimaisesta, mutta eroksi jäi ainakin tuolloin yli 3000 €. Ehkä seuraavaksi sitten. Sama Comerin teräpalkki on molemmissa.

Minun edellinen koneeni oli Ziegler. Myöskin 3 m. Siitä hajosi hitsatun teräpalkin sisältä laakeri, enkä sitä lähtenyt korjaamaan. Ihan hyvä kone se oli, mutta uusi teräpalkki olisi maksanut yli puolet uuden Pronarin hinnasta, niin päädyin siihen.

Pari päivää sitten niitin 23 ha lohkon kokonaan. Aikaa meni yhteensä 7 h, mutta siihen sisältyy 1/2 h kahvitauko, muutaman maan rakenteen analysointikuopan kaivaminen ja n 7 ha tosi kuoppaista jankkuroitua aluetta. Jankkuroin viime vuonna omatekemällä jankkurilla osan alasta, mutta jankkuri toimi huonosti ja teki aika paljon kokkareita maan pinnalle. Siispä niittovauhtikin piti pudottaa tuonne 10 km/h tienoille. Eilen niitin 18 ha jotka olivat 4 lohkossa ja aika monen muotoisia. Aikaa meni 7 h. Eikä siinä tarvinnut kovin kiirehtiä.

Kyllä luomuleipävehnällä on kysyntää. Lisäksi, jos menee rehuksi, niin on silläkin kysyntää. Ja aika hyvä hintakin. En ole ihan viimeisimpiä kuullut, mutta lienee 300 paikkeilla kuitenkin. Leipävehnän tuottaminen vaatii toki typpeä. Oliko sinulla lietelantaa käytettävissä. Jos, niin onnistuu kyllä. Tietysti kannattaa katsoa, mistä tuotteista saa milloinkin parhaan hinnan, ja viljelee sitä.

Laitoin yv myös.

Jep yv tarkistettu kiitos siitä.

Juu lähinnä meinasin sitä kun nurmen jälkeen olisi hyvä saada jotain peltoon niin syysvehnä olisi oiva vaihtoehto rukiin lisäksi näistä voisi sitten valita tilanteen mukaan. Syysvehnän valkuainen vain arveluttaa tietysti myös se, että kuinka paljon rikkaa pellossa on aina tähän aikaan vuodesta (alkukesästä). Tietysti jos lietettä levittäisi keväällä niin voisi onnistua.

Mitä tuohon niittokoneeseen tulee niin kyllä se niin on, että tuohon n.3m pääsee kohtuu kustannuksilla, mutta siitä sitten leveämmät hinta nousee reippaasti. Käytettyjä leveämpi on muutamia ollut, mutta uskaltaako noita sitten edes harkita. Jotenkin tuntuu vähän siltä että nuo on juuri sellaisia laitteita joita ei käytettynä kannata ostaa. Mitä merkistystä tuolla teräpalkin merkilllä on? Onko näissä montakin valmistajaa? Mistä tunnistaa eri valmistajien teräpalkit?

Syysvehnä näkyy olevan ruista vaikeampi hallita rikkaruohojen osalta, jos lajike ei ole valittu oikein. Vanhemmat syysvehnälajikkeet, Aura, osin Urho, myös Arktika (jossa on tätä vanhaa verta), ne ovat pitkiä ja peittäviä. Lyhyet keskieurooppalaiset kääpiölajikkeet eivät pidä saunakukkaa tai heiniä alhaalla, ongelmia on tavanomaisessakin viljelyssä. Miettisin todellakin kaksi kertaa ennen kuin laittaisin jotakin Tarsoa heinäkesannon perään.

Ruis on syysviljana kertaluokkaa parempi pellon puhdistaja. Varmaan markkinoitavaksi hankalampi, hyvänä ruisvuonna.

-SS-

Syysvehnä näkyy olevan ruista vaikeampi hallita rikkaruohojen osalta, jos lajike ei ole valittu oikein. Vanhemmat syysvehnälajikkeet, Aura, osin Urho, myös Arktika (jossa on tätä vanhaa verta), ne ovat pitkiä ja peittäviä. Lyhyet keskieurooppalaiset kääpiölajikkeet eivät pidä saunakukkaa tai heiniä alhaalla, ongelmia on tavanomaisessakin viljelyssä. Miettisin todellakin kaksi kertaa ennen kuin laittaisin jotakin Tarsoa heinäkesannon perään.

Ruis on syysviljana kertaluokkaa parempi pellon puhdistaja. Varmaan markkinoitavaksi hankalampi, hyvänä ruisvuonna.

-SS-

Juuri tätä meinasin. Urho kyllä kasvoi reilusti yli metrin mittaiseksi, jos korrensääde unohtui ja voimaa oli. Sato vain jumahti aina siihen 5 tonniin ehkä hieman päälle. Mutta onko noista nyky lajikkeista ainuttakaan potenttiaalista vaihtoehtoa?  Jos tuon syysvehnän saa vain taiottua leipäkelpoiseksi niin lannalla tuolta pitäisi sitä satoakin tulla.

Ruista karsastan hieman tuon nykyisen hinnan vuoksi tavaraa kun ilmeisesti on enemmän tarjolla. Samoin kun rukiin viljelystä ei itsellä ole kokemusta. Lisäksi olen ymmärtänyt, että ruis ei siedä yhtään seisovaa vettä jollakin ne tyhjät kohdat tulisi keväällä täyttää muuten ne on täynnä rikkaa. Syysvehnä on helppo paikkoa senku tempasee aikasta kevätvehnää tyhjiin kohtiin. Mahtaako rukiille voida edes ajaa lantaa keväällä vai tarvitseeko se sitä? Entäs lajike, Reetasta olen kuullut puhuttavan?

Arktikaa ollut parina kautena kylvössä ja nurmen jälkeen kylvettynä. Ongelmana oli eka vuonna, et timotein kanssa kilpaili kovasti ja pisimmät timoteit 1.5m. Olisi pitänyt ajaa rikat esmes Broadwayllä tahi glyfottaa nurmen lopetus, mutta meni opiskelun piikkiin kokeilut. Viime talvesta selvisi vain peitattu siemen, tosin meni kylvö myöhäiseen ja lähdöt oli aika hentoisia, kuitenkin ajoin lumihomeaineet kaikille kylvöille. Meinaan vaihtaa Reetta rukiiseen tälle kaudelle nurmiin kylvettäville syysviljoille, jospa se pitäisi paremmin nurmen jälkikasvun kurissa.

Reetta on aivan päällikkö ruis, mutta vaatii korrenvahvistusosaamista, eikä sakoluvunkesto ole ihan parhaimmasta päästä. Reetta on ollut ruislajike, joka viimeistään sekoittaa luomuruismarkkinat. Tämä kertoo lajikkeen talvenkestävyydestä.

Tavanomaisessa viljelyssä kunnon kasvinsuojelumahdollisuudella hybridi on syksyllä huolettomampi.

-SS-

Reetta on aivan päällikkö ruis, mutta vaatii korrenvahvistusosaamista, eikä sakoluvunkesto ole ihan parhaimmasta päästä. Reetta on ollut ruislajike, joka viimeistään sekoittaa luomuruismarkkinat. Tämä kertoo lajikkeen talvenkestävyydestä.

Tavanomaisessa viljelyssä kunnon kasvinsuojelumahdollisuudella hybridi on syksyllä huolettomampi.

-SS-

Kuin huolettomampi hybridi vs. tavanomainen? Talvehtimisella iso painoarvo lajikevalinnassa, kun lunta tulee yleensä riittävästi ja sulaan maahan sekä talvea on oikeasti eikä mitn muutaman päivän lumiloskaa.

Mitens viljojen rikkaharaus vaikuttaa kasvustoon,pensomiseen, kasvun kiihtymiseen ym.?

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 10.06.17 - klo:10:39

Lainaus käyttäjältä: T.Rollaattori - 10.06.17 - klo:08:37

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 10.06.17 - klo:07:58

Miten on onko jokin syys ettei luomusyysvehnä kelpaa leiväksi vai johtuuko vain siitä, että valkuainen ei ole tarpeeksi korkealla ja sako liian alhaalla? Entä lajike, urho ainakin korren puolesta voisi olla pituutta siirrää kilpailemaan rikkojen kanssa miten muut? Ceylon ainakin todella lyhyttä joten voi rikkojen kanssa tulla ongelmia ja valkuainenkin matala. Entä Skagen ainakin joissakin tiedoissa olisi pitempi kortisempi ja iso jyväinen ja korkeampi valkuainen? Magnifikissä on kortta, mutta sako matala ja valkuainenkaan ei kovin korkea. Entä muut?

Valkuaisestahan se jää kiinni. Skagenia varmaan kannatta koittaa, jos syysvehnää aikoo.

Tukipolitiikka ottaa tässä vastaan ja estää käytännössä järkevän lannoituksen ja kasvin vuorotuksen. Eli jos haet lannoituskasville mahdolisimman suurta tukipottia, niin se on oltava lokakuulle asti pellossa. Syys viljalle taas aluskasvin kylvö pitäisi tehdä erilisenä toimen piteenä keväällä.

Ainoa konsti olisi varmaan 3 vuotinen VLN(viralisesti sr-nurmi) lopettaa 3 vuoden kesällä ja siihen kylvää syysvehnä. Tuossakin tuosta sr-nurmesta yhtenä vuotena on ainakin kirjanpidon mukaan korjattava sato.

Miksi sr nurmesta pitää korjata sato? Sr nurmi ei ole myyntikasvi jos sitä meinasit. Paistsi jos on sopimus vastaanottavan tilan kanssa mutta ei kai sitä silti pakko korjata ole. Pitää vaan tuottaa myynti kasvia

Luomun säänöissä on korjuuvelvoite muistaakseni kerran 3 vuoteen.

Lainaus käyttäjältä: Luteikko - 10.06.17 - klo:13:25

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 10.06.17 - klo:10:39

Lainaus käyttäjältä: T.Rollaattori - 10.06.17 - klo:08:37

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 10.06.17 - klo:07:58

Miten on onko jokin syys ettei luomusyysvehnä kelpaa leiväksi vai johtuuko vain siitä, että valkuainen ei ole tarpeeksi korkealla ja sako liian alhaalla? Entä lajike, urho ainakin korren puolesta voisi olla pituutta siirrää kilpailemaan rikkojen kanssa miten muut? Ceylon ainakin todella lyhyttä joten voi rikkojen kanssa tulla ongelmia ja valkuainenkin matala. Entä Skagen ainakin joissakin tiedoissa olisi pitempi kortisempi ja iso jyväinen ja korkeampi valkuainen? Magnifikissä on kortta, mutta sako matala ja valkuainenkaan ei kovin korkea. Entä muut?

Valkuaisestahan se jää kiinni. Skagenia varmaan kannatta koittaa, jos syysvehnää aikoo.

Tukipolitiikka ottaa tässä vastaan ja estää käytännössä järkevän lannoituksen ja kasvin vuorotuksen. Eli jos haet lannoituskasville mahdolisimman suurta tukipottia, niin se on oltava lokakuulle asti pellossa. Syys viljalle taas aluskasvin kylvö pitäisi tehdä erilisenä toimen piteenä keväällä.

Ainoa konsti olisi varmaan 3 vuotinen VLN(viralisesti sr-nurmi) lopettaa 3 vuoden kesällä ja siihen kylvää syysvehnä. Tuossakin tuosta sr-nurmesta yhtenä vuotena on ainakin kirjanpidon mukaan korjattava sato.

Miksi sr nurmesta pitää korjata sato? Sr nurmi ei ole myyntikasvi jos sitä meinasit. Paistsi jos on sopimus vastaanottavan tilan kanssa mutta ei kai sitä silti pakko korjata ole. Pitää vaan tuottaa myynti kasvia

Luomun säänöissä on korjuuvelvoite muistaakseni kerran 3 vuoteen.

Korjuuvelvoitetta ei mielestäni enää ole. Sen sijaan viherlannoitukseen käyttäminen on rajoitettu. Tuotanto-ohjeen mukaan (sivu 36)näin:

"Viljelykiertoon sisältyvän viherlannoituksen sadon
käyttäminen lohkon lannoitukseen hyväksytään
enintään kolmena vuonna peräkkäisenä vuotena."

Aikaisemmin luonnonhoitopelloilla oli erityinen korjuuvelvoite, koska se tulkittiin Evirassa: Sadonkorjuu = viljelykierto. Viime kauden vaihteessa luotiin uusi muoto : "Kierron ulkopuoliset nurmet" (sivu 37):

"Kierron ulkopuolinen nurmi
Luomuyksikköön voi kuulua nurmikasveja kasvavia
peltolohkoja, joihin ei sovelleta 30 %:n
palkokasvivaatimusta. Tällaisia nurmia kutsutaan
kierron ulkopuolisiksi nurmiksi. Ne voivat olla esimerkiksi
luonnonhoitopeltoja tai suojavyöhykkeitä.
Kierron ulkopuolisten nurmet on määriteltävä ja
kuvattava luomusuunnitelmassa. Erityisesti on kuvattava,
miten peltolohkon kasvukuntoa
parannetaan tai ylläpidetään suunnitelmallisin hoitotoimenpitein.
Hoitotoimenpiteet voivat liittyä
esimerkiksi nurmen käyttötarkoitukseen erilaisten
tukisitoumusten (esimerkiksi suojavyöhyke) perusteella.
Tyypillisiä kuvattavia asioita ja
hoitotoimenpiteitä ovat sadon käyttö, puhdistusniitot
ja kasvuston uusiminen sekä toimenpiteiden
ajankohdat. Luomuyksikössä voi myös olla samanaikaisesti
sekä kiertoon kuuluvia että kierron
ulkopuolisia nurmia (esimerkiksi luonnonhoitopelto)."

Siis nurmista ei tarvitse korjata satoa, mutta neljäntenä vuonna on viherlannoitusvaikutusta hyödynnettävä jotenkin. Sen voi tehdä viljelemällä jotain korjattavaa satokasvia ja se voi siis olla myös nurmea.

Kemiallisesti viljelevien ei tarvitse korjata satoa ilmeisesti mistään. Meilläkin päin on viljelijöitä, jotka ovat kylväneet säilörehunurmen ja vain niittävät sen vuosittain. Ja ei siinä mitään. Paremman tuoton siitä saa, kun vuokraamalla vaikka minulle. Kun en ole valmis kovin kummoisia vuokria maksamaan.

Luomun säänöissä on korjuuvelvoite muistaakseni kerran 3 vuoteen.

Onneksi tukivihkosesta löytyy kasa kikkakolmosia millä sen voi kiertää.