Mites nämä eviran tulkinnat nyt menee? 5 vuoden peruskierrossa, kun on 40% nurmella ja jos tätä % luku haluttaisiin pienentään niin kiertoa on ilmeisesti lyhennettävä ja siirryttävä 4 tai 3 vuoden kiertoon? Tällöin "latauskasvi" on oltava vain yhden vuoden pellossa tai suojaviljaan kylvö ja varsinainen latausvuosi? Netistä löytyy jonkinverran juttuja joissa muutama luomuilija käyttää 3 vuoden kiertoa ja valkomesikkää lataukseen tällöin päästään prosenteissa 33% tai ylikin jos käytetään suojaviljaan kylvö ja kerääjäkasveja viljavuosina. Entä 4 vuoden kierto, yksi latauskasvivuosi ja kolme viljaa johon viimeisen alle latauskasvi? Prosenteissa ollaan taas 33%? Menikö tulkinnat oikein? Mitä ongelmia tuollaisesta lyhyemmästä kierrosta on? Luulisi ainakin, että rikka tilanne olisi helpompi kun keskikesän kesanto tulisi useammin? Lannoituksen näkökulmastakaan ei tule ongelmia, kun sitä ihteään on käytössä riittävästi.
tuo 33% on 5 vuoden keskiarvo. Eli voi olla jonain vuonna vähemmän jos toisena on enemmän. Lataukseen käy myös herne/härkäpapu.
Ite kokeilin yhdellä savikolla herneohra seosta italian raeheinällä ja persian apilalla. Joka sitten murskattiin peltoon. Kotieläintilan kannalta tuo on siinä mielessä hyvä seos että jos tulee huonosti säilörehua, niin tuolla voi paikata tarvetta ja jos tarvetta ei ilmene, niin voi käyttää viherlannoituksena. Kunhan ei tuuppaa karjanlantaa juureen.
Niin eikö se pidä täyttyä kasvulohko kohtaisesti 5 vuoden jaksolla? Voi tietysti olla, että joku vuosi ei ole nurmea ollenkaan, mutta toisena sitten enemmän. Mitä herneen ja härkäpavun latauksessa käyttöön tulee niin ei kuitenkaan ilmeisesti kelpaa ainoaksi kierron latauskasviksi? Joitain poikkeuksia oli, mutta noin niinkuin pääsääntöisesti oltava muutakin vähintään yksi vuosi? Oikeastaan tuo kuinka saa kestorikkoja hallittua, jos pitää vain yhden kauden tuota latauskasvia pellolla on aika ratkaisevaa.
Pääsääntö on että 2 vuotta voi olla samaa myyntikasvia ja sen jälkeen pitää olla latauskasvi. Puolet pitää olla 5 vuoden jaksolla lohkolla lataavia kasveja. Tuo 33% sääntö koskee muistaakseni sitä myyntikasvin osuutta.
En kyllä tuollaisia sääntöjä löydä mistään. 30% pitää olla myyntikasvia. Ja 30% pitää olla lataavia kasveja kierrossa ei puolet. Ja viljaa voi olla 3 vuotta peräkkäin ilmeisesti kuitenkin vähintään kahta eri lajia. Ja latausnurmea maksimissaan 3 vuotta peräkkäin. Tälläiset pykälät löytyy.
Eikö kellään ole kokemusta noista yhden vuoden kestävistä "nurmista"? Maan rakenteen kannalta kai olisi parempi jos nurmi olisi monivuotinen, mutta kovasti houkuttaisi lisätä myyntikasvien määrää, jos vain rikat saa pysymään kurissa yhden vuoden latauksella.
Entäs sitten sellainen asia, kun yleisesti kai käytetään tyyliä, jossa nurmi lopetetaan keskikesällä ja heinäkuu kesannoidaan peltoa muokkaamalla useasti ja sitten kylvetään elokuussa joko syyskasvi, kerääjäkasvi tai kynnetään myöhemmin syksyllä. Entä sellainen tapa jossa viimeisen viljavuoden sadonkorjuun jälkeen aloitetaan muokkaus ja sitä jatketaan seuraavana keväänä aina kesäkuun lopulle asti jolloin kylvetään latauskasvi ilman suojaviljaa? Kummassa mallissa päästään parempaan kestorikkojen kurittamiseen? Eikös juolavehnällä ainakin loppukesä ole eräänlaista lepokautta? Näin ollen voisi ajatella, että alkukesän muokkaus toimisi paremmin?
