Äkkiä ne tilanteet muuttuu. Mahdollisesti ylitarjontaa 😁

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/kiihke%C3%A4-luomukeskustelu-ei-n%C3%A4y-luomuun-hakeutuvien-m%C3%A4%C3%A4r%C3%A4ss%C3%A4-1.187242

Luomumarkkinat ovat hauskat. Ihmiset ostavat luomuruokaa, kun olettavat sen olevan parempaa kaiken kannalta. Viljelijät siirtyvät luomuun vain ja ainoastaan paremman hinnan vuoksi.

Lainaus käyttäjältä: V.viljelijä - 05.05.17 - klo:23:27

Nikolla rypsiä 500 ha ja olettaen että max hömpät (200 ha) + erikoiskasvit, niin vilja-alaa jää n. 500 ha jotka tuotti siis 150 000 € tappiota. 300€/ha. Mitenköhän laskettu? Täytyy kyllä ainakin maksaa huippuvuokria kun tuollaisen alan saanut haalittua. Suuri on kaunista. Myös tappioissa.

samaa ihmettelin kanssa, noin periaatteessa nyt kun lähtee kylvöille voi laskea muutaman kilon tarkkuudella viljelyn nollakohdan eli paljonko satoa on saatava, jotta homma kannattaa. Jos viljan hinnan kiinnittää ennakkoon, niin tulopuolikin on saletti. Jäljelle jää vain sää-/sato-riski, joka kokeneella viljelijällä on aika tarkkaan hallussa. Jos viime vuosi oli huono, niin parempaa on joskus tullut tai tulossa.

Toisaalla pohdittiin, oliko tuohon tappioon laskettu parin vuoden panoshankinnat ja ruhtinaalliset konepoistot?

Tietysti jos pellot on kuin haulikolla ammuttuna, niin kaikille lohkoille ei millään päästä optimiaikaan. Keskimäärinen lohkokoko 4ha, ei mikään erikoinen maan parhaille viljelyalueille.

https://www.proagria.fi/sisalto/ostopalveluna-huolenpitoa-7891

Vielä vuosi sitten tähän aikaan konemyyjä, myyntijohtaja, aluepäälllikkö sekä myyntipäällikkö olivat kumartamassa miestä joka mahdollisti heidän tarpeellisuuden ja palkanmaksun taas eteenpäin. Tanskalaiset tuskin pitävät vastaavaa määrää kauluspaitoja palkkalistoillaan sillä haluavat varmaan investoimansa eurot takaisin jollain aikavälillä.

Luomuun siirtyessä voikin laittaa kasvinsuojeluruiskun ja osan peräkärryistä myyntiin. Lisäksi vuokrakuivureita voi vähentää. Tosin rahaa menee taas uusiin muokkaimiin.

Kannattaa kuitenkin pitää mielessä että jos muutamat isot tilat alkavat vuolemaan kultaa niin edessä on tukien leikkaus joka todennäköisesti koskee taas kaikkia.

  Yli oman tarpeen ei kannata tuottaa mitään..

Jaaha. Tuossa ProAgrian jutussa eri pinta-alat. Eli rypsiä oli ilmeisesti vuonna-15 ja viime vuonna sitten syysviljoja 1000 ha. Epäonnistuiko talvehtiminen? Tappio enää 150/ha. Eli ei paljon mitään.

Pian varmaan saamme lukea kuinka Niko teetti 10m leveän Kvick-upin.                   

Miten muuten luomussa ylläpidetään tai ladataan fosforitasoja?
Typpeähän sinne saa vaikka puhumalla pskaa.

Mils toi takkutukka käyttää liian pieniä vaatteita?

Kyllä rikoo on riskillä ruma jne...

Vielä vuosi sitten tähän aikaan konemyyjä, myyntijohtaja, aluepäälllikkö sekä myyntipäällikkö olivat kumartamassa miestä joka mahdollisti heidän tarpeellisuuden ja palkanmaksun taas eteenpäin. Tanskalaiset tuskin pitävät vastaavaa määrää kauluspaitoja palkkalistoillaan sillä haluavat varmaan investoimansa eurot takaisin jollain aikavälillä.

Luomuun siirtyessä voikin laittaa kasvinsuojeluruiskun ja osan peräkärryistä myyntiin. Lisäksi vuokrakuivureita voi vähentää. Tosin rahaa menee taas uusiin muokkaimiin.

Kannattaa kuitenkin pitää mielessä että jos muutamat isot tilat alkavat vuolemaan kultaa niin edessä on tukien leikkaus joka todennäköisesti koskee taas kaikkia.

Tuleekohan Luomusta seuraava ympäristötuen pommi! Luomutuki per hehtaari on taattu, eli leikauksia on odotettavissa näihin esim. maanparannuskasveihin.

Tuo nimittäin paikkaa sen 150k€ tapionsa pelkillä luomutuilla.

Sen enempää spekuloimatta kuka viljelee mitenkin, mut eurostoliitto/soomi tasolla rahat loppu, niin seuraavalla kaudella tulevat uudistamaan koko tukipaletin. Koittivat kysellä tuki-infoissa mitä tulossa, niin eivät osanneet viisaat sanua muuta kuin et jos tämä suuntaus jatkuu, niin tod.näköisesti leikkuria sopivasti. Helppohan tukia on siirrellä isosti kun ohjelmakausi vaihtuu, kuten esmes tilatuet tuli 06. Se et kuka kärsii eniten riippuu lobbareista. Jos entinen suuntaus jatkuu tukiloisissa, niin ympäristön ympärille rakentuu entistä isompi tukipotti, joka ei välttämättä valu maataistelijan taskuun vaan erilaisten konsulttien ja ympäristöosaajien.

Miten muuten luomussa ylläpidetään tai ladataan fosforitasoja?
Typpeähän sinne saa vaikka puhumalla pskaa.

Siis Aino- Arvo- ja Viljolannoitteilla fosforia ja kalia biotiitilla.
Lihaluujauhossa on runsaasti fosfaattia. Kalajauho voisi
olla yksi fosforilannoituksen lähde. Myös apatiittimalmipöly
on suosittua ja luomukelpoista, sitähän saa mukavasti kun
tavan viljelijöille louhitaan omat fosfaattilannoitteet.

Samat kalustot toimivat, eiköhän ne mene rapidista läpi,
jossei sitten broilerinhöyhen tuki letkuja.

Mutta maassa muutenkin on satoja kiloja fosfaattia, ja tonnikaupalla
kalia, se voitaneen hiertää sieltä ulos kalkitsemalla ja
vaikapa kesannoimalla.

Jos ja kun näitä rintamaiden peltoja on lannoitettu vuosisadan
ajan superfosfaatilla ja chilensapeetarilla, kyllä siitä aina 25 vuotta
riittää ruissatoa ottaa silloin tällöin ilmankin lisälannoitusta,
kun väliajat taas apilalla ja niin edespäin !

Seuraava sukupolvi sitten taas kapinoi, uudet maailman ajat ja
uudet tukimuodot päällänsä, voipi ympyrä sulkeutua taas, ja jotakin
lannoitustuotetta aletaan etsiä ja rikkoja torjua jälleen.

-SS-

Luomumarkkinat ovat hauskat. Ihmiset ostavat luomuruokaa, kun olettavat sen olevan parempaa kaiken kannalta. Viljelijät siirtyvät luomuun vain ja ainoastaan paremman hinnan vuoksi.

Luomu.fi:

"Luomutilan tavoitteena on ravinneomavaraisuus, jossa tuotantopanoksia ei osteta ulkopuolelta vaan tuotetaan osana viljelykiertoa."

Ensisijainen tavoite tuon lauseen mukaan on saada alkemia käyntiin tai jos ei onnistu synnyttämään maassa uusia perusravinteita, viljellä vain maan humusta ja mykoritsaa, ravinneomavaraisuus saattaisi tarkoittaa, että typen ulkopuolisia ravinteita ei myöskään myydä ulos, josko niitä ei hankitakaan.

-SS-

Miksei luomussa olisi kannattavaa ostaa shaissee, kun lannoite- ja rikkaharatukea saa sen 160e ha enemmän kuin normissa?  Äkkiseltään luulisi, jos jonkun 30-40tn ha tempasoo pötköä tahi kettua, niin luulisi viljastakin lähtevän sen kasitonnari ja myyntihinnat alkaen 3 satasella tn, jos tämän saitin lätinöihin uskominen. Välivuosille jää vielä apilanurmet lataamaan uutta kasitonnari kautta.

Miksei luomussa olisi kannattavaa ostaa shaissee, kun lannoite- ja rikkaharatukea saa sen 160e ha enemmän kuin normissa?  Äkkiseltään luulisi, jos jonkun 30-40tn ha tempasoo pötköä tahi kettua, niin luulisi viljastakin lähtevän sen kasitonnari ja myyntihinnat alkaen 3 satasella tn, jos tämän saitin lätinöihin uskominen. Välivuosille jää vielä apilanurmet lataamaan uutta kasitonnari kautta.

Totta kai. Jos brotkohalleja ja suurnavetoita on sopivasti lähellä. Lienevät kuitenkin keskittyneet jonnekin Oripäästä Pohjanmaalle - välille. 300-400 km päästä rahdista tulee liian kallista, jollei ole kyseessä juurikin tämmäinen novarbo tyyppinen tiivisterae. Niissä kuitenkin taitaa olla melkoinen valmistajankate.

Kyllä meikäläinenkin aloittaa neuvottelut heti kun tuon broilerihallin peruskivi on muurattu. Fosforit kun on 3-5 välillä, mahtuu satakiloa fosfaattia tuosta vaan. Tuohon arveluttavan korkean fosforin peltoon sitten jotakin muuta.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Köntys - 06.05.17 - klo:22:42

Miten muuten luomussa ylläpidetään tai ladataan fosforitasoja?
Typpeähän sinne saa vaikka puhumalla pskaa.

Siis Aino- Arvo- ja Viljolannoitteilla fosforia ja kalia biotiitilla.
Lihaluujauhossa on runsaasti fosfaattia. Kalajauho voisi
olla yksi fosforilannoituksen lähde. Myös apatiittimalmipöly
on suosittua ja luomukelpoista, sitähän saa mukavasti kun
tavan viljelijöille louhitaan omat fosfaattilannoitteet.

Samat kalustot toimivat, eiköhän ne mene rapidista läpi,
jossei sitten broilerinhöyhen tuki letkuja.

Mutta maassa muutenkin on satoja kiloja fosfaattia, ja tonnikaupalla
kalia, se voitaneen hiertää sieltä ulos kalkitsemalla ja
vaikapa kesannoimalla.

Jos ja kun näitä rintamaiden peltoja on lannoitettu vuosisadan
ajan superfosfaatilla ja chilensapeetarilla, kyllä siitä aina 25 vuotta
riittää ruissatoa ottaa silloin tällöin ilmankin lisälannoitusta,
kun väliajat taas apilalla ja niin edespäin !

Seuraava sukupolvi sitten taas kapinoi, uudet maailman ajat ja
uudet tukimuodot päällänsä, voipi ympyrä sulkeutua taas, ja jotakin
lannoitustuotetta aletaan etsiä ja rikkoja torjua jälleen.

-SS-

tieteellinen lähestymistapa ei luomun kohdalla toimi, kyse on pitkälti mielikuvista ja uskomuksista. Epäily ravinteiden riittävyydestä, maaperän köyhtymisestä tai jopa ryöstöviljelystä ei sovi perusteluiksi, vaikka juuri tähän kaivattaisiin ratkaisuja. Kierrätysravinteet tekevät tuloaan, koska saadaan puhdistamoilta "puhdasta" lannoitetta? Mukavasti kompostoitua, vähän paskalle haisevaa, vihreään säkkiin pakattua ja sisältää vain vähän mielialalääkejäämiä ja raskasmetalleja.... Joku levä tai kala, joka korjaa vesistöihin jo varastoituneet ravinteet talteen olisi tervetullut innovaatio.

Mikä vika on ilmasta pyydystetyssä typessä? Tekeekö valkoinen pyöreä rae siitä vaarallista vai siihen käytetty energia? Typen valmistus on pahasta, mutta luomutilan tarpeisiin voidaan raivata lisää peltoa, vaikka sademetsistä, jos sillä sitten tuotetaan luomua. Tällä lisäalalla voidaan sitten viljellä typensitojakasveja... Kumpi on vaarallisempaa, homeiset jyvät vai hometorjunta-aineiden jäämät homeista puhtaissa jyvissä? Myrkylliset rikansiemenet vai jäämät torjunta-aineista? Voiko luomukasvi olla geenimuunneltu, jos geenit ovat peräisin luomukasveista? Mielikuvien maalailussa johtava teema on todistella kemikaalien haittoja ja niitä käyttävä tuotanto vaaralliseksi.

Taloudellinen panostus luomuun pitäisi tulla kuluttajilta, ikuisesti ei voida toimia niin että tukijärjestelmillä lisätään vaan pinta-aloja, mutta kaupassa tavarasta on pulaa. Päätökset luomun säännöistä, nekin tehdään mielikuvien perusteella, eivätkä ne noudata aina tieteellisiä määritelmiä, markkinatalous ei toimi vaikka hinnat ovat houkuttelevia. Mielenkiintoista olisi tehdä kokeilu ilman luomun korotettuja tukia, kantaako ideologia ja markkinat hoitavat talouspuolenkin kuntoon.