Lainaus käyttäjältä: Luteikko - 04.05.17 - klo:21:50

Epäilen, että luomukauran hinnat tippuu. Ja kyllä siinä 3 tonnissa tekemistä on 😁

Varmasti tippuu, mutta milloin, sitä ei tiedä kukaan. Noste on kova ja lisää tarvitaan vaikka kuinka, vientiin menee ja Suomessa jos missä, luomu on oikeasti puhdasta. Markkinointi toimii ja asiakkaita riittää, kunhan on tarjottavaa.

Pskaa kierrossa, pellot kunnossa, kolme tonnia pitäisi kyllä olla oikeastikin aika helppo juttu kunhan saa juolavehnän pysymään kurissa rehevillä mailla. Kuinka monta prosenttia keskisato putoaa tilatasolla luomussa vrt. tehotuotanto? Entä voiko luomussa pyörittää jotain hömpän tapaisia pskoilla metsäpelloilla tms., kuten tehotuotannossa? Vai onko pakko olla satokasviakin välillä?

Juu jos on paskaa, niin helpottaa paljon. Kyllä huonoillakin lohkoilla täytyy olla viljelykierto. Ja pitää muistaa se myyntikasvi. Nurmi tietysti muuttuu myyntikasviksi jos on sopimus vastaanottavan tilan kanssa. Jos Nurmen myy ilman sopimusta se ei ole myyntikasvi vaikka sen myy. En tiedä miten viljelykiertovaatimukset sitten menee jos on joku niin sanottu nurmitila.

Nuo herneet ja mansikat ovat pitäneet pystyssä tuota touhua. Nyt luomuun siirryttäessä vika ei edellenkään ole peilissä vaan hinnoissa.

Nyt kun tuon viljelykierron saa onnistumaan, niin kohta tavanomainen vlljely pitää lopettaa Suomesta, kun se on niin tyhmää.


Nyt vaan lataamaan typpeä maahan ja viljoja näkymään.



On se muuten luomukarjan kanssa aika paljon helpompaa.

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 04.05.17 - klo:22:43

Lainaus käyttäjältä: Luteikko - 04.05.17 - klo:21:50

Epäilen, että luomukauran hinnat tippuu. Ja kyllä siinä 3 tonnissa tekemistä on 😁

Varmasti tippuu, mutta milloin, sitä ei tiedä kukaan. Noste on kova ja lisää tarvitaan vaikka kuinka, vientiin menee ja Suomessa jos missä, luomu on oikeasti puhdasta. Markkinointi toimii ja asiakkaita riittää, kunhan on tarjottavaa.

Pskaa kierrossa, pellot kunnossa, kolme tonnia pitäisi kyllä olla oikeastikin aika helppo juttu kunhan saa juolavehnän pysymään kurissa rehevillä mailla. Kuinka monta prosenttia keskisato putoaa tilatasolla luomussa vrt. tehotuotanto? Entä voiko luomussa pyörittää jotain hömpän tapaisia pskoilla metsäpelloilla tms., kuten tehotuotannossa? Vai onko pakko olla satokasviakin välillä?

Juu jos on paskaa, niin helpottaa paljon. Kyllä huonoillakin lohkoilla täytyy olla viljelykierto. Ja pitää muistaa se myyntikasvi. Nurmi tietysti muuttuu myyntikasviksi jos on sopimus vastaanottavan tilan kanssa. Jos Nurmen myy ilman sopimusta se ei ole myyntikasvi vaikka sen myy. En tiedä miten viljelykiertovaatimukset sitten menee jos on joku niin sanottu nurmitila.

No huonoimmille lohkoille sellainen helpotettu kierto missä vain yksi suojavilja ja nurmi uudestaan alle. Eikös se myyntikasvi raja ole koko tilaa koskeva? Vaikkei olisi kuin 3 vuodenkierto nurmi-nurmi-suojavilja+ns se täyttää myyntikasvivelvoitteen.

Enemmän tässä minusta tulee nyt jännitettävää luomuilijoiden ja siihen siirtyvien tai siirtymistä suunnittelevien osalta, kuinka luomutuelle käy, kun jakajat lisääntyy. Samoin, että kestääkö luomutuotteiden hinnat, kun tavaraa tulee tarjolle enemmän. Kannattaa ehkä laskea sellainenkin versio missä luomutukea ei ole ja hintakin on vaikka puolet nykyisestä ja arvioida sitten vaadittavaa satoa, että mitä kannattavuudelle käy.

Lainaus käyttäjältä: Luteikko - 05.05.17 - klo:00:18

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 04.05.17 - klo:22:43

Lainaus käyttäjältä: Luteikko - 04.05.17 - klo:21:50

Epäilen, että luomukauran hinnat tippuu. Ja kyllä siinä 3 tonnissa tekemistä on 😁

Varmasti tippuu, mutta milloin, sitä ei tiedä kukaan. Noste on kova ja lisää tarvitaan vaikka kuinka, vientiin menee ja Suomessa jos missä, luomu on oikeasti puhdasta. Markkinointi toimii ja asiakkaita riittää, kunhan on tarjottavaa.

Pskaa kierrossa, pellot kunnossa, kolme tonnia pitäisi kyllä olla oikeastikin aika helppo juttu kunhan saa juolavehnän pysymään kurissa rehevillä mailla. Kuinka monta prosenttia keskisato putoaa tilatasolla luomussa vrt. tehotuotanto? Entä voiko luomussa pyörittää jotain hömpän tapaisia pskoilla metsäpelloilla tms., kuten tehotuotannossa? Vai onko pakko olla satokasviakin välillä?

Juu jos on paskaa, niin helpottaa paljon. Kyllä huonoillakin lohkoilla täytyy olla viljelykierto. Ja pitää muistaa se myyntikasvi. Nurmi tietysti muuttuu myyntikasviksi jos on sopimus vastaanottavan tilan kanssa. Jos Nurmen myy ilman sopimusta se ei ole myyntikasvi vaikka sen myy. En tiedä miten viljelykiertovaatimukset sitten menee jos on joku niin sanottu nurmitila.

No huonoimmille lohkoille sellainen helpotettu kierto missä vain yksi suojavilja ja nurmi uudestaan alle. Eikös se myyntikasvi raja ole koko tilaa koskeva? Vaikkei olisi kuin 3 vuodenkierto nurmi-nurmi-suojavilja+ns se täyttää myyntikasvivelvoitteen.

Enemmän tässä minusta tulee nyt jännitettävää luomuilijoiden ja siihen siirtyvien tai siirtymistä suunnittelevien osalta, kuinka luomutuelle käy, kun jakajat lisääntyy. Samoin, että kestääkö luomutuotteiden hinnat, kun tavaraa tulee tarjolle enemmän. Kannattaa ehkä laskea sellainenkin versio missä luomutukea ei ole ja hintakin on vaikka puolet nykyisestä ja arvioida sitten vaadittavaa satoa, että mitä kannattavuudelle käy.

Mielestäni myyntikasvi on x % (olisiko 30%) per loh per viljelykierto. Voin olla väärässäkin :-)

On se hyvä että on luomulaisia ja lisää pukkaa.

Lisää lisää, hyvä hyvä.

Enemmän tässä minusta tulee nyt jännitettävää luomuilijoiden ja siihen siirtyvien tai siirtymistä suunnittelevien osalta, kuinka luomutuelle käy, kun jakajat lisääntyy. Samoin, että kestääkö luomutuotteiden hinnat, kun tavaraa tulee tarjolle enemmän. Kannattaa ehkä laskea sellainenkin versio missä luomutukea ei ole ja hintakin on vaikka puolet nykyisestä ja arvioida sitten vaadittavaa satoa, että mitä kannattavuudelle käy.

Ylitarjontaa luomusta ei äkkiä ole tulossa, samoin vaikea kuvitella vientipaineita esim viljalle. Päätökset siirtyä luomuun vaikuttaa varmasti seuraaviin tukineuvotteluihin kun nykyinen kausi 2020 loppuu. Neuvottelijoista ja tahdosta on kiinni paljon miten yleensäkin maatalouteen suhtautuu seuraavien vaalien voittajat. Vaikka oltaisiin hyvinkin myönteisiä luomulle, niin tuskin nykyinen 1600€/ha luomutuki säilyy...

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 05.05.17 - klo:08:29

Enemmän tässä minusta tulee nyt jännitettävää luomuilijoiden ja siihen siirtyvien tai siirtymistä suunnittelevien osalta, kuinka luomutuelle käy, kun jakajat lisääntyy. Samoin, että kestääkö luomutuotteiden hinnat, kun tavaraa tulee tarjolle enemmän. Kannattaa ehkä laskea sellainenkin versio missä luomutukea ei ole ja hintakin on vaikka puolet nykyisestä ja arvioida sitten vaadittavaa satoa, että mitä kannattavuudelle käy.

Ylitarjontaa luomusta ei äkkiä ole tulossa, samoin vaikea kuvitella vientipaineita esim viljalle. Päätökset siirtyä luomuun vaikuttaa varmasti seuraaviin tukineuvotteluihin kun nykyinen kausi 2020 loppuu. Neuvottelijoista ja tahdosta on kiinni paljon miten yleensäkin maatalouteen suhtautuu seuraavien vaalien voittajat. Vaikka oltaisiin hyvinkin myönteisiä luomulle, niin tuskin nykyinen 1600€/ha luomutuki säilyy...

Herranen aika. Millä alueella tommosen luomutuen saa :-)

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 04.05.17 - klo:22:43

Lainaus käyttäjältä: Luteikko - 04.05.17 - klo:21:50

Epäilen, että luomukauran hinnat tippuu. Ja kyllä siinä 3 tonnissa tekemistä on 😁

Varmasti tippuu, mutta milloin, sitä ei tiedä kukaan. Noste on kova ja lisää tarvitaan vaikka kuinka, vientiin menee ja Suomessa jos missä, luomu on oikeasti puhdasta. Markkinointi toimii ja asiakkaita riittää, kunhan on tarjottavaa.

Pskaa kierrossa, pellot kunnossa, kolme tonnia pitäisi kyllä olla oikeastikin aika helppo juttu kunhan saa juolavehnän pysymään kurissa rehevillä mailla. Kuinka monta prosenttia keskisato putoaa tilatasolla luomussa vrt. tehotuotanto? Entä voiko luomussa pyörittää jotain hömpän tapaisia pskoilla metsäpelloilla tms., kuten tehotuotannossa? Vai onko pakko olla satokasviakin välillä?

Juu jos on paskaa, niin helpottaa paljon. Kyllä huonoillakin lohkoilla täytyy olla viljelykierto. Ja pitää muistaa se myyntikasvi. Nurmi tietysti muuttuu myyntikasviksi jos on sopimus vastaanottavan tilan kanssa. Jos Nurmen myy ilman sopimusta se ei ole myyntikasvi vaikka sen myy. En tiedä miten viljelykiertovaatimukset sitten menee jos on joku niin sanottu nurmitila.

Luomuun tuli pari vuotta sitten uusi nurmimuoto. "Kierron ulkopuolinen nurmi". Tietyin perustein tuo vapauttaa viljelykiertovaatimuksesta. Muuten, viranomaisen mukaan silloin on nurmella viljelykiertoa, kun sieltä korjataan satoa... Outoja vaatimuksia.

Lainaus käyttäjältä: alpo10 - 05.05.17 - klo:11:45

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 05.05.17 - klo:08:29

Enemmän tässä minusta tulee nyt jännitettävää luomuilijoiden ja siihen siirtyvien tai siirtymistä suunnittelevien osalta, kuinka luomutuelle käy, kun jakajat lisääntyy. Samoin, että kestääkö luomutuotteiden hinnat, kun tavaraa tulee tarjolle enemmän. Kannattaa ehkä laskea sellainenkin versio missä luomutukea ei ole ja hintakin on vaikka puolet nykyisestä ja arvioida sitten vaadittavaa satoa, että mitä kannattavuudelle käy.

Ylitarjontaa luomusta ei äkkiä ole tulossa, samoin vaikea kuvitella vientipaineita esim viljalle. Päätökset siirtyä luomuun vaikuttaa varmasti seuraaviin tukineuvotteluihin kun nykyinen kausi 2020 loppuu. Neuvottelijoista ja tahdosta on kiinni paljon miten yleensäkin maatalouteen suhtautuu seuraavien vaalien voittajat. Vaikka oltaisiin hyvinkin myönteisiä luomulle, niin tuskin nykyinen 1600€/ha luomutuki säilyy...

Herranen aika. Millä alueella tommosen luomutuen saa :-)

ei sitä missään saa, mutta joutuu maksamaan. Luomun osuus pelloista taisi ylittää juuri 10%, mutta vähän aikaa sitten noin 1% kaupan elintarvikkeista oli luomua. Pelkkä satotaso ei selitä tätä eroa, vaan on varmaan muitakin syitä. Jos haluttaisiin tuplata kaupan luomutarjonta, tarkoittaisiko se taas 10% lisää luomutuettua peltoalaa?

Luomun osuus pelloista taisi ylittää juuri 10%, mutta vähän aikaa sitten noin 1% kaupan elintarvikkeista oli luomua. Pelkkä satotaso ei selitä tätä eroa, vaan on varmaan muitakin syitä. Jos haluttaisiin tuplata kaupan luomutarjonta, tarkoittaisiko se taas 10% lisää luomutuettua peltoalaa?

Muutamiakymmeniä vuosia sitten luomua harrastivat semmoiset hippityypit, pienillä perheviljelmillä. Apilaa ja kukkia, pieni ryytimaa, jonka kitkee käsinkin, ja mahdollisesti muutama lammas. Tanskalainen Maajussi - sarjan viljelijä on tällainen esimerkki edelleenkin. Nyt luomu on tulossa tehoviljelijöiden rikastumiskeinoksi. Luomutuethan on mitoitettu - niin kuin eräät karjataloudenkin tuet, sellaisen hevospelipikkutilan tukimuodoksi. Sitten kun sellainen vanhan mallin tilakoko 100 -kertaistetaan, on sama tai entistä parempi tukitaso edelleenkin, tällöin tuesta alkaa jäädä yhä enemmän liikevoittoa.

Lisäksi täällä on useammassa kirjoituksessa annettu ymmärtää, että sellaisen puhtaan kasvinviljelyluomutilan on mahdollista ottaa kunnon myyntikasvisato lähes joka vuonna, lataa typpeä myyntiherneillä ja myyntipavuilla, ja imee ravinteet pois rukiilla, vehnällä ja kauralla, joille sitten aluskasvit antavat runsaasti lisätyppeä.

Luomuehtoja rukataan ehkä helpommiksi, ja poikkeuksiin annetaan mahdollisuus, jotta teollinen luomu pääsee kannattavuus-uralle.

Tällöin satotaso nousisikin esimerkiksi 60-80:iin koko tilan osalta, 10%: sijasta, tuotteen hinta on tuplat ja pinta-alatuki parempi, eikä esim pakko-EFA - alaa vaadita. Eihän tuossa ole muuta mahdollisuutta kuin onnistua.

Uudellamaalla ja Hyvinkään seudulla ennestään on jo toistatuhatta hehtaaria parilla luomuviljelijällä, ja menestyvät erinomaisesti.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: alpo10 - 05.05.17 - klo:19:48

Luomun osuus pelloista taisi ylittää juuri 10%, mutta vähän aikaa sitten noin 1% kaupan elintarvikkeista oli luomua. Pelkkä satotaso ei selitä tätä eroa, vaan on varmaan muitakin syitä. Jos haluttaisiin tuplata kaupan luomutarjonta, tarkoittaisiko se taas 10% lisää luomutuettua peltoalaa?

Muutamiakymmeniä vuosia sitten luomua harrastivat semmoiset hippityypit, pienillä perheviljelmillä. Apilaa ja kukkia, pieni ryytimaa, jonka kitkee käsinkin, ja mahdollisesti muutama lammas. Tanskalainen Maajussi - sarjan viljelijä on tällainen esimerkki edelleenkin. Nyt luomu on tulossa tehoviljelijöiden rikastumiskeinoksi. Luomutuethan on mitoitettu - niin kuin eräät karjataloudenkin tuet, sellaisen hevospelipikkutilan tukimuodoksi. Sitten kun sellainen vanhan mallin tilakoko 100 -kertaistetaan, on sama tai entistä parempi tukitaso edelleenkin, tällöin tuesta alkaa jäädä yhä enemmän liikevoittoa.

Lisäksi täällä on useammassa kirjoituksessa annettu ymmärtää, että sellaisen puhtaan kasvinviljelyluomutilan on mahdollista ottaa kunnon myyntikasvisato lähes joka vuonna, lataa typpeä myyntiherneillä ja myyntipavuilla, ja imee ravinteet pois rukiilla, vehnällä ja kauralla, joille sitten aluskasvit antavat runsaasti lisätyppeä.

Luomuehtoja rukataan ehkä helpommiksi, ja poikkeuksiin annetaan mahdollisuus, jotta teollinen luomu pääsee kannattavuus-uralle.

Tällöin satotaso nousisikin esimerkiksi 60-80:iin koko tilan osalta, 10%: sijasta, tuotteen hinta on tuplat ja pinta-alatuki parempi, eikä esim pakko-EFA - alaa vaadita. Eihän tuossa ole muuta mahdollisuutta kuin onnistua.

Uudellamaalla ja Hyvinkään seudulla ennestään on jo toistatuhatta hehtaaria parilla luomuviljelijällä, ja menestyvät erinomaisesti.

-SS-

Tuollaiseen hippityyppiseen luomutilaan tutustuimme maatalouskoulussa 80-luvun alussa. Totesinkin tuolloin, ettei luomu tule ikinä olemaan minun juttuni... No niin sitä mieli muuttuu.

Luomutuet on mitoitettu siten, että luomu alkaisi kiinnostamaan. Pari vuotta sitten mainittiin, että rahaa on varattuna riittävästi. Saa nähdä... Nyt kun kemiallisen viljelyn puolella tuli kriisi, niin vaikuttaisi siltä, ettei luomutukia tullakaan nostamaan, niinkuin jokin aika sitten kuulin puhuttavan. Tavoitteenahan on tuo tulevaisuustyöryhmän vähintään 20 % oliko se nyt 2020 vai 2025 mennessä.

Teollista luomua ei toivottavasti tule. Tai jos tulee, sille annetaan jokin muu nimi. Luomusäännökset ovat maailmanlaajuiset, joten niihin ei täällä tapahtuva liikehdintä heijastu. Evira tosin tulkitsee luomusääntöjä joskus oudosti, mutta yleensä kireämpään suuntaan.

Satotasoista olen kirjoittanut aiemmin jonkin verran. Niitä saa kukin hakea itse historiasta. Ihan kokonaan en ainakaan itseäni tunnista tuosta kirjoittamastasi. No kirjoituksia voi helposti tulkita monella tavalla...

Muutamiakymmeniä vuosia sitten luomua harrastivat semmoiset hippityypit, pienillä perheviljelmillä. Apilaa ja kukkia, pieni ryytimaa, jonka kitkee käsinkin, ja mahdollisesti muutama lammas. Tanskalainen Maajussi - sarjan viljelijä on tällainen esimerkki edelleenkin. Nyt luomu on tulossa tehoviljelijöiden rikastumiskeinoksi. Luomutuethan on mitoitettu - niin kuin eräät karjataloudenkin tuet, sellaisen hevospelipikkutilan tukimuodoksi. Sitten kun sellainen vanhan mallin tilakoko 100 -kertaistetaan, on sama tai entistä parempi tukitaso edelleenkin, tällöin tuesta alkaa jäädä yhä enemmän liikevoittoa.

Lisäksi täällä on useammassa kirjoituksessa annettu ymmärtää, että sellaisen puhtaan kasvinviljelyluomutilan on mahdollista ottaa kunnon myyntikasvisato lähes joka vuonna, lataa typpeä myyntiherneillä ja myyntipavuilla, ja imee ravinteet pois rukiilla, vehnällä ja kauralla, joille sitten aluskasvit antavat runsaasti lisätyppeä.

Luomuehtoja rukataan ehkä helpommiksi, ja poikkeuksiin annetaan mahdollisuus, jotta teollinen luomu pääsee kannattavuus-uralle.

Tällöin satotaso nousisikin esimerkiksi 60-80:iin koko tilan osalta, 10%: sijasta, tuotteen hinta on tuplat ja pinta-alatuki parempi, eikä esim pakko-EFA - alaa vaadita. Eihän tuossa ole muuta mahdollisuutta kuin onnistua.

Uudellamaalla ja Hyvinkään seudulla ennestään on jo toistatuhatta hehtaaria parilla luomuviljelijällä, ja menestyvät erinomaisesti.

-SS-

Mistä tuo vihasi Ahlqvistia kohtaan kumpuaa?

Vasta kerroit kuinka pienellä tilalla ei luomu onnistu, nyt niitä on ollut jo parikymmentä vuotta sitten, miten ne onnistui?
Vituttaako se kelkasta putoaminen oikeasti noin paljon?

Vastahan tässä oli maaseudun tulevasiuudessa asiantuntija- artikkeli :  "Maksimisatojen tavoittelu ei ole aina perusteltua", se juttu kannattaa jokaisen lukea.

Nikolla rypsiä 500 ha ja olettaen että max hömpät (200 ha) + erikoiskasvit, niin vilja-alaa jää n. 500 ha jotka tuotti siis 150 000 € tappiota. 300€/ha. Mitenköhän laskettu? Täytyy kyllä ainakin maksaa huippuvuokria kun tuollaisen alan saanut haalittua. Suuri on kaunista. Myös tappioissa.

Nikolla rypsiä 500 ha ja olettaen että max hömpät (200 ha) + erikoiskasvit, niin vilja-alaa jää n. 500 ha jotka tuotti siis 150 000 € tappiota. 300€/ha. Mitenköhän laskettu? Täytyy kyllä ainakin maksaa huippuvuokria kun tuollaisen alan saanut haalittua. Suuri on kaunista. Myös tappioissa.

samaa ihmettelin kanssa, noin periaatteessa nyt kun lähtee kylvöille voi laskea muutaman kilon tarkkuudella viljelyn nollakohdan eli paljonko satoa on saatava, jotta homma kannattaa. Jos viljan hinnan kiinnittää ennakkoon, niin tulopuolikin on saletti. Jäljelle jää vain sää-/sato-riski, joka kokeneella viljelijällä on aika tarkkaan hallussa. Jos viime vuosi oli huono, niin parempaa on joskus tullut tai tulossa.

Mistä tuo vihasi Ahlqvistia kohtaan kumpuaa?

Vasta kerroit kuinka pienellä tilalla ei luomu onnistu, nyt niitä on ollut jo parikymmentä vuotta sitten, miten ne onnistui?
Vituttaako se kelkasta putoaminen oikeasti noin paljon?

yllä olevan perusteella kelkassa oleminen vituttais vielä enemmän