Kyllä niitä valvatti ja ohdakepeltoja oli viime vuonna kemiaviljelijöilläkin jotka ruiskuttivat rikat kuivalla kaudella ennen ensimmäistäkään sadetta. Tietysti luomussa niitä oli vielä enemmän.

ja eikös jo viime kesä ollu monella se hällä väliä vuosi?   itelle ei esim. löytynny kauraa kun ei kukaan kehannu viljellä...       puidut viljat oli sen näkösiä että en huolinna...           rehuks...

Valvatin ja ohdakkeen kanssa tulee luomussa ajoittain enemmän tai vähemmän ongelmia. Jo minunkin lyhyellä luomu-urallani olen ihmetellyt, kuinka yhtenä vuonna valvatti kasvaa poikkeuksellisen hyvin, toisena vuonna ohdake. Joinain vuosina ongelmia ei taas juurikaan ole. Nuo kestorikat ovat asia, joita pitää ajatella kaikissa käänteissä.

Erityisesti valvatin ja ohdakkeen lisääntyminen viljelykierrossa on selviö. Myös juolavehnä joillain maatyypeillä. Omassa kierrossani ne lisääntyvät vähitellen satokasvivuosina. Siis vilja-papu-vilja-aikana. Niiden jälkeen tulee kaksi viherlannoitusvuotta, joiden aikana ne on tarkoitus taas taannuttaa. Poishan ne eivät lähde. Eiväthän ne poistu kemikaaleillakaan, aina niitä jostain leviää.

Siis ensimmäisenä viherlannoitusvuonna pitää huolen sakeasta ja runsaasta nurmesta, jota niitetään tilanteesta riippuen vähintään kolmasti kasvukauden aikana. Joskus useamminkin. Toisena vuonna niitän kahdesti. Ensin toukokuussa sitten juhannuksen tietämillä. Sitten heinäkuun alussa alkaa keskikesän kesanto, joka tarkoittaa lohkon kultivointia parin viikon välein. Ensin matalaan, sitten seuraavilla kerroilla syvempään läpileikkaavilla terillä. Sitten tarkoituksena olisi saada hyvä syysviljakasvusto varjostamaan kaikkia rikkoja.

Toisin sanoen luomussa suunnitellaan kasvinsuojelutoimet ainakin viljelykierron ajaksi. Siis jos tänä vuonna on jotain ongelmakasveja, mietitään millä toimilla se saadaan joko taantumaan tai ainakin hallittua siihen asti, kunnes se voidaan viljelykierrossa saada kuriin. Samaahan tehdään kasvitautien osalla. Viljelykiertoa suunnitellaan siten, että se pitäisi taudit kurissa mahdollisimman hyvin.

Sinänsä oli kiinnostavaa, että eräässä tilaisuudessa (ei luomutilaisuus) kasvitautiasiantuntija pohti kasvinsuojeluaineiden saattavan jopa lisätä toksisten homeiden määrää. Toisinaan, jos ruiskutusajankohta ei osu lähes päivälleen kohdalleen, voi käydä niin, että toksisten homeiden torjunta tuhoaa "hyvät" homeet ja tekee olosuhteet jopa paremmiksi näille ei-toivotuille homeille. Olikohan peräti niin, että fusariumit määriteltiin "väistyviksi homeiksi" eli ns hyvät homeet syrjäyttävät fusariumeja kohtalaisen helposti. Ehkä siksi luomun toksiset homeet ovat pienempi murhe, kun kemiallisen viljelyn vastaavat.

Hitsi. Meinaa vähän aiheet levitä, mutta ei kai se täällä kovin poikkeuksellista ole.

Mä olen ihastellen seurannut yhtä luomukotieläintilaa jolla on myös siementuotantosoppari. Tuolla tilalla siementarkastajakin oli kehunut jotta viljapelto on puhtaampi kuin tavanomaisella tilalla.
Yks juttu mikä tuosta tekee vielä mielenkiintoisemman on, että tuolla tilalla ei harrasteta mitään keskikesän kesantoja ja ylimääräisiä mylläyksiä. Isäntä kertos, että hällä on kasvilajeja, jotka tuottavat jotain rikkakasveja estäviä juttuja juuristossa, sit toinen mikä varmaan vaikuttaa on laidunnus kierrossa?

Mä olen ihastellen seurannut yhtä luomukotieläintilaa jolla on myös siementuotantosoppari. Tuolla tilalla siementarkastajakin oli kehunut jotta viljapelto on puhtaampi kuin tavanomaisella tilalla.
Yks juttu mikä tuosta tekee vielä mielenkiintoisemman on, että tuolla tilalla ei harrasteta mitään keskikesän kesantoja ja ylimääräisiä mylläyksiä. Isäntä kertos, että hällä on kasvilajeja, jotka tuottavat jotain rikkakasveja estäviä juttuja juuristossa, sit toinen mikä varmaan vaikuttaa on laidunnus kierrossa?

Tuo laidunnus yhdistettynä puhdistusniittoihin ja muutoinkin nurmen tuotanto pitää vaikeita kestorikkoja kurissa todella hyvin. Se vastaa samaa kuin nuo omat moneen kertaan niitot, paitsi että on tehokkaampi joka suhteessa. Meillä ei ole karjaa, joten pitää korvata, niinkuin parhaaksi näkee.

Noista kasvilajeista, jotka torjuvat rikkakasveja olen kyllä kuullut. Ruiskin on tuossa hommassa aika tehokas. Niistä pitää kyllä oppia lisää... Toisaalta pitää löytää taloudellisesti kannattavimpia kasveja, jotta pärjää, joten jotkin kasvilajit jäävät väkisinkin pois. Kyllä esimerkiksi valkomesikkä kiinnostaa, mutta vielä en ole kokeillut sitä.

Mutta vastaavia tiloja on meilläkin päin. Olen kyllä huomannut, että opittavaa vielä riittää...

Juolavehnä muuten kestää tosi huonosti laiduntamista.