• Tavallinen aihe

Aihe pintapaine / akselipaino  (Luettu 22729 kertaa)

Oksa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 49584
Vs: pintapaine / akselipaino
jussihan sanoi että ei ota painosta ressiä!

wolfheartscry

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2098
Vs: pintapaine / akselipaino
Lueskelin profista juttua brittivilejlijästä, jolla on reilu neljäsataa hehtaaria viljelyksessä. Kaveri panosti maanrakenteeseen ja kevennettyihin muokkausmenetelmiin. Tilalla oli kolme traktoria, joista suurin oli 6R190 jontikka. Oli tullut siihen tulokseen, että se on jo heidän tarpeisiinsa liian suuri ja tehokas. Arveli hävittää sen pois. 140-150 heppaisilla pärjätään. Joku uskaltaa mennä vastavirtaan, vai olisiko paremminkin myötävirtaan, kun pienemmälläkin pärjää. Tuohan on konemyyjän painajainen. Isossa koneessa iso kate, pienessä pieni. Onneksi Suomesta löytyy vielä niitä, joilla se suurin on ainoa vaihtoehto. Eihän konemyyjät enää edes tervehdi, jos käyt jotakin peltilaita-velsaa kyselemässä.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 15450
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: pintapaine / akselipaino
Lueskelin profista juttua brittivilejlijästä, jolla on reilu neljäsataa hehtaaria viljelyksessä. Kaveri panosti maanrakenteeseen ja kevennettyihin muokkausmenetelmiin. Tilalla oli kolme traktoria, joista suurin oli 6R190 jontikka. Oli tullut siihen tulokseen, että se on jo heidän tarpeisiinsa liian suuri ja tehokas. Arveli hävittää sen pois. 140-150 heppaisilla pärjätään. Joku uskaltaa mennä vastavirtaan, vai olisiko paremminkin myötävirtaan, kun pienemmälläkin pärjää. Tuohan on konemyyjän painajainen. Isossa koneessa iso kate, pienessä pieni. Onneksi Suomesta löytyy vielä niitä, joilla se suurin on ainoa vaihtoehto. Eihän konemyyjät enää edes tervehdi, jos käyt jotakin peltilaita-velsaa kyselemässä.

Mutta ne G-mersulaiset menevät maha pystyssä suoraan sinne ulkomaille George-nimisen kaverin luo hakemaan telatraktorinsa ja 40 feet leveän lautasmuokkarinsa, ja hankkivat bulibula-maasta Dur-Hassan-Mahudilta lannoitteetkin laivalla suoraan. Tietty ennen kuin vetävät maton kavereitten lannoiteomatuonnin alta ja liittyvät luomuun....

Kyllä maatalouskauppa katteensa joutuu väheneviltä pienviljelijätalollisilta repimään.

-SS-

mustaviiksi

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 180
Vs: pintapaine / akselipaino
Kenellähän suomessa olisi varaa muokata satoja hehtaareja vuodessa 100hp koneilla?

Tarkoitan siis isoja, erityisesti kasvinviljely, tiloja.
Sama koskee myös isojen tilojen rehuntekoa, joka ei sinällään ole niin kauheaa touhua jos ajosilppurilla tehdään.

Niin totesin että jos vaaditaan paljon muokkaustehoa niin voi itse moottoritehoa kasvattaa. Kuitenkin äes ja kylvökone ei ole kovin pahoja laitteita noin painon suhteen. Ongelmaksi muodostuu kyllä enemmän nää isot kärryt ja korjuukoneet.

Typpilannoitusta voidaan radikaalistti vähentää käyttämällä Soijaa ja sinimailasta viljelykasveina. Jenkeissä kierto on soija-maissi-sinimailanen.-sinimailanen-sinimailanen. jossain välissä mahdolisesti vehnä. lannoiteena karjanlantaa ja ehkä vähän ostolannoitetta. Tuo sinimailanen viljellään siellä puhtaana. Heillä on ihan oma glyfon kestävä lajikekkin siihen touhuun.

JD6630

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5303
Vs: pintapaine / akselipaino
Kenellähän suomessa olisi varaa muokata satoja hehtaareja vuodessa 100hp koneilla?

Tarkoitan siis isoja, erityisesti kasvinviljely, tiloja.
Sama koskee myös isojen tilojen rehuntekoa, joka ei sinällään ole niin kauheaa touhua jos ajosilppurilla tehdään.

Niin totesin että jos vaaditaan paljon muokkaustehoa niin voi itse moottoritehoa kasvattaa. Kuitenkin äes ja kylvökone ei ole kovin pahoja laitteita noin painon suhteen. Ongelmaksi muodostuu kyllä enemmän nää isot kärryt ja korjuukoneet.

Typpilannoitusta voidaan radikaalistti vähentää käyttämällä Soijaa ja sinimailasta viljelykasveina. Jenkeissä kierto on soija-maissi-sinimailanen.-sinimailanen-sinimailanen. jossain välissä mahdolisesti vehnä. lannoiteena karjanlantaa ja ehkä vähän ostolannoitetta. Tuo sinimailanen viljellään siellä puhtaana. Heillä on ihan oma glyfon kestävä lajikekkin siihen touhuun.
Tervetuloa kertomaan miten toi sinimailanen saadaan kasvamaan pohjoisessa laajemmin.

sorkkis

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 15993
  • Voimat lisääntyy . Vapise demari
Vs: pintapaine / akselipaino
Kenellähän suomessa olisi varaa muokata satoja hehtaareja vuodessa 100hp koneilla?

Tarkoitan siis isoja, erityisesti kasvinviljely, tiloja.
Sama koskee myös isojen tilojen rehuntekoa, joka ei sinällään ole niin kauheaa touhua jos ajosilppurilla tehdään.

Niin totesin että jos vaaditaan paljon muokkaustehoa niin voi itse moottoritehoa kasvattaa. Kuitenkin äes ja kylvökone ei ole kovin pahoja laitteita noin painon suhteen. Ongelmaksi muodostuu kyllä enemmän nää isot kärryt ja korjuukoneet.

Typpilannoitusta voidaan radikaalistti vähentää käyttämällä Soijaa ja sinimailasta viljelykasveina. Jenkeissä kierto on soija-maissi-sinimailanen.-sinimailanen-sinimailanen. jossain välissä mahdolisesti vehnä. lannoiteena karjanlantaa ja ehkä vähän ostolannoitetta. Tuo sinimailanen viljellään siellä puhtaana. Heillä on ihan oma glyfon kestävä lajikekkin siihen touhuun.
Tervetuloa kertomaan miten toi sinimailanen saadaan kasvamaan pohjoisessa laajemmin.

On niitä muitakin typensidontaan käytettäviä kasveja  :P

Kai etelässä saa sinimailasta käyttää ?
Taistelukanava Agronet
Tiedustelu ykkönen
Totuus on Agronettiä ihmeellisempää

Oikeat vastaukset löytyy muualta , ei agronetistä .

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 15450
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: pintapaine / akselipaino
Typensidontabakteerin toiminta on jonkin verran lämpötilariippuvainen, siksi kuumissa maissa typentuotantokin on suurempi. Sinimailanen ja soija ovat suurisatoisia, toisaalta aika isossa osassa palkokasveja on fytoestrogeeneja, jotka yksipuolisessa rehustuksessa aiheuttavat ongelmia. Myös erilaiset juuristotaudit, ötökät ja  "apilarutot" hankaloittavat palkokasvien typensidonnan jatkuvaa hyödyntämistä.

Typensidonta vähenee merkittävästi kun kasvi valmistaa siemeniä. Siksi esimerkiksi vehnä-soija kaksoissatokierrossa seuraavan vuoden maissille ei välttämättä saada kovin paljon soijan kasvijätteistä etua.
USA:ssa maissivyöhykkeellä laitetaan ammoniakki syvälle maahan  ja toivotaan kylmää talvea, jotta typpi ei haihtuisi bakteerien vaikutuksesta. Lauhat talvet ovat vaikuttaneet satoihin alentavasti, ehkä typpihävikin ansiosta, ja on alettu laittaa maahan nitrapyriiniä estämään typen haihtumista.

Satotasot ovat nitrapyriinillä nousseet, vaikka haihdunnan vähentymisestä ei ole vahvistusta.

-SS-

mustaviiksi

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 180
Vs: pintapaine / akselipaino
Typensidontabakteerin toiminta on jonkin verran lämpötilariippuvainen, siksi kuumissa maissa typentuotantokin on suurempi. Sinimailanen ja soija ovat suurisatoisia, toisaalta aika isossa osassa palkokasveja on fytoestrogeeneja, jotka yksipuolisessa rehustuksessa aiheuttavat ongelmia. Myös erilaiset juuristotaudit, ötökät ja  "apilarutot" hankaloittavat palkokasvien typensidonnan jatkuvaa hyödyntämistä.

Typensidonta vähenee merkittävästi kun kasvi valmistaa siemeniä. Siksi esimerkiksi vehnä-soija kaksoissatokierrossa seuraavan vuoden maissille ei välttämättä saada kovin paljon soijan kasvijätteistä etua.
USA:ssa maissivyöhykkeellä laitetaan ammoniakki syvälle maahan  ja toivotaan kylmää talvea, jotta typpi ei haihtuisi bakteerien vaikutuksesta. Lauhat talvet ovat vaikuttaneet satoihin alentavasti, ehkä typpihävikin ansiosta, ja on alettu laittaa maahan nitrapyriiniä estämään typen haihtumista.

Satotasot ovat nitrapyriinillä nousseet, vaikka haihdunnan vähentymisestä ei ole vahvistusta.

-SS-

Mailasesta korjataan 5 satoa jenkkilässä. Persutetaan puhtaan. Perustamis vuonna ajetaan kylmästi glyfolla. Normi heiniä käytetään vain nimellisesti terveysrehuna. Soijassa on valkuaista jotain 40% pintaan. Eli sinimailasta ja soijaa käytettäessa voidaan käyttää raakasti maissia, millä kelpaa vähän huonompikin valkuaisen ruokinta laatu, kuten vaikka ruokinta urea.

Oksa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 49584
Vs: pintapaine / akselipaino
miten lie tuo korjuu tehtynä?   täälläpäin mailasen katoamista aina sanotaan korjuusta johtuvan.   tallausta ei kuulema kestä..

mustaviiksi

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 180
Vs: pintapaine / akselipaino
miten lie tuo korjuu tehtynä?   täälläpäin mailasen katoamista aina sanotaan korjuusta johtuvan.   tallausta ei kuulema kestä..

Mailanen tarvii raakasti kalia. Typellä ei niinkään väliksi. Jenkkilän ympäristönormit lähtee siitä että alle 60 kantturan tila saa ajaa lietteet peltoon kesät talvet. jossai n.1000 lehmässä ruvetaan fosforia tutkimaan ja ne ajaa vain nesteen pellolle isoilla tiloilla. Kali on nesteessä. Äkkiä tuli sikäläisen tavasta mieleen ettei sitä lietettä samalla tavalla pipetillä seurata kuin täällä. Melko raakoja määriä saa peltoon ajaa ja ei tule vielä fosforin kanssa ongelmia maanäytteessä.

meidän Isä

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 426
Vs: pintapaine / akselipaino
miten lie tuo korjuu tehtynä?   täälläpäin mailasen katoamista aina sanotaan korjuusta johtuvan.   tallausta ei kuulema kestä..

Mailanen tarvii raakasti kalia. Typellä ei niinkään väliksi. Jenkkilän ympäristönormit lähtee siitä että alle 60 kantturan tila saa ajaa lietteet peltoon kesät talvet. jossai n.1000 lehmässä ruvetaan fosforia tutkimaan ja ne ajaa vain nesteen pellolle isoilla tiloilla. Kali on nesteessä. Äkkiä tuli sikäläisen tavasta mieleen ettei sitä lietettä samalla tavalla pipetillä seurata kuin täällä. Melko raakoja määriä saa peltoon ajaa ja ei tule vielä fosforin kanssa ongelmia maanäytteessä.

Johtuu ihan siitä että muualla on vesiuutto ja Suomessa hapolla. Ihan vaan koska Suomessa osataan ja muualla ei. Happosateet nääs..

Oksa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 49584
Vs: pintapaine / akselipaino
ja eiks net laita jotain kaasua tahi happoa jyvien kaverikskii...    ainakii jossain joku kaasusäiliön näkönen kylvinkoneen mukana kuvissa..

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 15450
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: pintapaine / akselipaino
ja eiks net laita jotain kaasua tahi happoa jyvien kaverikskii...    ainakii jossain joku kaasusäiliön näkönen kylvinkoneen mukana kuvissa..

Ammoniakkia laitetaan viikko  ennen kylvöä tai sitten syksyllä jo ilmojen kylmetessä. Se on kaasua, joka syötetään kultivaattorin näköisen laitteen kautta. Kaasusäiliöt ovat vankkureita, ja pyöreäpäinen metallisäiliö se on. Ammoniakki kuitenkin sijoitetaan erikseen.




Jos säiliöitä näkyy maissinkylvölaitteilla, se on 32 % typpiliuosta tai urealiuosta. Nestesuihku ohjataan rivin kahden puolen joko pintaan tai vantaalla rivien väliin. Osa typestä annostellaan rivin viereen kesällä, mahdollisesti harauksen yhteydessä.

Raelannoitteita annetaan puhallinkylvökoneilla , vähän kuin kylvölannoittimessa. Säiliöt, siemen ja apulanta näyttävät tankkivaunuilta, vaikka niissä on raelannoitetta ja siemeniä sisässä. Eli kaasumaisena ei lannoitetta mielellään anneta kylvön yhteydessä, tulee polttovioituksia. Esimerkki noin 70 m leveä ausralialainen viljankylvökone.

https://www.youtube.com/watch?v=_PnDtK77r3Q

-SS-

Don Essex

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1273
Vs: pintapaine / akselipaino
miten lie tuo korjuu tehtynä?   täälläpäin mailasen katoamista aina sanotaan korjuusta johtuvan.   tallausta ei kuulema kestä..

Mailanen tarvii raakasti kalia. Typellä ei niinkään väliksi. Jenkkilän ympäristönormit lähtee siitä että alle 60 kantturan tila saa ajaa lietteet peltoon kesät talvet. jossai n.1000 lehmässä ruvetaan fosforia tutkimaan ja ne ajaa vain nesteen pellolle isoilla tiloilla. Kali on nesteessä. Äkkiä tuli sikäläisen tavasta mieleen ettei sitä lietettä samalla tavalla pipetillä seurata kuin täällä. Melko raakoja määriä saa peltoon ajaa ja ei tule vielä fosforin kanssa ongelmia maanäytteessä.

Johtuu ihan siitä että muualla on vesiuutto ja Suomessa hapolla. Ihan vaan koska Suomessa osataan ja muualla ei. Happosateet nääs..

Kyllä muuallakin happouutetaan. Vähän erilaisilla hapoilla, mutta tulokset ovat samankaltaisia.

https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=https://luomu.fi/tietopankki/wp-content/uploads/sites/4/2016/10/Mattila-4-Viljavuusanalyysia-vertailussa-KM-4-2015.pdf&ved=2ahUKEwi85ben8N3iAhXV8qYKHc6pA8UQFjADegQIARAB&usg=AOvVaw0a-T_yFf-VuqKMoptZ88eo&cshid=1560134085817

 Tai voi kai siellä olla labroja, jotka huijaisivat viljelijöitä toimimattomilla uuutoilla...

meidän Isä

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 426
Vs: pintapaine / akselipaino
miten lie tuo korjuu tehtynä?   täälläpäin mailasen katoamista aina sanotaan korjuusta johtuvan.   tallausta ei kuulema kestä..

Mailanen tarvii raakasti kalia. Typellä ei niinkään väliksi. Jenkkilän ympäristönormit lähtee siitä että alle 60 kantturan tila saa ajaa lietteet peltoon kesät talvet. jossai n.1000 lehmässä ruvetaan fosforia tutkimaan ja ne ajaa vain nesteen pellolle isoilla tiloilla. Kali on nesteessä. Äkkiä tuli sikäläisen tavasta mieleen ettei sitä lietettä samalla tavalla pipetillä seurata kuin täällä. Melko raakoja määriä saa peltoon ajaa ja ei tule vielä fosforin kanssa ongelmia maanäytteessä.

Johtuu ihan siitä että muualla on vesiuutto ja Suomessa hapolla. Ihan vaan koska Suomessa osataan ja muualla ei. Happosateet nääs..

Kyllä muuallakin happouutetaan. Vähän erilaisilla hapoilla, mutta tulokset ovat samankaltaisia.

https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=https://luomu.fi/tietopankki/wp-content/uploads/sites/4/2016/10/Mattila-4-Viljavuusanalyysia-vertailussa-KM-4-2015.pdf&ved=2ahUKEwi85ben8N3iAhXV8qYKHc6pA8UQFjADegQIARAB&usg=AOvVaw0a-T_yFf-VuqKMoptZ88eo&cshid=1560134085817

 Tai voi kai siellä olla labroja, jotka huijaisivat viljelijöitä toimimattomilla uuutoilla...

Niin no. Lähetä sama näyte hollantiin ja Suomeen niin lopputulos on että toinen kertoo olevan huima fosfori ja toinen puutosta. Saman voi todeta kun ajaa maakunnassa ja katselee hailukoita kasvustoja ja kuinka hyvin navetan päädyt erottuvat.