Suomalaisella on kaksi asiaa, mistä saadaan riita aikaiseksi, toinen on tie-asiat ja toinen on haudanhoito.. Näistä tapellaan suhteellisen ahkerasti, joko sen suvun kanssa tai naapurin.
Tuo haudan palvonta on tietysti sitä surutyötä, mutta myös jonkin sortin kultti. Osallistuin itsekkin siihen oikein perinpohjin ja suurella sydämellä, mutta muutto ja ero pistivät pakan niin sekaisin, että siitä oli luovuttava. Nykyisen olen ulkoistanut sen seurakunnalle..eikä voi väittää, ettenkö kunnioittaisi ja muistaisi edesmenneitä sukupolvia. Eihän se siitä hautapaikasta ole kiinni tai siitä käykö siellä polvirukouksia suorittamassa vaiko ei.
Ihmiset kannattaisi haudata teiden alle, niin molemmat saataisiin hoidettua samalla kerralla. Tienpitäjällekin olisi helppo selittää, että kuoppa on sen ja sen haudan kohdalla tms.
Vainajan muistoksi voisi pystyttää katuvalon niin siitä olisi jotain hyötyä eläville. Eihän se kuollut sillä kynttilällä mitään tee.
Mää vaadin testamentissanni, että raadolle kylvetään kauraa joka kevät ja sitten linnut saavat käydä syömässä ne talvella. Jatkuisi se turhan viljan tuottaminen tuonpuoleisessakin 😅😅