Home ei ilman kosteutta ilmesty. Monella tapaa voi tehdä rakennuksia niin että se kosteus pysyy poissa. Sitten onkin enään kyse siitä että onnistuuko se rakentaja tekemään ne rakenteet niin että ne eivät kastu. Aika usein näköjään ei. Mutta tasaisesti niitä huonoja rakaisuja on tehty aina.

Koulujen viat... joko jossain on joku paikka pettänyt, putki, katto... tai sitten on muutettu jotain mikä toimi ne ensimmäiset 40 vuotta. Rakennukset tuppavat vaatimaan korjaamista toisinaan, ja jos alkuperäisessä rakentamisessa tupataan tekemään virheitä niin vanhan korjausta soveltaessa niitä vasta tuleekin.

meidän työpaikalla oli sellainen sisäilmatyöryhmä, jonka tehtävä oli näiden ongelmien kartoittamista ja tiedon jakamista työpisteisiin. Näissä kokouksissa esiin tuli monenlaista mm korjauksista, jossain kohteessa on voinut olla homekasvustoja aikaisemminkin, mutta vasta ilmastoinnin uusimisen jälkeen rakennuksen alipaineistaminen alkoi levittää itiöitä huoneilmaan. Tilapäiseksi korjaukseksi esitettiin ilmanvaihdon kääntämistä eli ylipaineistetaan tilat. Ongelmien selvittämistä haittaa sellainenkin asia, ettei työterveyshuollosta välttämättä saa tietoja siitä, mitä oireita on hoidettu ja mikä on altistusta aiheuttava aine. Home-epäilyjä käytetään jossain jopa uudisrakentamisen vauhdittamiseen, jos se kohtaa vastustusta normaalissa päätöksenteossa.

Muovilla pilataan rakennuksia. Seinien pitää läpäistä senverran, että kosteus pääsee haihtumaan.

Muovilla pilataan rakennuksia. Seinien pitää läpäistä senverran, että kosteus pääsee haihtumaan.

Ilmansulkupaperi. Ilmarako. Sisältä ulospäin hengittävä rakenne.

Muovi kuuluu kassiin jossa on kaljaa ja kissanruokaa. Nusplus, vink vink...

Kissanhiekka on paperipussissa. Nusplus, vink vink....

Me suomalaiset olemme tosi fiksuja.

Pyritään tekemään "nollaenergiataloja", joissa kuluu "vain vähän sähköä" lämmönvaihtimien käytön vuoksi.
Eli ainoa energiamuoto on sähkö.

Sitten meillä on paljon bioenergiaa, joka saadaan parhaiten hyödynnettyä lämpöenergiana, jos huomioidaan koko ketju maastosta lattialämmityksen kautta hipsterin villasukkiin.

Kokonaisuudessa ehkä voisi joskus miettiä, onko järkevää tehdä keskitettyä sähköntuotantoa ilmalämpöpumppujen pyöritykseen, vai keskuslämpöä ja sähköä tiheisiin "Soininvaaralais" kaupunkikeskittymiin?
Kuulemani mukaan joissakin yhdistetyn tuotannon voimaloissa on ajettu lämmintä vettä järveen, koska sähköä on tar***** suhteessa enemmän kuin sähköä.

Lainaus käyttäjältä: Viljelijä - 31.10.16 - klo:10:12

Muovilla pilataan rakennuksia. Seinien pitää läpäistä senverran, että kosteus pääsee haihtumaan.

Ilmansulkupaperi. Ilmarako. Sisältä ulospäin hengittävä rakenne.

Muovi kuuluu kassiin jossa on kaljaa ja kissanruokaa. Nusplus, vink vink...

Kissanhiekka on paperipussissa. Nusplus, vink vink....

kait se muovillakin onnistuu, jos riittävän tiiviisti laitettu eristyksen sisäpuolelle ja ulkopuoli tuulettuu hyvin mutta ilma ei läpäise eristyskerrosta....ja varmuudeksi pieni alipaine sisällä. Tätä on aika mahdoton toteuttaa vanhan talon remontissa.

Eikö vaarallisin ole sisältä ulos virtaava lämmin ilma, jonka kosteus tiivistyy eristekerrokseen lämpötilan laskiessa? .... niinhän se kylmä kaljapullokin jääkaapista nostettuna pirtin pöydälle alkaa keräämään ilmasta kosteutta pintaansa.

Miten se aina täällä menee yli tuokin hullutus.
http://www.iltasanomat.fi/asuminen/art-2000001939157.html

Nyt olen SAS:n kanssa samaa mieltä. Ei ole mahdollista pullossa asua.

Ympäristöministeriön virkamiehet pysyvät visusti piilossa. Olisi kai syytä tonkia ko. tyyppien taustoja ja tuoda kasvoja julkisuuteen. Ympäristöpuolihan on ollut vasemman laidan taapertajien uusi epäjumala (Neuvostoliiton luhistuttua).

Ympäristöministeriön  Rakennetun ympäristön osaston päällikkö ylijohtaja Helena Säteri oli aikaisemmin toimitusjohtajana LVI-Tietokeskus ry:ssä ja LVI-Keskusliitto ry:ssä.

Helena Säterin mies Jorma Säteri taas on sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtaja. Sisäilmayhdistys ei ole homesairaiden potilasjärjestö, vaan teollisuuden ja yritysten rahoittama organisaatio.

Rakennusmääräysten tarkoituksena on estää ja vähentää edelleen pientalorakentamista, joka on ympäristöministeriölle punainen vaate. Edellisillä kiristyksillä ja laman avittamana saatiin pientalorakentaminen putoamaan kolmasosaan huippuvuosista. Ja nyt pientalorakentamiselle annettaan naula arkkuun.  Punavihreään agendaan kuuluu imisten ohjaaminen kerrostaloihin ja kaupunkeihin. Ja asumistuen avulla kerätään VVO:n yms kautta punapääomaa jolla omaa agendaa voidaan levittää.

Lainaus käyttäjältä: Viljelijä - 31.10.16 - klo:10:12

Muovilla pilataan rakennuksia. Seinien pitää läpäistä senverran, että kosteus pääsee haihtumaan.

Ilmansulkupaperi. Ilmarako. Sisältä ulospäin hengittävä rakenne.

Muovi kuuluu kassiin jossa on kaljaa ja kissanruokaa. Nusplus, vink vink...

Kissanhiekka on paperipussissa. Nusplus, vink vink....

SASsin kämpillä kaikki homehtuu,on kaiken käärinyt AIV muoviin (kun halvalla sai vanhoja aumamuoveja) ja home haisee. Hajusta tunnistaa jo kaukaa tuollasen homeukkelin hajusta.

ja paasta on kun putkimies poraa ona reikänsä uuteen muoviin rasiaa varten ja vieresä on jo aikasemmin laitettu reikä rasiaa varten...         kyllä monta paikkaa on pilattu kun ei vaan ole laitettu siihen mihin piti vaan siihen mihin pitää laittaa....

Lainaus käyttäjältä: pig24 - 30.10.16 - klo:20:50

Ympäristöministeriön virkamiehet pysyvät visusti piilossa. Olisi kai syytä tonkia ko. tyyppien taustoja ja tuoda kasvoja julkisuuteen. Ympäristöpuolihan on ollut vasemman laidan taapertajien uusi epäjumala (Neuvostoliiton luhistuttua).

Ympäristöministeriön  Rakennetun ympäristön osaston päällikkö ylijohtaja Helena Säteri oli aikaisemmin toimitusjohtajana LVI-Tietokeskus ry:ssä ja LVI-Keskusliitto ry:ssä.

Helena Säterin mies Jorma Säteri taas on sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtaja. Sisäilmayhdistys ei ole homesairaiden potilasjärjestö, vaan teollisuuden ja yritysten rahoittama organisaatio.

Mielenkiintoista. Lehmijärven koulun tapauksessa käytettiin arvioni mukaan ainakin talon alkuperäisen rakennuskustannuksen verran rahaa seurausten todentamiseen. Milloin lie heräsi kiinnostus syyn etsimiseen ?

Niin sodanjälkeisen ajan talonrakennusta tuo täkäläinen Lehmijärven koulu on, ei mitään ilmastointeja, ei kummia materiaaleja, ei metrin paksuisia eristyksiä, asbestia varmaan kylläkin. Eikä se koulu välttämättä ihan kuiva ollut 1990 - luvun alussakaan, ikkunat ja muut osat jo mätiä. Kellarin käyttöönotto ilman salaojia, sokkelieristyksiä, ns. höpöhöpö-nykyajan kosteuseristyksiä on ollut se suurin kosteuden lähde. 1960-70-luvulla niiskuttavat nuhalapset olivat vaan olemassa, ei toimenpiteitä, eivät pullukat 40 -vuotiaat leijonaäidit silloin kiertäneet joka kunnan instanssissa astmalapsiaan kitisemässä.

Betonisokkeli kas on niin hengittävä ja terveellinen, eihän sitä 50-luvulla arvattu, että sädesienet elävät kostealla betoni- ja tiilipinnallakin, ja kosteus etenee maasta sisälle päin. Ja että semmoinen kuin salaoja ja karkea sora kapillaarin estona pohjalaatan alla voisi olla hyödyllinen juttu.



-SS-

Ne on nää nykyajan kaupunkilaiskakarat liian antiseptisissä olosuhteissa kasvatettuja, kaikki paikat desinfioidaan ja jynssätään kotonakin kuin sairaalan leikkaussalissa. Ei oo ihme että kaikki allergiat ja astmat jyllää.

Pian SAS tulee mun kans varmaan samalle linjalle 

Mistä arvasit ?   No eihän ne mitään tapojakaan osaa lapsiperheet nykyään http://www.iltasanomat.fi/perhe/art-2000001945256.html