Kyllä voi tehdä yksinkertaisesta asiasta vaikeaa näköjään. Mun mielestä omassa systeemissä ei ole ollut mitään ongelmaa ajan käytön suhteen. Talviaikaan paalit lastataan toisella traktorilla ja yksi on vaunun edessä aisankannatajana käytännössä koko ajan. Kesällä saatan tehdä siten että lastaan paalit ja pyöritän sekaisin samalla traktorilla. Menee pikkuisen enemmän aikaa toki. Kylmimmillä ilmoilla tulee tehtyä kahden päivän satseja lypsäville ja umppareille/hiehoille kolmen päivän satseja. Apevaunulla saa sekoitettua ja jaettua todella nopeasti evästä eteen varsinkin jos rehut olis tarkkuussilputtua. Nyt mulla menee paalien kanssa noin puoli tuntia satsin pyörittämisessä ja jakamisessa.

Kyllä toi on varmaan sulle sopiva systeemi, en epäilekkään.

Mutta jos siis uutta tehdään, niin valinta olisi matto ja sähkövatkain. Eikä kukaan tee uuteen navettaan siiloja satojen metrien päähän.
Ja sit jos ne satsit tehdään sadoille eikä kymmenille lehmille kuten uusissa navetoissa nykyään, niin ei se vaunu ihan millä pikkutraktorilla vaan pyörikkään.

Kuinka pitkä kokemus JD:llä on kiintteestä apesekoittimesta?
1 robotin puuhalaan se saattaa varauksin sopia. Isommissa yksiköissä on parasta pidättäytyä yksinkertaisempaan tekniikkaan. Moni aikoinaan kiinteällä aloittanut on toiminnan laajentuessa siirtynyt vaunuun. Seuraavaan navettaan on itselläkin suunnitteilla keskiruokintapöytä ja hinattava apevaunu.

Kuinka pitkä kokemus JD:llä on kiintteestä apesekoittimesta?
1 robotin puuhalaan se saattaa varauksin sopia. Isommissa yksiköissä on parasta pidättäytyä yksinkertaisempaan tekniikkaan. Moni aikoinaan kiinteällä aloittanut on toiminnan laajentuessa siirtynyt vaunuun. Seuraavaan navettaan on itselläkin suunnitteilla keskiruokintapöytä ja hinattava apevaunu.

Ei mulla oo kokemusta ku hinattavasta apevaunusta.

Lainaus käyttäjältä: arzyboy - 14.01.17 - klo:16:17

Kyllä voi tehdä yksinkertaisesta asiasta vaikeaa näköjään. Mun mielestä omassa systeemissä ei ole ollut mitään ongelmaa ajan käytön suhteen. Talviaikaan paalit lastataan toisella traktorilla ja yksi on vaunun edessä aisankannatajana käytännössä koko ajan. Kesällä saatan tehdä siten että lastaan paalit ja pyöritän sekaisin samalla traktorilla. Menee pikkuisen enemmän aikaa toki. Kylmimmillä ilmoilla tulee tehtyä kahden päivän satseja lypsäville ja umppareille/hiehoille kolmen päivän satseja. Apevaunulla saa sekoitettua ja jaettua todella nopeasti evästä eteen varsinkin jos rehut olis tarkkuussilputtua. Nyt mulla menee paalien kanssa noin puoli tuntia satsin pyörittämisessä ja jakamisessa.

Kyllä toi on varmaan sulle sopiva systeemi, en epäilekkään.

Mutta jos siis uutta tehdään, niin valinta olisi matto ja sähkövatkain. Eikä kukaan tee uuteen navettaan siiloja satojen metrien päähän.
Ja sit jos ne satsit tehdään sadoille eikä kymmenille lehmille kuten uusissa navetoissa nykyään, niin ei se vaunu ihan millä pikkutraktorilla vaan pyörikkään.

No ei meillä tuo uudempi navetta mikään ikäloppu ole. Neljä vuotta tuli just täyteen...

No ei meillä tuo uudempi navetta mikään ikäloppu ole. Neljä vuotta tuli just täyteen...

Sen kokoluokka edustaakin vähemmistöä.

Jos puhutaan uudesta navetasta niin voidaan olettaa siinä olevan yli 100 lehmää.

Apesekoitin+täyttöpöydät+matot sähköllä vaatii sulakekoon kasvattamisen? Parin robon navetta pyörii hyvin 35A sulakkeilla, mutta rehunjako sähköllä lisää kuormitusta sähköverkkoon. Se mitä sulakekoon kasvatus maksaa on taas verkkoyhtiöstä kiinni. Liittymän suurentaminen, perusmaksujen korotus ja pääkeskuksen mahdollinen vaihto sekä suuremmat siirtokaapelit pääkeskukselta -> apekeskukselle. Vakuutusmaksut nousee myös reippaasti navetan osalta. Sähkökatkojen varalle tarvitaan reippaan kokoinen automaattiagrekaatti. Sähkölaitteet navetassa on suurin yksittäinen paloriski navetassa.

Mihin apesekoitin tai matto tarvitsee automaattiagrekaattia? Käsin käyttää silloin kun on tarve ja sähköä.

Lainaus käyttäjältä: arzyboy - 14.01.17 - klo:16:17

Kyllä voi tehdä yksinkertaisesta asiasta vaikeaa näköjään. Mun mielestä omassa systeemissä ei ole ollut mitään ongelmaa ajan käytön suhteen. Talviaikaan paalit lastataan toisella traktorilla ja yksi on vaunun edessä aisankannatajana käytännössä koko ajan. Kesällä saatan tehdä siten että lastaan paalit ja pyöritän sekaisin samalla traktorilla. Menee pikkuisen enemmän aikaa toki. Kylmimmillä ilmoilla tulee tehtyä kahden päivän satseja lypsäville ja umppareille/hiehoille kolmen päivän satseja. Apevaunulla saa sekoitettua ja jaettua todella nopeasti evästä eteen varsinkin jos rehut olis tarkkuussilputtua. Nyt mulla menee paalien kanssa noin puoli tuntia satsin pyörittämisessä ja jakamisessa.

Kyllä toi on varmaan sulle sopiva systeemi, en epäilekkään.

Mutta jos siis uutta tehdään, niin valinta olisi matto ja sähkövatkain. Eikä kukaan tee uuteen navettaan siiloja satojen metrien päähän.
Ja sit jos ne satsit tehdään sadoille eikä kymmenille lehmille kuten uusissa navetoissa nykyään, niin ei se vaunu ihan millä pikkutraktorilla vaan pyörikkään.

Isoja traktoreita saa käytettynä melko edullisesti. Ison hiivatin saa 405 valumotin hinnalla ja pyörii varmasti isompikin satsi ja jos ei pyöri niin tekee kaksi hiukan pienempää satsia. Toki jos pitää ollaa portaaton loota, 55 tuuman isobus näyttö sun muut hienoudet punaisine vanteineen, niin silloin joutuu latomaan euroja enempi myyjän taskuun tai tekemään pidemmän osamaksusopparin. Mutta ei silloin ole mitään kriisiä. Mä en edelleenkään ymmärrä tätä meikäläistä systeemiä, että apevaunun mitoitetaan niin suureksi, että yksi satsi päivässä riittää. Eihän siinä ole mitään järkeä. Jos nyt ei ihan amerikan malliin, että parikymmentä satsia päivässä, mutta jos siltä väliltä (1-20).

Lainaus käyttäjältä: arzyboy - 14.01.17 - klo:16:17

Kyllä voi tehdä yksinkertaisesta asiasta vaikeaa näköjään. Mun mielestä omassa systeemissä ei ole ollut mitään ongelmaa ajan käytön suhteen. Talviaikaan paalit lastataan toisella traktorilla ja yksi on vaunun edessä aisankannatajana käytännössä koko ajan. Kesällä saatan tehdä siten että lastaan paalit ja pyöritän sekaisin samalla traktorilla. Menee pikkuisen enemmän aikaa toki. Kylmimmillä ilmoilla tulee tehtyä kahden päivän satseja lypsäville ja umppareille/hiehoille kolmen päivän satseja. Apevaunulla saa sekoitettua ja jaettua todella nopeasti evästä eteen varsinkin jos rehut olis tarkkuussilputtua. Nyt mulla menee paalien kanssa noin puoli tuntia satsin pyörittämisessä ja jakamisessa.

Kyllä toi on varmaan sulle sopiva systeemi, en epäilekkään.

Mutta jos siis uutta tehdään, niin valinta olisi matto ja sähkövatkain. Eikä kukaan tee uuteen navettaan siiloja satojen metrien päähän.
Ja sit jos ne satsit tehdään sadoille eikä kymmenille lehmille kuten uusissa navetoissa nykyään, niin ei se vaunu ihan millä pikkutraktorilla vaan pyörikkään.

Jostain syystä nuo isojen navetoiden rakentajat eivät ole sisäistäneet sähköhimmeleiden autuutta. Apeäijälläkin taisi olla mattoruokkija vanhassa puuhanurkassaan (200 ammua), mutta uuteen tuli kuitenkin leveä pöytä + apevaunu.

Lainaus käyttäjältä: JD6630 - 14.01.17 - klo:17:37

Lainaus käyttäjältä: arzyboy - 14.01.17 - klo:16:17

Kyllä voi tehdä yksinkertaisesta asiasta vaikeaa näköjään. Mun mielestä omassa systeemissä ei ole ollut mitään ongelmaa ajan käytön suhteen. Talviaikaan paalit lastataan toisella traktorilla ja yksi on vaunun edessä aisankannatajana käytännössä koko ajan. Kesällä saatan tehdä siten että lastaan paalit ja pyöritän sekaisin samalla traktorilla. Menee pikkuisen enemmän aikaa toki. Kylmimmillä ilmoilla tulee tehtyä kahden päivän satseja lypsäville ja umppareille/hiehoille kolmen päivän satseja. Apevaunulla saa sekoitettua ja jaettua todella nopeasti evästä eteen varsinkin jos rehut olis tarkkuussilputtua. Nyt mulla menee paalien kanssa noin puoli tuntia satsin pyörittämisessä ja jakamisessa.

Kyllä toi on varmaan sulle sopiva systeemi, en epäilekkään.

Mutta jos siis uutta tehdään, niin valinta olisi matto ja sähkövatkain. Eikä kukaan tee uuteen navettaan siiloja satojen metrien päähän.
Ja sit jos ne satsit tehdään sadoille eikä kymmenille lehmille kuten uusissa navetoissa nykyään, niin ei se vaunu ihan millä pikkutraktorilla vaan pyörikkään.

Jostain syystä nuo isojen navetoiden rakentajat eivät ole sisäistäneet sähköhimmeleiden autuutta. Apeäijälläkin taisi olla mattoruokkija vanhassa puuhanurkassaan (200 ammua), mutta uuteen tuli kuitenkin leveä pöytä + apevaunu.

Mainittakoon että siinä uudessa on pöydän laidoilla syvät kourut jotka harjataan käsin puhtaaksi kuten visiirikourutkin.

Jostain syystä nuo isojen navetoiden rakentajat eivät ole sisäistäneet sähköhimmeleiden autuutta. Apeäijälläkin taisi olla mattoruokkija vanhassa puuhanurkassaan (200 ammua), mutta uuteen tuli kuitenkin leveä pöytä + apevaunu.

Eikö siellä oo useampikin rakennus ruokittavana? Ja tietenkin määrät on vähän eriluokkaa kuin 100-300 lehmän navetoissa. Hiehoja ei vissiin samalla vaunulla ruokita kuin lehmiä kuitenkaan.
Mä oon ymmärtänyt että se vanha navetta toimi aika hyvin. Tuossa uudessahan lehmät ei samalla tavalla käy vapaasti lypsyllä.

Kukin tekee miten tykkää, mutta kyllä levee pöytä + hinattava vaunu on silti kallis yhdistelmä 2-4 robon navettaan.

Mitkä muuten on molemminpuolisten visiirien kustannukset vrt. ruokintapöytä?

Lainaus käyttäjältä: junttieinari - 15.01.17 - klo:08:24

Jostain syystä nuo isojen navetoiden rakentajat eivät ole sisäistäneet sähköhimmeleiden autuutta. Apeäijälläkin taisi olla mattoruokkija vanhassa puuhanurkassaan (200 ammua), mutta uuteen tuli kuitenkin leveä pöytä + apevaunu.

Eikö siellä oo useampikin rakennus ruokittavana? Ja tietenkin määrät on vähän eriluokkaa kuin 100-300 lehmän navetoissa. Hiehoja ei vissiin samalla vaunulla ruokita kuin lehmiä kuitenkaan.
Mä oon ymmärtänyt että se vanha navetta toimi aika hyvin. Tuossa uudessahan lehmät ei samalla tavalla käy vapaasti lypsyllä.

Kukin tekee miten tykkää, mutta kyllä levee pöytä + hinattava vaunu on silti kallis yhdistelmä 2-4 robon navettaan.

Mitkä muuten on molemminpuolisten visiirien kustannukset vrt. ruokintapöytä?

Automatiikka ruokinnassa on ehkä omimmillaan tuossa muutaman robon kokoluokassa, jossa pyritään optimoimaan/minimoimaan (palkka) työvoiman käyttö.

JD6630 on ansainnut kunnian osoittamista, koska on jaksanut lähes, tai jopa ihan, yksin inttää ns. automaattisen ruokinnan puolesta. Tuollaiset himmelit ovatkin enemmin VMS-lypsäjien touhotuksia...

Tuollaiset himmelit ovatkin enemmin VMS-lypsäjien touhotuksia...

Eiks niiden pitäs olla vielä enemmän lelumiesten juttuja. Eikö nhk ainakin jossain vaiheessa kovasti mainostanut vapaan kierron puolesta ja käsittääkseni ohjattu ei ole edes vaihtoehto.

Tuo on ittellä vielä kehittelyasteella mattosysteemis:Sama matto jakaa hieho/umpiappeen niin menee tuhottomasti aikaa kun pitää odottaa sekoitus ja jako,koska heti perään pitää sekoittaa lehmäape.
Meillä on käytös puoliautomaattina tuo systeemi,eli ei ole täyttöpöytää ja viljarypsikivennäinen laitetaan nappiapainamalla.
Jos tekisin nyt navettaa,ehkä visiiriin perehtyisin enemmän

Lainaus käyttäjältä: mah - 16.01.17 - klo:06:19

Tuollaiset himmelit ovatkin enemmin VMS-lypsäjien touhotuksia...

Eiks niiden pitäs olla vielä enemmän lelumiesten juttuja. Eikö nhk ainakin jossain vaiheessa kovasti mainostanut vapaan kierron puolesta ja käsittääkseni ohjattu ei ole edes vaihtoehto.

Joo. Ei. Minä kun olen mieltänyt nuo useamman jaon edut enempi tuon pakko-ohjatun lehmiliikenteen kotkotuksiksi.