Vihamielisten katseiden loisteessa pakko kysyä, ei aikasemmin olis ehtiny kyntää?

Ei ole ehtinyt, tämä viikonloppuhommailu on sellaista että asioita pitää laittaa johonkin järjestykseen ja nyt sitten kävi näin. Tuossa oli vielä juolavehnät päässeet melkolailla valloilleen, läntti oli ruiskutettu ihan ajoissa ja halusi antaa vaikuttaa mahdollisimman pitkään joten homma oli aikataulutettu niin myöhäiselle kuin mahdollista. Samasta syystä mieluumin kyntö kuin kevytmuokkaus. Eikä tästä nyt ole mitään katastrofia tulossa, tuo viimeinen 2 hehtaaria on sellaista että sen ehkä voi kyntää jopa keväällä ilman että kuolee kuivuuteen.

Vihamielisten katseiden loisteessa pakko kysyä, ei aikasemmin olis ehtiny kyntää?

Toisaalta, ihmekös tuo, liitulakulaaksossa puitiin vielä viime viikolla vehnää....

Kerinny, kait, mutta eihän tässä kiire pitänyt olla.
Minulla oli lähinnä vanhoja nurmia ja kerääjäkasveja glyfolla päätettäväksi, se valui jotenkin lokakuun alkuun ja meinasin että kuukauden anna aikaa kuolla rauhassa ennen kyntöä...

Jotakuinkin niinhän se menikin, mutta vähän enemmän hosuen kun oli tarkoitus.

Ehkä kuukauden päästä uusi yritys jos accuweatherin ennusteet pitää edes jotenkin paikkansa.

En panis vastaan minäkään. Tosin nyt on koko viikoksi keskimäärin -10 eikä lumesta tietoakaan. Voi routaantua sen verran hyvin, ettei parin päivän suojakelit paljoa auta...

Ei oo buumista merkkiä tällä päin. Naapuri vähän kynsi multaisempia/juolavehnäisimpiä kohtia. Ajelin tässä yhtenä päivänä oikein kaupunkiin asti, reilu 10 km, ja yksi kynnetty pelto satui matkan varrelle. Ja peltoja on koko matkan molemmin puolin tietä, mitä nyt muutama metsäsaareke jossain välissä.

Jätin kynnöt ihan viimetippaan, jotta lumi piilottaisi, mutta vielä näkyy ohikulkijoille hämmästeltävää.

Aika moni meinaa siis turvautua keväiseen sängen muokkaamiseen, miten se toimii varsinkin silloin jos on märkä kevät?  Syksyllä kynnetylle tai kevyt/raskasmuokatulle  pellolle pääsee märkänä keväänä aiemmin kuin sängelle, muokattiinpa tai suorakylvettiin tuo sänki. Ja olkisen sängen keväisen muokkauksen ajankohtakin on ongelmallinen, kun oljen alla ei pelto kovin nopeasti kuivu. Usein pitää ajaa kerran, sitten antaa kuivahtaa ja ajaa vielä 1-2 kertaa äkeellä. Syksyllä kun on jo valmiiksi muokattu, ei tarvi niin kovasti säätöä, kyttää vaan sopivan kylvömuokkausajankohdan.

Ovat semmoista vanhaa järvenpohjaa alkaneet kyntää keväällä, aivan päällikkösatoja tuottaa, koska vedestä ei ole puutetta, on hyvin lähellä maan pintaa.

Aikaisemmin pääsee kylvöile verrattuna talven tulvajärvien liejuttamaan kynnökseen.

-SS-

Aika moni meinaa siis turvautua keväiseen sängen muokkaamiseen, miten se toimii varsinkin silloin jos on märkä kevät?  Syksyllä kynnetylle tai kevyt/raskasmuokatulle  pellolle pääsee märkänä keväänä aiemmin kuin sängelle, muokattiinpa tai suorakylvettiin tuo sänki. Ja olkisen sängen keväisen muokkauksen ajankohtakin on ongelmallinen, kun oljen alla ei pelto kovin nopeasti kuivu. Usein pitää ajaa kerran, sitten antaa kuivahtaa ja ajaa vielä 1-2 kertaa äkeellä. Syksyllä kun on jo valmiiksi muokattu, ei tarvi niin kovasti säätöä, kyttää vaan sopivan kylvömuokkausajankohdan.

Suorakylvöaikana huomasin, että alkuvuosina piti odottaa kylvöille lähtöä n. viikko kynnettyjen jälkeen. Pikkuhiljaa tilanne muuttui siten, että lopulta 6-7 vuoden jälkeen pääsin kylvöille lähes samaan aikaan kyntäjien kanssa. Toki oli vuosissakin eroja. Märkänä keväänä, kun vaikeuksia kylvöille pääsyssä oli kaikilla, sain suorakylvöt tehtyä jopa ennen muita. Olosuhteet eivät olleet hyviä kummallakaan systeemillä, mutta suorakylvöpelto kantoi paremmin. Voisin kuvitella, että sama koskisi myös kevään sänkimuokkausta.

Äkeetkin toimivat nykyisin paremmin sängillä. Nuo Topline-tyyppiset eivät herkästi oljesta tukkeudu. Piikit ovat riittävän jäykkiä kovan maan muokkaukseen, traktorit riittävän (liian?) isoja. Kylvökoneet leikkaavin vantain soveltuvat paremmin olkisen maan kylvämiseen.

Ja tietysti talviaikaisen kasvipeitteisyyden tuki. Jos kerran jättää 80% sängelle talveksi, miksei sitten saman tien kaikki?

Siis oma kalusto ei enää noihin keväisiin toimiin taivu. Nyt luomussa syysmuokkaukset ovat tärkeitä. Eikä äeskään ole kovin nykyaikainen. Eikä suorakylvökone sovellu mielestäni omaan kylvösysteemiin. Olen kuitenkin seuraillut tuttuja viljelijöitä, ja huomannut tuon teknisen kehityksen. Jotkut ovat jopa vaihtaneet kultivaattorin tuollaiseen järeään äkeeseen.

Toissa ehtoona löytyi vielä yksi kylä, jossa kynnettiin kolmen traktorin voimin. Ei siis lainkaan harvinaista tämä buumi. Ite jätin rapsin sängen talven yli, koska räknäsin, että menee kerta-ajolla lautasmuokkaajalla kylvövalmiiksi. Säästää pari kierrosta äestystä ja lautasmuokkauksen kustannuskin paljon halvempi kuin kyntö tai kultivointi. Riskinä märkä kevät, mutta kukapa senkään tässä vaiheessa pystyy ennustamaan.

Niin kyntöbuumista, meidän tievarren tiloista 2 kyntää kaiken. 5 enimmäkseen kyntää ja osittain kultivoi. 1 kultivoi tai lautasmuokkaa kaikki. Suorakylväjiä ei minun lopetettuani tienvarressa ole.  Tämä ei nyt ole varsinaisesti buumi, näin on tilanne ollut suunnilleen koko ajan. Kevytmuokkaus on hieman lisääntynyt talviaikaisen kasvipeitteisyyden 20 % kevytmuokkauspakon vuoksi.

Kohdentamisalueella varmaankin nuo sänget? Sen alueen ulkopuolella, jos ei omaa soveltuvaa kalustoa kyntämättömyyteen, niin tukien takia ei paljoa kannata miettiä rosentteja paljonko jättää kyntämättä. Omalla kohdalla kyntö kuuluu ns.pakollisena muokkausmuodotona tietyille kasveille, niin silloin sama päästää hyvä syksynä kyntämällä mahdollisimman paljon.
Jokainen todennäköisesti tuntee omat lohkonsa mikä menetelmä sopii parhaiten, toivottavasti. Kevätkynnöillä tietyillä maalajeilla kyllä pääsee parempaan loppu tulemaan monestikin, mut keväällä tuntuu monesti aika olevan kortilla, ainakin omalla kohdalla. Kyl viime keväänä rankaisi kun jäi n.80% kasvipeitteisyys ja osa sängistä ajettiin lautasella, ei kestäneet jussin jälkeistä monsuunia.
Oliko muuten Don Essexillä kyntö tiukempaa (maanrakenne?) ensi kerralla, kun siirryit suorakylvöstä luomuun ja kyntöön?

Oliko muuten Don Essexillä kyntö tiukempaa (maanrakenne?) ensi kerralla, kun siirryit suorakylvöstä luomuun ja kyntöön?

Oli! Ja on vieläkin viiden luomuvuoden jälkeen. Aurojen maassapysyminen oli tänä syksynäkin hankalaa. Tosin osalla lohkoista tuli vasta tänä vuonna ensimmäinen kyntö.

Sellainen lohko, jonka kyntö ei onnistunut vielä 4 v sitten lainkaan, oli tänä vuonna tosi helppo kyntää. Välissä oli 2v nurmea, keskikesän kesanto kultivoimalla ja ruis.

Toinen lohko jäi kahtena syksynä kyntämättä. Ensimmäisenä vuonna syysrypsin sängen jätin, koska uskoin sen muokkautuvan keväälläkin hyvin. Niin se menikin. Viime vuonna se piti kyntää, mutta märän syksyn ja lakoherneen vuoksi se ei onnistunutkaan. Joten nyt tuli eka kyntövuosi. Ennen sitä syys-lokakuun vaihteen pientä sadetta aurat eivät menneet maahan osalla lohkosta lainkaan. Sateen jälkeen sentään jotenkuten. Jälki oli kyllä kamalaa. Tasasin jyrsimellä.

Ongelma ei kuitenkaan luultavasti ollut maan rakenteessa minkään kyntöanturan tai suorakylvöanturan vuoksi. Lapiotestissä maa kyllä oli kohtalaisen helppoa kaivaa. Kuitenkin 10 cm alaspäin rakenne oli massiivinen ja kokkareinen. Pintaosa multava. Maalaji HeS. Epäilen maan olevan tyypiltään liettyvä, ja oletan että ongelma helpottaa, kun saan kyntösyvyyteen asti juuristoa enemmän. Maan käyttäytyminen vaatii kyllä lisää tutkimista. Lapiotestin mukaan sen ei pitänyt olla noin kovaa.

Toi aurojen maassapysyminen tai siis pysymättömyys on mulle mysteeri. Jos kulutusosat kunnos aura suorastaan pyytää päästä maahan ja sitä enemmän mitä kovempaa maa on.
Tietenkin jos on tarkoitus vuolla vain korttelin vahvuisesti voi ongelmia tulla. .
Itse kynnän kaikki vaikka hanhenjalkamömmeltäjäkin talosta löytyy. Syyskyntö, koska sato putoaa kevätkynnöllä enemmän kuin tukiroposet on. Mömmeltäjällä pääsee joskus samaan satoon kuin kyntämällä useimmiten vajaaksi jää.
Keveitä maita mulla, muilla maalajeilla saattaa mömmeltäjäkin kyntensä näyttää.

Mysteeri se on minullekin. Vantaat miltei uudet ja hain uudet kärjet varta vasten. Syvyydeksi tavoittelin n. 20 cm. Kyllä näillä samoilla auroilla kynnettiin vielä ennen suorakylvöaikaa ihan normaalisti. No kyllä se tästä alkaa tulevina vuosina taas hyvin sujumaan, kun saa viljelykierron kohdalleen ja kynnön sopivasti toistuvaksi. Tavoitteena kyntö joka 5. vuosi. Tarvittaessa useammin.

Itsellä ei suorakylvökokemuksia ole, joten viisaus on siellä pääs.
Kai se maa sit kovaksi menee ja 20 cm on ihan jo kyntösyvyyksiä.
Se on täälläpäin tiedos et ahkera kiekkomömmeltäminen useita vuosia peräkkäin kovettaa maan. Jyräysvaikutusta kai ilmenee.