Ihan järjettömiä tuollaiset 600 kantturan kolhoosit. Aatelkaa nyt ite millaiset riskit. Tulee joku pöpö niinkuin englannissa hullun lehmän tauti. Leviää tuollasessa kuin kulovalkea. Tai jokin väkirehupöpö. Kalliit vakuutukset on oltava. Vähintään pitäs tuo kantturalauma pilkkoa kolmeen eri osaan ja tilaan erillisillä ruokinnoilla jo riskien hallinnan vuoksi.

Ennen se oli toista kun 20 lypsävää ja nuori karja päälle oli keskikokoinen maatila. Kun oli vielä vähän metsää niin ei ollu suurista veloista huolta pankin torpparina ja orjana. Tilan ulkopuoliset tienestit oli plussaa. Kalaa sai järvistä ja maaseutu oli asuttuna ja lavoilla oli nuoria ja sorjia tyttöjäkin tanssitettavana.......kaukainen muisto vain. Kiitos Esko Ahon ja kepun EU kiiman.

Ihan järjettömiä tuollaiset 600 kantturan kolhoosit. Aatelkaa nyt ite millaiset riskit. Tulee joku pöpö niinkuin englannissa hullun lehmän tauti. Leviää tuollasessa kuin kulovalkea. Tai jokin väkirehupöpö. Kalliit vakuutukset on oltava. Vähintään pitäs tuo kantturalauma pilkkoa kolmeen eri osaan ja tilaan erillisillä ruokinnoilla jo riskien hallinnan vuoksi.

Ennen se oli toista kun 20 lypsävää ja nuori karja päälle oli keskikokoinen maatila. Kun oli vielä vähän metsää niin ei ollu suurista veloista huolta pankin torpparina ja orjana. Tilan ulkopuoliset tienestit oli plussaa. Kalaa sai järvistä ja maaseutu oli asuttuna ja lavoilla oli nuoria ja sorjia tyttöjäkin tanssitettavana.......kaukainen muisto vain. Kiitos Esko Ahon ja kepun EU kiiman.

Ihan järjettömiä tuommoset ajatukset.  Ihan järkeviä tuollaiset 600 kantturan kolhoosit, paljon mahdollisuuksia ja etuja.

Lainaus käyttäjältä: EX-FERMERI - 20.10.16 - klo:19:53

Ihan järjettömiä tuollaiset 600 kantturan kolhoosit. Aatelkaa nyt ite millaiset riskit. Tulee joku pöpö niinkuin englannissa hullun lehmän tauti. Leviää tuollasessa kuin kulovalkea. Tai jokin väkirehupöpö. Kalliit vakuutukset on oltava. Vähintään pitäs tuo kantturalauma pilkkoa kolmeen eri osaan ja tilaan erillisillä ruokinnoilla jo riskien hallinnan vuoksi.

Ennen se oli toista kun 20 lypsävää ja nuori karja päälle oli keskikokoinen maatila. Kun oli vielä vähän metsää niin ei ollu suurista veloista huolta pankin torpparina ja orjana. Tilan ulkopuoliset tienestit oli plussaa. Kalaa sai järvistä ja maaseutu oli asuttuna ja lavoilla oli nuoria ja sorjia tyttöjäkin tanssitettavana.......kaukainen muisto vain. Kiitos Esko Ahon ja kepun EU kiiman.

Ihan järjettömiä tuommoset ajatukset.  Ihan järkeviä tuollaiset 600 kantturan kolhoosit, paljon mahdollisuuksia ja etuja.

Doddii......löytyhän sieltä debattiin yksi konsultin höynäyttämä utareuskovainen. Paappa faktalukemia pöytään verrannnaislaskelmilla per tuotantoyksikkö kulut  ja riskit huomioiden. Aläkä unohda sijoitetun pääoman tuottoa nykyisellä korkokannalla + 2% lisättynä (riskivara).

Jotenkin jäin ihmettelemän tuota palkkatyövoiman määrää, jos kerran yrittäjätkin osallistuvat navetan pyörittämiseen. Aika isolta määrältä kuulosti. Eikös isossa yksikössä pitäisi irrota paljon litroja vähällä porukalla? Joku on tietysti 12 henkilöstä aina lomalla tai saikulla, mutta silti.

Jotenkin jäin ihmettelemän tuota palkkatyövoiman määrää, jos kerran yrittäjätkin osallistuvat navetan pyörittämiseen. Aika isolta määrältä kuulosti. Eikös isossa yksikössä pitäisi irrota paljon litroja vähällä porukalla? Joku on tietysti 12 henkilöstä aina lomalla tai saikulla, mutta silti.

Mutta onhan se ymmärrettävää, että tuollainen kolhoosi kaipaa jo täyspäiväisen johtajan ja työnjohtokin olla pitää, joten ei siinä omistajat jouda paskaa kolaamaan..

Lainaus käyttäjältä: wolfheartscry - 21.10.16 - klo:07:46

Jotenkin jäin ihmettelemän tuota palkkatyövoiman määrää, jos kerran yrittäjätkin osallistuvat navetan pyörittämiseen. Aika isolta määrältä kuulosti. Eikös isossa yksikössä pitäisi irrota paljon litroja vähällä porukalla? Joku on tietysti 12 henkilöstä aina lomalla tai saikulla, mutta silti.

Mutta onhan se ymmärrettävää, että tuollainen kolhoosi kaipaa jo täyspäiväisen johtajan ja työnjohtokin olla pitää, joten ei siinä omistajat jouda paskaa kolaamaan..

+ Hiehojen kasvattelu niiden osakkaiden vanhoissa navetoissa.

 600 lehmän lypsämiseen pitää melkeen olla 2 henkeä ilta- sekä aamuvuoroon 1 appeentekijä ja 1 paskankolaaja/vasikanjuottaja. 6 henkilöä tarvitaan siis päivittäin ja jos vuodessa on se 200 työpäivää ja joku on aina saikulla yms niin melkeen sitä 12 työntekijää tarvitaan. Lypsylehmä on ihan yhtä työläs elukka oli niitä sitten 30 tai 600.

Tässä eräitä lukuja  Finnmilk OY:stä:

                                        2015/03       2016/03
Liikevaihto (tuhatta euroa)           260                 1981
Liikevaihdon muutos                                   979,4%
Tilikauden tulos (tuhatta euroa)     0                    5
Liikevoitto                                  27,6%          6,9%
Henkilöstö                                     6                    8
Lähde: Suomen Asiakastieto

Joku viisasteli että isossa yksikössa pienetkin säästöt tuntuu. Käänteisesti voidaan sanoa että pienikin vahinko kertaantuu. Kun tulot (liikevahto kasvaa) myös kulut tahtoo kasvaa. Siten suhteellinen voitto pienenee. Työvoiman määrä on vain yksi parametri. Jotta vähemmällä työvoimalla saadaan suurempi tulos on investoitava kalustoon ja sen huoltoon joka taasen leikkaa voittoa. Ja ne riskit. Ne kasvaa. Ja jo 1%:n nousu lainanhoitokuluissa tuntuu.

Ylläolevat luvut eivät kerro kaikkea. Esim. työvoiman kokonaismäärää tilikauden aikana koska osa on ostettava palveluina ulkopuolelta. Esim. rehunteko, eläinlääkäripalvelut jne.

Jokainen voi tilata patentti-ja rekisterihallituksen kaupparekisteristä ko. yhtiön tilinpäätöksen ja taseen ja tarkastella lukuja lähemmin. Noin 3-5 vuoden kuluessa alkaa nähdä todellisen tuloksen ja liikevoiton tason.

Hyvinhän Finnmilkillä on mennyt, kun ei ole tarvinnut edes tappiota tehdä alkuvaiheessa.

Eiks täs ihan just jossain ketjussa puhuttu tuosta yli 200 lehmän jälkeen katoavasta suuruuden ekonomiasta.

10:ssä 60 lehmän navetassa olis varmasti enemmän työntekijöitä kuin 12:sta

Sitä vaan ihmettelen, että paljonko se hiehonavetan tekeminen sitten maksaa jos kannattaa kuskata pitkin kyliä noita elukoita.
Varmaan kyllä kuskataan rehuakin ja sitä myöden on liikennettä siellä hieholoissakin.

Hyvinhän Finnmilkillä on mennyt, kun ei ole tarvinnut edes tappiota tehdä alkuvaiheessa.

Eiks täs ihan just jossain ketjussa puhuttu tuosta yli 200 lehmän jälkeen katoavasta suuruuden ekonomiasta.

10:ssä 60 lehmän navetassa olis varmasti enemmän työntekijöitä kuin 12:ssa.

Sitä vaan ihmettelen, että paljonko se hiehonavetan tekeminen sitten maksaa jos kannattaa kuskata pitkin kyliä noita elukoita.
Varmaan kyllä kuskataan rehuakin ja sitä myöden on liikennettä siellä hieholoissakin.

Täällähän on mielenkiintoista keskustelua, kun näin vuosien jälkeen palstalle palasin.

On siinä omat hyvät puolensa noissa erillisissä hiehonavetoissakin. Tautiriskiä voidaan hajauttaa, rehu-/lantaliikennettä voidaan optimoida, YVA menettelyyn joutuu jos hiehotkin luvassa mukana jne jne.

600 lehmän mittakaavassa ei ole taloudellisesti ratkaisevaa onko työntekijöitä 8, 10 vai 12. Paljon tärkeämpää on miten lehmät pysyvät terveinä ja tuleeko maitoa lehmää kohden meijeriin 25 , 30, 35 vai 40 kg päivässä. Huipputuotokseen pääseminen vaatii myös työtä ja sitä kautta työntekijöitä.

Joo itse uskon 200-300 lehmän navetan + riittävän ison (ei mitään 10 henkeä mutta 5 tai enemmän) henkilökunnan olevan paras toimintamalli. Mutta jos isomman haluaa, niin toki siinäkin tärkeintä on se, että tuotanto pyörii hyvin. Eikä se että henkilöstökulut on minimoitu ja sitten koko korttitalo kaatuu johonkin epidemiaan + sairaslomiin yms.

Mutta tuohon Finnmilk-menetelmään sen verran, että tehdäänkö kaikki sadot siis yhdistämälle alle E-koodattua säilöntäliuosta (ei siis biologista liuosta) ja päälle sitten happoa? Vai mikä se yhdistelmä on? Tuli Bernerin esite tänään aiheesta.

"Finnmilk Oy on kokeillut vuosien aikana useita erilaisia säilöntäaineita, mutta parhaimmaksi vaihtoehdoksi he mainitsevat GrasAAT –hapot ja KOFASIL –säilöntäliuokset, joilla he säilövät nurmisäilörehun hyödyntäen molempien tuotteiden hyviä ominaisuuksia. Finnmilk –menetelmässä rehunteko aloitetaan KOFASIL-säilöntäliuoksella (annostelu 2-3,5 l/tn) ja pintarehu säilötään GrasAAT –hapolla (annostelu 4 l/tn)."

Eli mikä Kofasil-aine on käytössä?

Navetan pitäisi olla niin iso, että kriittisiin työvaiheisiintyövaiheeseen olisi oma ja puhdas työntekijä...

Eli näihin:

1. Poijitus ja vasikan ensihoito
2. Lypsy. Eli se vaihe kun puhtaat lypsimet kiinnitetään puhtaisiin vetimiin.

Eli lannankolaajat, lehmänajajat, traktorikuskit ja tissinpesijät erikseen.

-> likaiset työvaiheet eivät siirrä likaa noihin puhtautta vaativiin. Suurin oivallus on siis se, että se tissinpesijä ei koske niihin lypsimiin likaisilla käsillään..

Siks nää pienet perhetilat ovat syvältä... sama ihminen tekee joka työvaiheen ja yskii ja kaivaa hanuriaan joka välissä. Kaikki taudit kulkevat näpeissä lehmiin..

Navetan pitäisi olla niin iso, että kriittisiin työvaiheisiintyövaiheeseen olisi oma ja puhdas työntekijä...

Eli näihin:

1. Poijitus ja vasikan ensihoito
2. Lypsy. Eli se vaihe kun puhtaat lypsimet kiinnitetään puhtaisiin vetimiin.

Eli lannankolaajat, lehmänajajat, traktorikuskit ja tissinpesijät erikseen.

-> likaiset työvaiheet eivät siirrä likaa noihin puhtautta vaativiin. Suurin oivallus on siis se, että se tissinpesijä ei koske niihin lypsimiin likaisilla käsillään..

Siks nää pienet perhetilat ovat syvältä... sama ihminen tekee joka työvaiheen ja yskii ja kaivaa hanuriaan joka välissä. Kaikki taudit kulkevat näpeissä lehmiin..

Eikös suomen käytännössä jokaisessa yli 300 lehmän navetassa ole tissinpesijät erikseen, kun robotit (tai robottikaruselli) pesee tissit? Ja ylin 200 lehmän asemanavetoissa taitaa kanssa olla aika usein lypsäjät erikseen.

Backspace taisi unohtaa että lypsyrobotti on keksitty.

Ei suomessa kenelläkään ole varaa palkata ihmistä työhön jonka konekkin voi hoitaa.

Backspace taisi unohtaa että lypsyrobotti on keksitty.

Ei suomessa kenelläkään ole varaa palkata ihmistä työhön jonka konekkin voi hoitaa.

Siinähän just se sama "henkilö" pesee ja lypsää  Jos se on kipeä, niin tauti menee joka tissiin.

Mut yksikkökoon pitäisi olla niin suuri, että jokaiseen kriittiseen tehtävään olisi oma henkilö. Sitten koon kasvattamisesta olisi hyötyä. Miksi vaikkapa asemalypsyssä ei voisi olla pesijä ja "lypsinten kiinnittäjä" erikseen? Usein siellä montussa on 2 ihmistä. Jos työtehtävät eriytettäisiin, niin puhtaus paranisi.

Sivistysmaissa toimitaan siis näin. Maidon hinta on niin alhainen, että utareterveyden kanssa ei ole varaa leikkiä. Suomessa on riittänyt se, että 90% maidosta menee meijeriin. Nykyään ei siis enää riitä.