Kassakriisi valloollansa maataloures mutta tilastot ei sitä näytä. Traktoria myyrähän ja pellon hinta seilaa paikallansa. Viljan hinta on alahalla mutta silti tien päällä virtaa viljaa kauppoohin.
Olisko niin notta alakaa taas konekauppa kuumottamahan? Poistoja täytyys saara notta tulis hommasta kannattavaa. 
Lisäksi täytyys viälä kiärtää konemessuulla poikotoomas konemessuja. Rankkaa tuo yrittäjän elämä.
Kannattaas kattoa välillä sitä kirianpitua että mitä sopii teherä ja milloonka.
Traktoreita myydään oikein tosiaan vajaat 2000 kpl vuodessa, joista maatalouteen ehkä runsas 1500. Sehän on uusi traktori tilaa kohti kerran 30 vuodessa. Mahdoton on investointitahti, tosiaan.
Tuossa on virhe kyllä isot tilat ostaa aivan normaalisti traktoreita mutta niitä tiloja ei ole kuin muutama pitäjässä siinä se juju piilee. Pienet ja jäähdyttelevät eivät enään traktoreita osta kuin pakon edessä.Yksinkertaisesti traktorin tarvitsijoita ei ole.
Mitä yrittää sanoa hän?
Vaikka viljelenkin melko isoa tilaa (ainakin Suomen keskikokoon verrattuna) enkä kuivausajan ulkopuolella jäähdyttele kuin pari kertaa viikossa saunan terassilla, en ole koskaan uutta traktoria ostanut; en normaalisti enkä epänormaalisti. Tarvetta on ollut niin niin yksinkertaiseen kuin monimutkaiseenkin työhön. Homman kannattavuus ei vain mahdollista uutta traktoria. Toki saisin sen ostettua, mutta kun tuotannon kannattavuuden kannalta on niin paljon tärkeämpiäkin rahan käyttökohteita.
Mitään periaatteellista ostoboikottia ei minulla ainakaan ole. Hienoahan se olisi, jos tämän toiminnan kannattavuus mahdollistaisi panostamisen myös omaan viihtyvyyteen, terveyteen ja työturvallisuuteen, mutta kun niin ei ole, niin vanhoilla mennään.
