Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Uudet kevätvehnälajikkeet  (Luettu 34137 kertaa)

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 20028
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Uudet kevätvehnälajikkeet
Epos toimii kuumana ja kuivana kesänä, mutta se pitää saada kylvöön viimeistään huhtikuun toisella viikolla, jotta on kasvussa välillä kylmiä jaksoja.

Tuossa on vaan että pellon pitäisi ehtiä kuivumaan sen verrran että sen pääsee muokkaamaan. Joskus miettinyt miten mahtaisi onnistua jos talvella lumettomaan aikaan vain kävisi huiskalla levittämässä siemenet pintaan.

Ajattelin tasata joskus syksyllä kynnöksen, Sitten keväällä lumien sulamisen aikaan roudan päälle levittäisi pintalevittimellä ja joskus kun alkaa hiukan harmaantua, ajelisi mönkkärillä jokin hevoslapiorullaäes perässä ?

Pääsisi aika varmasti huhtikuun alkuun oraalle ?

-SS-

Pelto-Jussi

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 400
Vs: Uudet kevätvehnälajikkeet
Kyllä Amaretto voimaperäisesti viljeltynä vaan näytti taaskin tuottavan kaurasadon suuruisen tilavuuden viljaa, paino tietenkin hiukan isompi. Leipävehnäksi kasvatus vaatii hyviä säitä ja useammansadan kilon rakeisen lannoituksen levittämistä  tähkälletulon jälkeen. Eli edellyttää sopivia sateita myöhäiskesällä. Ja Amaretto on poudankestävä. Mutta vaatii täyden tautiohjelman.



-SS-

Enpä tiedä tuosta usemman sadan kilon huiskaurakasta tähkälle tulon jälkeen. En oo kokeillu, ootko itte??

Lisätyppi Amarettolle on meillä rutiinihomma, mutta vastaavasti kevätlannoituksesta nipistetään. Eli melko maltillisia määriä, yleensä ennen tähkälle tuloa ja sateet huomioiden. Leipävehnää syntyi tänäkin kesänä, ihan mukavia määriä huolimatta alkukesän upotussäistä.

alpo10

  • Vieras
Vs: Uudet kevätvehnälajikkeet
Kyllä Amaretto voimaperäisesti viljeltynä vaan näytti taaskin tuottavan kaurasadon suuruisen tilavuuden viljaa, paino tietenkin hiukan isompi. Leipävehnäksi kasvatus vaatii hyviä säitä ja useammansadan kilon rakeisen lannoituksen levittämistä  tähkälletulon jälkeen. Eli edellyttää sopivia sateita myöhäiskesällä. Ja Amaretto on poudankestävä. Mutta vaatii täyden tautiohjelman.

-SS-

Enpä tiedä tuosta usemman sadan kilon huiskaurakasta tähkälle tulon jälkeen. En oo kokeillu, ootko itte??

Lisätyppi Amarettolle on meillä rutiinihomma, mutta vastaavasti kevätlannoituksesta nipistetään. Eli melko maltillisia määriä, yleensä ennen tähkälle tuloa ja sateet huomioiden. Leipävehnää syntyi tänäkin kesänä, ihan mukavia määriä huolimatta alkukesän upotussäistä.
vuosista 6/10 on sellaisia, että Amaretton viljely sujuu ilman mitään ihme temppuja. Poikkeukselliset vuodet ovat niitä, jolloin kylvöille ei pääse ajoissa tai kasvukausi on kylmä ja sateinen. Kasvukaudesta tulee pitkä, jos joutuu lisätyppeä antamaan useita kertoja ja vetää koko kasvitautiohjelman läpi. Lisätyppi tähkälle, kannattaako antaa ruiskulla?

Satoisuus on sitä luokkaa, ettei maailma kaadu siihen, jos joskus menee rehuksi. Erittäin viljelyvarma lajike. Mulla ollut kohta kymmenen vuotta jo viljelyssä, enkä ole vaihtamassa mihinkään.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 20028
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Uudet kevätvehnälajikkeet
Kyllä Amaretto voimaperäisesti viljeltynä vaan näytti taaskin tuottavan kaurasadon suuruisen tilavuuden viljaa, paino tietenkin hiukan isompi. Leipävehnäksi kasvatus vaatii hyviä säitä ja useammansadan kilon rakeisen lannoituksen levittämistä  tähkälletulon jälkeen. Eli edellyttää sopivia sateita myöhäiskesällä. Ja Amaretto on poudankestävä. Mutta vaatii täyden tautiohjelman.

-SS-

Enpä tiedä tuosta usemman sadan kilon huiskaurakasta tähkälle tulon jälkeen. En oo kokeillu, ootko itte??


En ole, ainoastaan ruiskulla. Mutta jotuu siinä aika monta kertaa vesiä ruiskuttelemasa käymään jonkun 50 kg N takia, jos meinaa, että lehden kärkiosa ei yli 10 cm pala. Tuossa vaan seurannut semmoisia hyvinpidettyjä vehnäpeltoja, joista aina tulee melkoisesti ja epäilemättä leipäviljaa. Niin huiskalla meni melkoisesti raetta, ja oli juuri tulossa tähkälle. Nyt oli hyvä kesä, kun kaikki suli varmasti kasvin käyttöön. Eikä mennyt edes pitkäksi, nyt viimekö viikolla hakivat pois.

Vuonna 2012 meni pitkäksi, ehkä juuri tuon kovan lannoituksen takia. Pakkasella puivat, pakkasella kuivattiin, ja lehdessä mainittiin, ettei oikein ole kannattavaa, kuivauskulujen takia.

-SS-

Pelto-Jussi

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 400
Vs: Uudet kevätvehnälajikkeet
Kyllä Amaretto voimaperäisesti viljeltynä vaan näytti taaskin tuottavan kaurasadon suuruisen tilavuuden viljaa, paino tietenkin hiukan isompi. Leipävehnäksi kasvatus vaatii hyviä säitä ja useammansadan kilon rakeisen lannoituksen levittämistä  tähkälletulon jälkeen. Eli edellyttää sopivia sateita myöhäiskesällä. Ja Amaretto on poudankestävä. Mutta vaatii täyden tautiohjelman.

vuosista 6/10 on sellaisia, että Amaretton viljely sujuu ilman mitään ihme temppuja. Poikkeukselliset vuodet ovat niitä, jolloin kylvöille ei pääse ajoissa tai kasvukausi on kylmä ja sateinen. Kasvukaudesta tulee pitkä, jos joutuu lisätyppeä antamaan useita kertoja ja vetää koko kasvitautiohjelman läpi. Lisätyppi tähkälle, kannattaako antaa ruiskulla?
.

Menee se ruiskullakin ja teho on ilmeisesti hyvä. Laiskuuttani olen viime vuosina levittänyt rakeina sulfania tai muuta rikkipitoista. Paljon nopeampaa ja sujuvampaa touhua. Sateita joutuu kyttäämään, mutta eipä tule polttovioituksia. Määrän ja ajoituksen kanssa voi pelata hiukan vapaammin kuin nesteitä käyttämällä.

kylmis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12237
  • Virolaista kiitos!
Vs: Uudet kevätvehnälajikkeet
Kyllä Amaretto voimaperäisesti viljeltynä vaan näytti taaskin tuottavan kaurasadon suuruisen tilavuuden viljaa, paino tietenkin hiukan isompi. Leipävehnäksi kasvatus vaatii hyviä säitä ja useammansadan kilon rakeisen lannoituksen levittämistä  tähkälletulon jälkeen. Eli edellyttää sopivia sateita myöhäiskesällä. Ja Amaretto on poudankestävä. Mutta vaatii täyden tautiohjelman.

vuosista 6/10 on sellaisia, että Amaretton viljely sujuu ilman mitään ihme temppuja. Poikkeukselliset vuodet ovat niitä, jolloin kylvöille ei pääse ajoissa tai kasvukausi on kylmä ja sateinen. Kasvukaudesta tulee pitkä, jos joutuu lisätyppeä antamaan useita kertoja ja vetää koko kasvitautiohjelman läpi. Lisätyppi tähkälle, kannattaako antaa ruiskulla?
.

Menee se ruiskullakin ja teho on ilmeisesti hyvä. Laiskuuttani olen viime vuosina levittänyt rakeina sulfania tai muuta rikkipitoista. Paljon nopeampaa ja sujuvampaa touhua. Sateita joutuu kyttäämään, mutta eipä tule polttovioituksia. Määrän ja ajoituksen kanssa voi pelata hiukan vapaammin kuin nesteitä käyttämällä.
Minkälainen lannoitusohjelma on käytössä? Eli paljonko keväällä ja myöhemmin oraille?

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5206
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Uudet kevätvehnälajikkeet
Kyllä Amaretto voimaperäisesti viljeltynä vaan näytti taaskin tuottavan kaurasadon suuruisen tilavuuden viljaa, paino tietenkin hiukan isompi. Leipävehnäksi kasvatus vaatii hyviä säitä ja useammansadan kilon rakeisen lannoituksen levittämistä  tähkälletulon jälkeen. Eli edellyttää sopivia sateita myöhäiskesällä. Ja Amaretto on poudankestävä. Mutta vaatii täyden tautiohjelman.

vuosista 6/10 on sellaisia, että Amaretton viljely sujuu ilman mitään ihme temppuja. Poikkeukselliset vuodet ovat niitä, jolloin kylvöille ei pääse ajoissa tai kasvukausi on kylmä ja sateinen. Kasvukaudesta tulee pitkä, jos joutuu lisätyppeä antamaan useita kertoja ja vetää koko kasvitautiohjelman läpi. Lisätyppi tähkälle, kannattaako antaa ruiskulla?
.

Menee se ruiskullakin ja teho on ilmeisesti hyvä. Laiskuuttani olen viime vuosina levittänyt rakeina sulfania tai muuta rikkipitoista. Paljon nopeampaa ja sujuvampaa touhua. Sateita joutuu kyttäämään, mutta eipä tule polttovioituksia. Määrän ja ajoituksen kanssa voi pelata hiukan vapaammin kuin nesteitä käyttämällä.
Minkälainen lannoitusohjelma on käytössä? Eli paljonko keväällä ja myöhemmin oraille?
Lain sallimat keväällä ja tähkälle sitten toisesta taskusta maksaen? Jos tuo tehdään pykälien mukaan niin en oikein näe järkeä alkaa jotain alle 150kg typpipanosta jakamaan...
Kyliltä kuultua.... "Luomu ilman paskaa on kuin seksi ilman naista"... 😆

SKN

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 52022
  • Keulamerkki-Erkki ja tähdet
Vs: Uudet kevätvehnälajikkeet
Draco?

Husokki kasvattanu parina vuotena? Kuinkas valkuaisen laita? 150-200N?
Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159

Husokki

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2537
  • Mikä sielä pistää vastaan, köyhyyskö?
Vs: Uudet kevätvehnälajikkeet
Draco?

Husokki kasvattanu parina vuotena? Kuinkas valkuaisen laita? 150-200N?

Juu, mut tänä vuonna jäi hlp köykäseksi, kuten myös muut vehnät, satoa silti 5.7t/ha. Valkuainen 13% molemmin puolin. Typpee joku 150kg/ha
Käteinen ratkasee

SKN

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 52022
  • Keulamerkki-Erkki ja tähdet
Vs: Uudet kevätvehnälajikkeet
Draco?

Husokki kasvattanu parina vuotena? Kuinkas valkuaisen laita? 150-200N?

Juu, mut tänä vuonna jäi hlp köykäseksi, kuten myös muut vehnät, satoa silti 5.7t/ha. Valkuainen 13% molemmin puolin. Typpee joku 150kg/ha

No perkele....palataan asiaaan...vink vink...
Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159

Puuha-Pete

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7393
Vs: Uudet kevätvehnälajikkeet
Draco?

Husokki kasvattanu parina vuotena? Kuinkas valkuaisen laita? 150-200N?

Juu, mut tänä vuonna jäi hlp köykäseksi, kuten myös muut vehnät, satoa silti 5.7t/ha. Valkuainen 13% molemmin puolin. Typpee joku 150kg/ha

No perkele....palataan asiaaan...Juuri niinkuin minä ja Köntys ennustimmekin...vink vink...
Masu pipi...?...klikkaamalla 5000 euroa ; )) ja mistä Faariin rengas kaikkein halvimmalla? Sarka-museostako? YMPYRÄPUINTIA!!!

Ihan niin kuin minä ja Köntys Sarka-museossa ennustettiinkin!

Sivupersoona

  • Vieras
Vs: Uudet kevätvehnälajikkeet
Pussi Solanusta tuli tilattua. Kevätvehnän lajikevalinta on aina melkoinen kompromissi eri ominaisuuksien välillä. Mistral olisi ollut houkutteleva hyvine spekseineen, mutta se MTT:n tautikoe ei hyvää kerro tuosta lajikkeesta, melko keskinkertainen lehtilaikkutautien kestävyydeltään. Vaatii siis kunnon panostukset siihen. Solanus pitäisi tällä osastolla olla ihan kärkeä. Solanuskin on myöhäinen, mut muuten hyvä, paitsi sakoluvultaan huono, mutta näistä myöhäisistä satovehnistä valkuaiseltaan paras, 13,5 %. Mutta kun jostain ominaisuudesta on kevätvehnälajikkeen valinnassa aina tingittävä, niin valitsin tuon sakoluvusta tinkimisen. Menköön sitten rehuksi, jos vaan kiloja tulee riittävästi .

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 20028
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Uudet kevätvehnälajikkeet
Tuo täyttää aikaisemmin täällä miettimäni optimaalisen markkinasiemenviljan. Jyväkoko on kuin herneellä, kylvömäärä >400 kg/a , eikä sakoluku 1 edes nouse 180 :aan asti, saati sitten sakoluvun kestävyys, josta ei ole mainintaa !

Eli määritelmällisesti leipäviljaksi myytävä rehuvehnä, jota kylvettäessä kuluu kohta puoli tonnia / ha x 500 €/tonni. Siinä se kasitonnari muuttuukin ykskaks viistonnariksi. Niinkö rahana laskettaessa. Täp täp.

-SS-

Sivupersoona

  • Vieras
Vs: Uudet kevätvehnälajikkeet
Tuo täyttää aikaisemmin täällä miettimäni optimaalisen markkinasiemenviljan. Jyväkoko on kuin herneellä, kylvömäärä >400 kg/a , eikä sakoluku 1 edes nouse 180 :aan asti, saati sitten sakoluvun kestävyys, josta ei ole mainintaa !

Eli määritelmällisesti leipäviljaksi myytävä rehuvehnä, jota kylvettäessä kuluu kohta puoli tonnia / ha x 500 €/tonni. Siinä se kasitonnari muuttuukin ykskaks viistonnariksi. Niinkö rahana laskettaessa. Täp täp.

-SS-

Tässä ollaankin tuollaisia Tilasiemenen koekaniineja. Rohkeasti ne ottavat myyntiin Saksasta tuotuja uusia myöhäisiä vehnä- ja ohralajikkeita tänne "koeviljelyyn", myydään kalliilla hinnalla isännille, ja vasta 3-4 vuoden kuluttua nähdään, miten ne oikeasti täällä menestyy. KWS Lochow on iso saksalainen jalostaja, ja esim. niiltä joitakin vuosia sitten tänne tullut KWS Scirocco kevätvehnä on tainnut painua aika unholaan, ilmeisesti ei täällä ole oikein menestynyt.

kylmis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12237
  • Virolaista kiitos!
Vs: Uudet kevätvehnälajikkeet
Määhän kävin silloin syksyllä pellonpiennartilaisuudessa ja arvostelin solanuksen ja mistralin sakolukuja. Asia selitettiin niin, että kaksi edellistä syksyä on ollut niin sateisia koepaikoilla, että vehnien sakoluvut ovat ehtineet mennä sateissa. Sanottiin, että muidenkin lajikkeiden sakoluvut ovat tulleet koetuloksissa alaspäin näiden kahden huonon syksyn takia. Ihan hyvät perustelut, mutta te pioneerit tutkitte asiaa perusteellisesti omissa kokeissanne. Kyllähän satoisampia kevätvehnälajikkeita olisi ihan pakko saada markkinoille, se on selvä.