jotkin elää sen muutaman päivän ja toiset poraa sen sata kasaan ihan tosta vaan... mutta jokaisella lähtö... joskus... miksi sitä pitää pitkittää?
Tervekätisellä poikamiehellä ei ehkä ole kuin ne 15 lehmää. Mutta itsellä on jälkikasvua ja kyllä minä ainakin haluan auttaa heitä eteenpäin elämässä muutenkin kuin perinnön kautta sekä nähdä heidän elämänsä, ehkä lapsenlapsetkin. Ihminen on muutenkin aika pitkälle niin rakennettu että jos on pienikin toivo niin elämästä pidetään kiinno. Ja joskus se on asenteesta kiinni että meneekö eli ei. Oksa taitaisi mennä per heti jos tiukka paikka tulee?
Mitä on vanhemmuus? Tehdä itsensä tarpeettomaksi. Silloin on onnistunut hyvin, jos noin on päässyt käymään.
Minä ainakaan kakaroissa roiku, eikä tarvi elää niitten elämää. Otan kopin, jos alkaa huonosti menemään ja rahoitan, kun oikein potkii, mutta muuten pysyn takavasemmalla.
