Ei ole just käsillä pihvivasikkahinnastoa, mutta tuolla aiemmin ketjussa mainittiin 80 euron ero isojen ja pienten rotujen välillä vasikan hinnassa. Käsittääkseni hintaero on kasvanut jo reilusti yli sataseen, riippuen teurastamosta.
Aiemmin ketjussa oli aikalailla limousinen mollaamista. Limpparin kaksi selkeästi heikompaa ominaisuutta ovat maito ja luonne. Jalostuksella voi tietysti pitkällä tähtäimellä vaikuttaa kumpaankin. Lisäksi käsittely vaikuttaa luonteeseen tai oikeammin siihen, miten luonne tulee esille. Näissä on tietysti jokaisella limousin-jalostajalla työnsarkaa. Vahvuuksia tuli jo tuolla mainittua ja niiden ylläpitämiseen karjassa ei tarvita niin voimakasta panostusta/painotusta jalostuvalinnoissa kuin heikkouksiin.
Meilläkin on ollut eri rotuja ja lopulta limousin on jäänyt jäljelle. Huonoluonteisia on karsittu pois ja karsitaan edelleen. Muiden rotujen osalta voisi mainita, että kaksi kertaa on charolainen viskannut meikäläisen ja ekalla kerralla sairaalaan, oli kolme päivää muistikortit sekaisin. Kaksi angus lehmää on maannut vasikkansa tarkoituksella hengiltä. Muutama rekihurja simmental on osunut kohdalle ja se ainoa hereford, mikä oli, ulkoilutti jalkapallon kokoisesti emätintään, eikä muutkaan tulokset olleet kovin häävejä. Jos näiden epäkuranttien yksilöiden perusteella haukkuisi kaikki rodut, niin ei kovin kehittäävää keskustelua saisi aikaan, lähinnä tuota eipäs-juupas-meininkiä.
Harvoin yhteen rotuun saadaan kaikkia hyviä ominaisuuksia ympättyä, joten joissakin tapauksissa risteyttäminen on hyvä vaihtoehto. Kuten tuolla jo todettiin, se pitää toteuttaa hyvillä eläimillä ja suunnitellusti, jotta päästään hyvään lopputulokseen. Vaihtelu tosin kasvaa risteyttämisessä eli kaikista risteytysjälkeläisistä ei tietenkään tule sellaisia kuin oli tavoiteltu.
