Lainaus käyttäjältä: Naturalis - 08.08.16 - klo:11:13

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 08.08.16 - klo:09:43

Viljanviljelyssäkin voitas sama tehdä. Väkisin tuotannon tasapainotus! Suomi tuottaa 4 kertaa tarvitsemansa määrän viljaa!

Sosialistilla lienee omat totuudet...

Kommunisti kertoo vain osan toduutesta ja loput valehtelee.  Suomen pelloista jotka on viljatiloilla on viljanviljelyssä 50% ja loput on joojoo viljelyssä.

Tuohon viljatilojen viljelyn jakautumaan löytyy Luken tilasto 2015: Viljanviljelyn pääalueilla (Uusimaa, Varsinais-Suomi, Häme, Satakunta, Pirkanmaa) oli peltoa viljelyssä yhteensä 966 000 ha, josta viljaa 590 000 ha (61%) ja kesantoa tai siihen rinnastettavaa kuten lhp, suojavyöhykkeet, 121 000 ha (12,5%). Koko valtakunnassa näiden samojen kesantojen osuus koko peltoalasta oli lähes sama (12%) joten eipä kovin suurta eroa näytä viljelykäytännössä olevan vilja-suomen ja karja-suomen välillä.

Ennen 2005 raivatut on ihan täystukisia,ja saa muihinki tilatuen.

ps.Prunninevan raivioltakin tulee yli 900e hömppätukia vuodes,raivates voi vain nähdä päiväunia tuollaisesta tuesta 

Tuohon viljatilojen viljelyn jakautumaan löytyy Luken tilasto 2015: Viljanviljelyn pääalueilla (Uusimaa, Varsinais-Suomi, Häme, Satakunta, Pirkanmaa) oli peltoa viljelyssä yhteensä 966 000 ha, josta viljaa 590 000 ha (61%) ja kesantoa tai siihen rinnastettavaa kuten lhp, suojavyöhykkeet, 121 000 ha (12,5%). Koko valtakunnassa näiden samojen kesantojen osuus koko peltoalasta oli lähes sama (12%) joten eipä kovin suurta eroa näytä viljelykäytännössä olevan vilja-suomen ja karja-suomen välillä.

Lainaus käyttäjältä: rane - 08.08.16 - klo:12:30

Tuohon viljatilojen viljelyn jakautumaan löytyy Luken tilasto 2015: Viljanviljelyn pääalueilla (Uusimaa, Varsinais-Suomi, Häme, Satakunta, Pirkanmaa) oli peltoa viljelyssä yhteensä 966 000 ha, josta viljaa 590 000 ha (61%) ja kesantoa tai siihen rinnastettavaa kuten lhp, suojavyöhykkeet, 121 000 ha (12,5%). Koko valtakunnassa näiden samojen kesantojen osuus koko peltoalasta oli lähes sama (12%) joten eipä kovin suurta eroa näytä viljelykäytännössä olevan vilja-suomen ja karja-suomen välillä.

Kymenlaakso?

Niin... Minä en kyllä keksi millä minä saisin mistään yli 900 euroa hömppätukia vuodessa hehtaarilta...

Lainaus käyttäjältä: +200 - 12.07.16 - klo:10:59

Ennen 2005 raivatut on ihan täystukisia,ja saa muihinki tilatuen.

ps.Prunninevan raivioltakin tulee yli 900e hömppätukia vuodes,raivates voi vain nähdä päiväunia tuollaisesta tuesta 

Tuohon viljatilojen viljelyn jakautumaan löytyy Luken tilasto 2015: Viljanviljelyn pääalueilla (Uusimaa, Varsinais-Suomi, Häme, Satakunta, Pirkanmaa) oli peltoa viljelyssä yhteensä 966 000 ha, josta viljaa 590 000 ha (61%) ja kesantoa tai siihen rinnastettavaa kuten lhp, suojavyöhykkeet, 121 000 ha (12,5%). Koko valtakunnassa näiden samojen kesantojen osuus koko peltoalasta oli lähes sama (12%) joten eipä kovin suurta eroa näytä viljelykäytännössä olevan vilja-suomen ja karja-suomen välillä.

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 08.08.16 - klo:11:15

Lainaus käyttäjältä: Naturalis - 08.08.16 - klo:11:13

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 08.08.16 - klo:09:43

Viljanviljelyssäkin voitas sama tehdä. Väkisin tuotannon tasapainotus! Suomi tuottaa 4 kertaa tarvitsemansa määrän viljaa!

Sosialistilla lienee omat totuudet...

Kommunisti kertoo vain osan toduutesta ja loput valehtelee.  Suomen pelloista jotka on viljatiloilla on viljanviljelyssä 50% ja loput on joojoo viljelyssä.

Ei tuo onnistu ainakaan tulipolitiikan osalta,
25% kesantorajoite on yhteinen LHP/ suojavyöhyke,
lisäksi riistapeltojen kanssa yhteinen maksimiosuus.
En siis usko tuohon 50%.

Lisäksi pakkokesanto on kohdentamisalueilla 5% halusipa sitä tai ei.

Luomuviljelyssä tuo 50% hyvinkin voi toteutua.

Viljanviljelyssä paikallinen tuotannon nousu ja siitä seuraava
maailmanmarkkinoille vienti ei vaikuttane valtion
menoihin, mitä sitä itkemään.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 08.08.16 - klo:11:21

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 08.08.16 - klo:11:15

Lainaus käyttäjältä: Naturalis - 08.08.16 - klo:11:13

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 08.08.16 - klo:09:43

Viljanviljelyssäkin voitas sama tehdä. Väkisin tuotannon tasapainotus! Suomi tuottaa 4 kertaa tarvitsemansa määrän viljaa!

Sosialistilla lienee omat totuudet...

Kommunisti kertoo vain osan toduutesta ja loput valehtelee.  Suomen pelloista jotka on viljatiloilla on viljanviljelyssä 50% ja loput on joojoo viljelyssä.

Ei tuo onnistu ainakaan tulipolitiikan osalta,
25% kesantorajoite on yhteinen LHP/ suojavyöhyke,
lisäksi riistapeltojen kanssa yhteinen maksimiosuus.
En siis usko tuohon 50%.

Lisäksi pakkokesanto on kohdentamisalueilla 5% halusipa sitä tai ei.

Luomuviljelyssä tuo 50% hyvinkin voi toteutua.

Viljanviljelyssä paikallinen tuotannon nousu ja siitä seuraava
maailmanmarkkinoille vienti ei vaikuttane valtion
menoihin, mitä sitä itkemään.

-SS-

Tossa ei ole mukana nämä "säätö säilikset". Eli ne pellot jolle merkitään lannoituksia ja todelisuudessa ne ajetaankin vilja pelloille.

Olisi varmaan jo oikea aika saada euroopan maitomarkkinat järjestykseen. Mitä mieltä olette toimisiko lehmän tapporaha markkinoiden tasapainottamisessa? Eli suomessa kansalliset litratuet pois, kun tuotanto on kasvanut c-tuotanto alueella ja tilalle laitettaisiin lehmän teuraspalkkio esim. 1200 eur/teuraslehmä. Tila jolla vaikka 50 lehmää ja lopettaisi tuotannon saisi  60000 korvauksen teurastettuaan lypsylehmät ja vastaavan kokoinen tila, joka jatkaisi tuotantoaan (teuraslehmiä 20 kpl/v) saisi 24000 eur/vuosi, joka vuosi tuotantotukea. Tämä järjestely poistaisi heikot yksilöt tuotannosta ja samalla korjaisi hieho markkinat kuntoon. Etelä-suomen lypsylehmäpalkkio voisi jatkua edelleen  turvaten tuotannon jatkumisen koko suomessa. Järjestelmä toisi pohjoisimpaan suomeen hyvän taloudellisen turvan, jos tulee huono rehuvuosi ja joudutaan vähentämään karjaa. Tuen maksuun ei tulisi mitään taukoa, kun varmaan joka vuosi joku lehmä poistettaisiin. Esittämäni tukitaso voi tuntua pieneltä maan pohjoisosissa, mutta tämä järjestely poistaisi nopeasti tuotannosta ison osan maitojauheen raaka-aineesta, jolloin maitomarkkinat  korjaantuisivat, joka taas nostaisi maidon tuottajahintaa.

Jokaisessa euroopan maassa alueilla, missä tuotanto on kasvanut pitäisi ohjata tuotantoa vastaavasti tukien suhteen.

Lainaus käyttäjältä: Maanviljelyssexpertti - 06.08.16 - klo:23:54

Olisi varmaan jo oikea aika saada euroopan maitomarkkinat järjestykseen. Mitä mieltä olette toimisiko lehmän tapporaha markkinoiden tasapainottamisessa? Eli suomessa kansalliset litratuet pois, kun tuotanto on kasvanut c-tuotanto alueella ja tilalle laitettaisiin lehmän teuraspalkkio esim. 1200 eur/teuraslehmä. Tila jolla vaikka 50 lehmää ja lopettaisi tuotannon saisi  60000 korvauksen teurastettuaan lypsylehmät ja vastaavan kokoinen tila, joka jatkaisi tuotantoaan (teuraslehmiä 20 kpl/v) saisi 24000 eur/vuosi, joka vuosi tuotantotukea. Tämä järjestely poistaisi heikot yksilöt tuotannosta ja samalla korjaisi hieho markkinat kuntoon. Etelä-suomen lypsylehmäpalkkio voisi jatkua edelleen  turvaten tuotannon jatkumisen koko suomessa. Järjestelmä toisi pohjoisimpaan suomeen hyvän taloudellisen turvan, jos tulee huono rehuvuosi ja joudutaan vähentämään karjaa. Tuen maksuun ei tulisi mitään taukoa, kun varmaan joka vuosi joku lehmä poistettaisiin. Esittämäni tukitaso voi tuntua pieneltä maan pohjoisosissa, mutta tämä järjestely poistaisi nopeasti tuotannosta ison osan maitojauheen raaka-aineesta, jolloin maitomarkkinat  korjaantuisivat, joka taas nostaisi maidon tuottajahintaa.

Jokaisessa euroopan maassa alueilla, missä tuotanto on kasvanut pitäisi ohjata tuotantoa vastaavasti tukien suhteen.

Maakallen ei kannata vielä ajatella moisia,mennään vuosi loppuun ja katotaan sitten onko etes tarvetta vähentää maidontuotantoa.

En usko että olisi toimiva malli, koska ei lopettaisi tuotantoa vaan muokkaisi sitä. Tiloille jotka muute lopettaisivat alkaisikin tulla kannattavammaksi kasvattaa uusia hiehoja, joista tulevaisuudessa saisi tuon teurasmaksun.

Suomessa kun Valio on selkeästi isoin, niin mieluiten näkisin Valion hoitavan rakennemuutoksenkin. Esimerkiksi määräajaksi lupa lopettavien tilojen pitää osuuspääoma osuuskunnassa, josta maksettaisiin normaali korko. Tai ehkä jopa lisäkorko lopettaneille kannustimena. Ei olisi tulojen tippuminen niin pelottavan iso ja nopea. Osuuskunnat voisivat myös katsoa läpi tiloja, jotka logistisesti erityisen kalliita ja laskea niiden kuljetuksille hinnat. Jos pikkutila parin lossin takana maksaa 100 euroa per kerta enemmän hakea kuin maidosta tulee katetta, niin tilalle voisi tarjota vaikka puolet parin vuoden lisäkuluista. Lehmät pitäisi sitten panna kokonaan pois ja kalustoa purettava sen verran, että osuuskunnan väki voi todeta ettei ole vaan vaihtamassa meijeriä.

http://www.progressivedairy.com/blogs/from-the-editor/370-000-of-anything-is-too-much
Progressive Dairymanissa oli jenkkien näkemys eu:n maitokriisiin. Kiintiöiden suojassa eu-tuottajat eivät ole oppineet ennakoimaan markkinoiden kehitystä ja interventio-ostot vain pitkittäneet ja pahentaneet ongelmaa.

Olisi varmaan jo oikea aika saada euroopan maitomarkkinat järjestykseen. Mitä mieltä olette toimisiko lehmän tapporaha markkinoiden tasapainottamisessa? Eli suomessa kansalliset litratuet pois, kun tuotanto on kasvanut c-tuotanto alueella ja tilalle laitettaisiin lehmän teuraspalkkio esim. 1200 eur/teuraslehmä.

Lainaus käyttäjältä: Koeman - 10.08.16 - klo:19:08

http://www.progressivedairy.com/blogs/from-the-editor/370-000-of-anything-is-too-much
Progressive Dairymanissa oli jenkkien näkemys eu:n maitokriisiin. Kiintiöiden suojassa eu-tuottajat eivät ole oppineet ennakoimaan markkinoiden kehitystä ja interventio-ostot vain pitkittäneet ja pahentaneet ongelmaa.

Parilla lauseella selitetty koko ongelma. Tuotteella ollut "takuuhinta" ja ylimäärä dumbattu lähinnä itään.