Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Syyskylvöt 2016  (Luettu 207225 kertaa)

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19966
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Syyskylvöt 2016
Ruista on kolmella lohkolla, jokaisella eri pohjat: 1. Kynnetty ja äestetty lhp-nurmi, siinä huonoin.  2. Kynnetty ja äestetty sänkikesanto, siinä toiseksi paras.  3. Ohrapelto sänkiäestetty, siihen kylvö, tässä paras ruis, eikä ohranjämät ole itäneet kuin vähäisessä määrin.

Kaikilla suunnilleen sama lannoitus, typpeä 20-30 kg/ ha kylvön yhteydessä.

Mistäköhän johtuu tuo lhp-nurmen perään tehdyn rukiin surkeus?

Jos siinä oli apilaa, sen hajoamiskaasut estävät ruista orastumasta. Näin olen lukenut. Toinen syy tietty on sama ilmiö, joka vaivaa keväällä kynnettyjä kilpakyntönurmia. Ei jaksa vilja kasvaa ei. Koska se alas kynnetty pintakuntta eristää pohjavedestä juuret.

-SS-

brotofobia

  • Vieras
Vs: Syyskylvöt 2016

Mistäköhän johtuu tuo lhp-nurmen perään tehdyn rukiin surkeus?


Oliko LPH-Nurmi ensimmäisenä kylvetty=> kahukärpäsiä?

Make

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8362
Vs: Syyskylvöt 2016
Tänään kylvin aumanpaikat. Parinviikontakaisissa kylvöissä on juuret ja sentinverran itua jyvän päässä.
Mystinen kesälaatumies

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19966
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Syyskylvöt 2016
Tänään kylvin aumanpaikat. Parinviikontakaisissa kylvöissä on juuret ja sentinverran itua jyvän päässä.

Kolmenviikonkin takaisissa sama juttu.

-SS-

Luteikko

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 699
Vs: Syyskylvöt 2016
Onkos se hyvä merkki, kun rypsit rupeaa kukkimaan.
"Maanviljelijä on köyhä eläessään mutta rikas kuollessaan"

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19966
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Syyskylvöt 2016
Onkos se hyvä merkki, kun rypsit rupeaa kukkimaan.

On, ainakin kylvetty riittävän aikaisin. Kevätrapsitkin ovat taas hienolla sirkkalehdellä tyhjillä syysvehnämailla. Ne itävät loppuviimeksi pienemmällä kosteudella, nopeammin kuin vilja.

-SS-

Tuumaaja

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 922
Vs: Syyskylvöt 2016
jokos raati on alkanut lumihomeita ruiskuttelemaan ?

taisker

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1132
Vs: Syyskylvöt 2016
ei

Sivupersoona

  • Vieras
Vs: Syyskylvöt 2016
jokos raati on alkanut lumihomeita ruiskuttelemaan ?

Ei  tartte, jos on peitatulla siemenellä kylvetty.

IsoPata

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 201
Vs: Syyskylvöt 2016
jokos raati on alkanut lumihomeita ruiskuttelemaan ?
Mahdollinen satolisäys ei kata kustannuksia ja vaivaa.

taisker

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1132
Vs: Syyskylvöt 2016
yhtenä vuodesta kymmenenä pelastaa koko sadon .kyl ajan mut kuukauden päästä ku säätä kattoo

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19966
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Syyskylvöt 2016
Silloin kun täällä etelässä tuli kerrankin lunta 2010-1012, sadot ja syysviljan menestyminen olivat mahtavia. Silloin ei lumihometorjunnasta ollut mitään hyötyä, vaikka rukiissa etenkin näkyi läiskittäisiä harmaan karvaisia tartuntoja. Sallitulla lannoitustasolla ei kuitenkaan olisi päässyt sen enempään satoon, eli lumihomeaineet olisivat olleet rahanhukkaa. No silloin ei Amiloa enää viljelty, vaan kestävämpiä kotimaisia.

Sitten kun talvi on lumeton, homma on tuurissa, tuleeko sen parin viikon kovan pakkasjakson ajaksi mitään kuuraa edes lehtien päälle. Kuiva maalis- huhtikuu pakkasineen viimeistelee tuhon, vaikka kasvusto ei olisi lunta nähnytkään.

Hybridille Sportakit jo laitoin, kun muutenkin hivenvirkistettä. Muutama tupsu neliöllä vaatii vaalimista.

Ei koske lumi-Suomen kasitonnarivyöhykettä, eikä 350 kilon kokonaistypen viljelmiä.

-SS-

SKN

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 52007
  • Keulamerkki-Erkki ja tähdet
Vs: Syyskylvöt 2016
Jos olis TOSsia ja kylvölannotuksena menny jotain muuta kun hivensalpietaria niin sitten olis ruiskutus ajankohtasta.

Nyt ei tarvi ähkiä, olis kyllä poikkeuksellisen hyvät kelit ajella repulla eestaas kun on sahara-ilmasto.
Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19966
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Syyskylvöt 2016
Jos olis TOSsia ja kylvölannotuksena menny jotain muuta kun hivensalpietaria niin sitten olis ruiskutus ajankohtasta.

Nyt ei tarvi ähkiä, olis kyllä poikkeuksellisen hyvät kelit ajella repulla eestaas kun on sahara-ilmasto.

Joo arveluttavan korkealle fosforille ei löydy "hivensalpietaria" muuta kuin NK hiven. Ei siinä hiven-Salpietarissa ole kuin seleeniä lisätty. Sitten kun käyttää Hevi-sarjan moniravinteista tuotetta, niin hivenlannoitteen hintalisä on muuten sen verta kova, että noin 500-1000 kg pitääkin tulla ensi syksynä vehnäsatoa enemmän, että kannattaa. Rapsille laitoin Hevi 3:ta 450 kg, koska sadosta voikin tulla 500 kg enempi, ja hintakompensointi parantaa viljelytoimenpiteiden tehoa.

-SS-

SKN

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 52007
  • Keulamerkki-Erkki ja tähdet
Vs: Syyskylvöt 2016
Jos olis TOSsia ja kylvölannotuksena menny jotain muuta kun hivensalpietaria niin sitten olis ruiskutus ajankohtasta.

Nyt ei tarvi ähkiä, olis kyllä poikkeuksellisen hyvät kelit ajella repulla eestaas kun on sahara-ilmasto.

Joo arveluttavan korkealle fosforille ei löydy "hivensalpietaria" muuta kuin NK hiven. Ei siinä hiven-Salpietarissa ole kuin seleeniä lisätty. Sitten kun käyttää Hevi-sarjan moniravinteista tuotetta, niin hivenlannoitteen hintalisä on muuten sen verta kova, että noin 500-1000 kg pitääkin tulla ensi syksynä vehnäsatoa enemmän, että kannattaa. Rapsille laitoin Hevi 3:ta 450 kg, koska sadosta voikin tulla 500 kg enempi, ja hintakompensointi parantaa viljelytoimenpiteiden tehoa.

-SS-

Mangaanin takia tota laitoin.
Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159