Lainaus käyttäjältä: -SS- - 29.06.17 - klo:00:42

Typpiliuos ja thiotrrac nostavat yhdessä määräänsä enemmän valkuaista.
Solatrel on halpaa fosforiilehtilannosta, puutetta on.. näistä ei monts euroa tule kulua.
Juventus ja Comet Pro varaston tyhjennys toinen puolikas edellinen oli lippulehdelle  tullessa, nyt oli hyvin tulossa tähkälle ja alkanee kukkia .

Kestac torjunta havaittuun tähkäsääski-invaasioon. Lämpösumma ylitti 350 jo alkuviikosta, silloin sääsket alkavat lennellä.

-SS-

Niin käyttömääristä riippuen sellainen sellainen 30 euron setti ainakin voisin olettaa?

Juu ei tuosta paljon puutu. Valkuaista tuota kuvittelin varmistavani, lisäksi viimeistellä
sääskitorjunnan eli hehtopainon pysymisen, lakoa ei tarvii Ceylonissa pelätä, keinolannoituksella.

Sakolukuominaisuudet riittänevät pystykasvustossa, jos ei ihan kauhian märkä loppuvuosi tule.

-SS-

Ehe ehe. Harvaan syysvehnätomukkoon laitoin, kun kaikki muut kävivät jo eilen tallaamassa 600:lla renkailla omat vehnäsä, että tuli huoli, että olenko missannut jotain.

Comet Pro
Juventus
Kestac 50
Thiotrac 300
Solatrel
Typpiliuos

Ja tulipa ruiskusta uloskin vielä.

-SS-

Tuossa ei oo kerrottu typpiliuoksen, solatrelin eikä thiotracin määriä. Eikä muidenkaan määriä.  On vitsailua väittää että noin 30 euron arvoinen satsi tuo, kyllä tuo on yhteensä noin 50-60 euron satsi.

Eiköhän se typpi ole 3,5 €, Solatrel 4 € Thiotrac 10 € Comet Pro 12 € ja Juventus 14 € . Kestac 4,5 €

Yhteensä 48 € . Typpi ja rikki tietenkin halvempaa rakeena, mutta lehdellä lienee täydellisempi imeytyminen.
Tuli siihen NS lannoite jälkimmäiseen levitykseen kuitenkin. Nuo hinnat ovat ilman alennuksia.

Et ei paljon kolmestakympistä puutu.

-SS-

Eiköhän se typpi ole 3,5 €, Solatrel 4 € Thiotrac 10 € Comet Pro 12 € ja Juventus 14 € . Kestac 4,5 €

Yhteensä 48 € . Typpi ja rikki tietenkin halvempaa rakeena, mutta lehdellä lienee täydellisempi imeytyminen.
Tuli siihen NS lannoite jälkimmäiseen levitykseen kuitenkin. Nuo hinnat ovat ilman alennuksia.

Et ei paljon kolmestakympistä puutu.

-SS-

Vielä vähemmän puuttuu viidestäkympistä.  😀Muuten, onko tuo 3, 5€ siis typpiliuoksen hehtaarikustannus? Mistä noin halpaa typpilitkua saa?

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 29.06.17 - klo:14:54

Eiköhän se typpi ole 3,5 €, Solatrel 4 € Thiotrac 10 € Comet Pro 12 € ja Juventus 14 € . Kestac 4,5 €

Yhteensä 48 € . Typpi ja rikki tietenkin halvempaa rakeena, mutta lehdellä lienee täydellisempi imeytyminen.
Tuli siihen NS lannoite jälkimmäiseen levitykseen kuitenkin. Nuo hinnat ovat ilman alennuksia.

Et ei paljon kolmestakympistä puutu.

-SS-

Vielä vähemmän puuttuu viidestäkympistä.  😀Muuten, onko tuo 3, 5€ siis typpiliuoksen hehtaarikustannus? Mistä noin halpaa typpilitkua saa?

Kymmenen vuotta sitten taisi olla 60 c / litra. Konttia jäi vähä varastoon. Pakkohan se joskus on sinne peltoon tuupata.

Peruslannoitus aina rakeena, tietenkin !

-SS-

Näillä näkymillä eipä noissa Keyloneissa tautia VIELÄ ole. Eikä nyt pitäisi tullakaan.
Kevään kituliaan hailakka pikkuoras ei todellakaan antanut aihetta mihinkään
ruiskutuksiin. En olisi tilannut mitään. Sattui vaan olemaan kellarin perimäisessä
nurkassa ravinteita ja kasvinsuojelua jemmassa. Saman se maksaa siellä
hyllyssä kuin nyt tuolla maassa.


Kuva: Ceylon syysvehnä 28.6.2017.

-SS-

Jaa mä luulin, että puolikas annos tautiainetta, mutta tuolla hinnalla on täysi setti ollut ja yksistään niiden hinta on jo yli 25e. Eli silloin niinkuin SS kirjoittikin niin viisikymppiä on lähempänä. Sitä sais niinkuin puoli tonnia tulla jyviä enemmän että kuittaintuisi vai kuinka?

En kirjoita tätä pottuiluna ihmetyttää vaan tälläkin palstalla muutamat kirjoittelijat jotka vetää 40e ruiskutusbudjetilla täydet rikka, tauti, korrensääde ja lehtilannoite ohjelmat. Itsellä noihin menee helposti se laskien vähintään 60e jopa enemmän jos siis ajaisin.

Joo rinnakkaisaineet ovat halvempia, lisäksi nestelannoitetta pystyy tekemään ureasta edullisemmin. Vaivaa siinä on, suunnitelmissa on laittaa tuonne takapihalle pystyyn ruostumaton säiliö, jossa oikosulkumoottorin käyttämä sekoitin valmiina. Vaikka viikon sekoittaisi, nin kyllä se lopulta kirkastuu.

Tautiaineen puolikas-annos sateisena kesänä on se joka hukkaan menee. Tämä on arkijärjellä vaikea mieltää, koska vertailukohtana lannoituksen vaikutus on suorassa suhteessa annokseen, pieni annos alussa antaa suurimman tuloksen. Tautiaineiden kanssa kyse lienee enemmänkin vaikutusajan pituudesta.

-SS-

Joo rinnakkaisaineet ovat halvempia, lisäksi nestelannoitetta pystyy tekemään ureasta edullisemmin. Vaivaa siinä on, suunnitelmissa on laittaa tuonne takapihalle pystyyn ruostumaton säiliö, jossa oikosulkumoottorin käyttämä sekoitin valmiina. Vaikka viikon sekoittaisi, nin kyllä se lopulta kirkastuu.

Tautiaineen puolikas-annos sateisena kesänä on se joka hukkaan menee. Tämä on arkijärjellä vaikea mieltää, koska vertailukohtana lannoituksen vaikutus on suorassa suhteessa annokseen, pieni annos alussa antaa suurimman tuloksen. Tautiaineiden kanssa kyse lienee enemmänkin vaikutusajan pituudesta.

-SS-

No ei nuo rinnakkaisvalmisteet nyt niin paljon edullisempia ole. Mutta äkkiä siitä vaan summaa kertyy kun kaikenmaailman litkuja laittaa.

Typpiliuos ja thiotrrac nostavat yhdessä määräänsä enemmän valkuaista.
Solatrel on halpaa fosforiilehtilannosta, puutetta on.. näistä ei monts euroa tule kulua.
Juventus ja Comet Pro varaston tyhjennys toinen puolikas edellinen oli lippulehdelle  tullessa, nyt oli hyvin tulossa tähkälle ja alkanee kukkia .

Kestac torjunta havaittuun tähkäsääski-invaasioon. Lämpösumma ylitti 350 jo alkuviikosta, silloin sääsket alkavat lennellä.

-SS-

Tuon perusteella aattelin, että puolikas setti tähän kierrokseen ja hinta sen mukaan vajaa 15e.


Tuo on muuten varmaan totta, että jos on sateinen vuosi niin monesti ajatellaan, että vain pieni annos tautiainetta, että valmistuu sitten ajoissa. Oikeasti varmasti kasvi tarvitsi sen täyden annoksen kun tauditkin viihtyvät kosteassa ja mahdollisessa lämpimässä. Mutta monesti tämä on sitä tasapainottelua, että ehtiikö sitten valmistua ajallaan. Syyskasveilla tätä ongelmaa ei tietysti ole ne kyllä ehtivät vaikka pysyisivät vähän pitempäänkin vihreänä.

Tuon perusteella aattelin, että puolikas setti tähän kierrokseen ja hinta sen mukaan vajaa 15e.

Joo ymmärrän tuon, oikein ajateltu. En todellakaan käyttänyt tuota
samaa yhdistelmää vaan härmäntorjuntaan halvempaa ainetta.
Tuli itse ajatelluksi "puolikkaasta" sitä T1/T2 ja sitten T3 käsittelyä
niinkö puolikkaina koko hommasta.

Kunhan nyt tyhjennän varastoa, vaikka alettaisiin samaan aikaan luomua
harrastamaan.........

-SS-

Niin ja tuo valmistuminen, ainoa, jonka olen havainnut vehnällä kovasti viivyttäneen valmistumista, on yliannos korrensäädettä.

Lehtilannoitukset ja tautiaineet eivät ole kovasti vaikuttaneet, paitsi helteellä kiihdyttäneet tuleentumista (!),  vakavaa septoriasaastuntaa ei toisaalta ole ollut vuosikausiin. Se kyllä tuleennnuttaa hyvin.

Syysvehnillä tautiaineiden vaste on kokeissa ollut 1000+ kg luokkaa. Taudinkestävillä kevätvehnillä vaste on varsinkin kynnetyllä maalla ollut vähemmänkin kuin puolet tästä. Keltaruoste ja pistelaikut ym ovat jo syksyllä saaneet jonkinlaisen tartunnan, paljon enemmän tautia muutenkin. Varsinkin tämä kirkkaankeltainen vehnälajike, Urho, saa tonneja lisää tautikäsittelyllä. Skagen tuntuu myös kiitolliselta ruiskuteltavalta. Muutenkin ihmettelen jos mitenkään millään ruiskutuksella saa syysvehniä yli syyskuun puolivälin pysymään vihreänä ? Ehkä Gunbon.

Kirjoituksistani yleensä ei pidä päätellä, että olisin kovin myönteinen nimenomaan rutiiniruiskutuksiin. Mielestäni voisi jopa saada päinvastaisen käsityksen. En todellakaan usko parassato ym. ohjelmien toimivan taloudellisesti erinomaisesti, jos ei pysty lataamaan runsasta ja osin dokumentoimatonta ravinneylijäämää mukaan. Tai jos ei pysty kuivina vuosina keinokastelemaan viljaa. Totta kai satoa tulee lisää, mutta se lisäsato tehdään tavarantoimittajalle, öljykauppiaalle, rahtifirmalle, ei itselle.

Öljykasviseikkailut ovat olleet omalta kohdaltani eniten kemiallista ylireagointia. Nyt on jo vähemmän käsiteltyjä verranteita, joista voisi jotakin päätellä. Syysöljykasvi tuntuu kemikaalia välttelevästä paremmalta vaihtoehdolta. Välttämättä ei olisi tämän kevään aikana tarvinnut käydä yhtään kertaa.

-SS-

Joo rinnakkaisaineet ovat halvempia, lisäksi nestelannoitetta pystyy tekemään ureasta edullisemmin. Vaivaa siinä on, suunnitelmissa on laittaa tuonne takapihalle pystyyn ruostumaton säiliö, jossa oikosulkumoottorin käyttämä sekoitin valmiina. Vaikka viikon sekoittaisi, nin kyllä se lopulta kirkastuu.

Tautiaineen puolikas-annos sateisena kesänä on se joka hukkaan menee. Tämä on arkijärjellä vaikea mieltää, koska vertailukohtana lannoituksen vaikutus on suorassa suhteessa annokseen, pieni annos alussa antaa suurimman tuloksen. Tautiaineiden kanssa kyse lienee enemmänkin vaikutusajan pituudesta.

-SS-

Tää sekotuksen aiheuttama lisätyö ja siihen tarvittavat laitteet on siis ajateltava tulona ?

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 30.06.17 - klo:08:37

Tuon perusteella aattelin, että puolikas setti tähän kierrokseen ja hinta sen mukaan vajaa 15e.

Joo ymmärrän tuon, oikein ajateltu. En todellakaan käyttänyt tuota
samaa yhdistelmää vaan härmäntorjuntaan halvempaa ainetta.
Tuli itse ajatelluksi "puolikkaasta" sitä T1/T2 ja sitten T3 käsittelyä
niinkö puolikkaina koko hommasta.

Kunhan nyt tyhjennän varastoa, vaikka alettaisiin samaan aikaan luomua
harrastamaan.........

-SS-

Tuosta luomusta nyt vielä niin tiedä. Joka asiassa kun tuntuu olevan se ongelma ettei kukaan myönnä virheitä omassa tekemisessään eli luomuilijat hehkuttavat luomua näkemättä vikaa systeemissä ja kemikaaliviljelijät hehkuttavat omaansa näkemättä myöskään vikaa tekemisissään. Ainut varma on se mitä on itse tehnyt ja siitä tulevat vaikutukset yhdistettynä rahaan niin voi jotakin päätellä. Vielä ei esim. ole tullut oikein selvyyttä mitä luomupellolla tapahtuu jos sinne oikeasti lyödään lantaa. Vilja kasvaa ainakin, mutta niin taitavat kasvaa rikatkin. Samoin kuin ihan tarkkaa kuvaa ei ole jäänyt traktorityön lisääntymisestä.

Sen vuoksi esim. itse tänä vuonna laitoin ja laitan kemikaalia normaalia enemmän. Katsotaan onko sillä mitään vaikutusta. Olosuhteet olleet ainakin kohtuu otolliset. Tietysti yhden vuoden kokeilulla ei ihmeitä pysty arvioimaan, olettaen siis, että luomuun siirryttäisiin.

Niin ja tuo valmistuminen, ainoa, jonka olen havainnut vehnällä kovasti viivyttäneen valmistumista, on yliannos korrensäädettä.

Lehtilannoitukset ja tautiaineet eivät ole kovasti vaikuttaneet, paitsi helteellä kiihdyttäneet tuleentumista (!),  vakavaa septoriasaastuntaa ei toisaalta ole ollut vuosikausiin. Se kyllä tuleennnuttaa hyvin.

Syysvehnillä tautiaineiden vaste on kokeissa ollut 1000+ kg luokkaa. Taudinkestävillä kevätvehnillä vaste on varsinkin kynnetyllä maalla ollut vähemmänkin kuin puolet tästä. Keltaruoste ja pistelaikut ym ovat jo syksyllä saaneet jonkinlaisen tartunnan, paljon enemmän tautia muutenkin. Varsinkin tämä kirkkaankeltainen vehnälajike, Urho, saa tonneja lisää tautikäsittelyllä. Skagen tuntuu myös kiitolliselta ruiskuteltavalta. Muutenkin ihmettelen jos mitenkään millään ruiskutuksella saa syysvehniä yli syyskuun puolivälin pysymään vihreänä ? Ehkä Gunbon.

Kirjoituksistani yleensä ei pidä päätellä, että olisin kovin myönteinen nimenomaan rutiiniruiskutuksiin. Mielestäni voisi jopa saada päinvastaisen käsityksen. En todellakaan usko parassato ym. ohjelmien toimivan taloudellisesti erinomaisesti, jos ei pysty lataamaan runsasta ja osin dokumentoimatonta ravinneylijäämää mukaan. Tai jos ei pysty kuivina vuosina keinokastelemaan viljaa. Totta kai satoa tulee lisää, mutta se lisäsato tehdään tavarantoimittajalle, öljykauppiaalle, rahtifirmalle, ei itselle.

Öljykasviseikkailut ovat olleet omalta kohdaltani eniten kemiallista ylireagointia. Nyt on jo vähemmän käsiteltyjä verranteita, joista voisi jotakin päätellä. Syysöljykasvi tuntuu kemikaalia välttelevästä paremmalta vaihtoehdolta. Välttämättä ei olisi tämän kevään aikana tarvinnut käydä yhtään kertaa.

-SS-

Joo no korrensääde myöhästyttää kyllä enemmän myönnettäköön. Onko sadonlisä omien kokeiden tulosta vai myyntimiesten kokeissa? Ainakin omissa Ceyloneissa ja Magnifikeissä on lehti vielä tumman vihreä ilman ylimääräisiä värivikoja. Eli minusta tuossa ei ainakaan selvää tautia näy. Muutenhan noita voisi ehkä ajaakkin tautiaineella vielä, mutta paikatut kohdat jotka kasvavat kevätvehnää ovat vasta aloittelemassa korrenkasvua, syysvehnät alkavat työntämään tähkää ulos.

Minä en ainakaan ole saanut sellaista kuvaa, että harrastaisit rutiiniruiskutuksia. Eiköhän ne rutiiniruiskuttajat löydy sieltä eturivin viljelijöiden joukosta jotka poseeraavat milloin minkäkin puljun mainoslehdissä...

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 30.06.17 - klo:08:25

Joo rinnakkaisaineet ovat halvempia, lisäksi nestelannoitetta pystyy tekemään ureasta edullisemmin. Vaivaa siinä on, suunnitelmissa on laittaa tuonne takapihalle pystyyn ruostumaton säiliö, jossa oikosulkumoottorin käyttämä sekoitin valmiina. Vaikka viikon sekoittaisi, nin kyllä se lopulta kirkastuu.

Tautiaineen puolikas-annos sateisena kesänä on se joka hukkaan menee. Tämä on arkijärjellä vaikea mieltää, koska vertailukohtana lannoituksen vaikutus on suorassa suhteessa annokseen, pieni annos alussa antaa suurimman tuloksen. Tautiaineiden kanssa kyse lienee enemmänkin vaikutusajan pituudesta.

-SS-

Tää sekotuksen aiheuttama lisätyö ja siihen tarvittavat laitteet on siis ajateltava tulona ?

Poistin yhdeltä tontilta "siivouspalkkana" semmoisen noin kuution ruostumattoman pystysäiliön, jossa oli valmiina sekoitin. Eli se vaatisi kolme puupylvästä vinotukineen tällinkiksi ja sähköjohdon, kraana siinä on jo pohjassa, päällä on kansi. Sekoiteltu todennäköisesti lipeähiutaletta vesiliuokseksi. Siihen minä itsekin sitä alun perin suunnittelin, mutta tuntuu menevät Brenntagin konttitavara valmishinnallakin kaupaksi, en ole viitsinyt alkaa bisnestä kehittämään.

Näitä joskus tarttuu kyytiin, en lähtisi ostamaan. Tällä tavalla ajateltuna tuo laite tuottaisi tuloa, koska kyllä nuo typpiliuokset vaan hiukan kalliimpia ovat kuin kuivatavaralla laskettuna.

-SS-

Tuosta luomusta nyt vielä niin tiedä. Joka asiassa kun tuntuu olevan se ongelma ettei kukaan myönnä virheitä omassa tekemisessään eli luomuilijat hehkuttavat luomua näkemättä vikaa systeemissä ja kemikaaliviljelijät hehkuttavat omaansa näkemättä myöskään vikaa tekemisissään. Ainut varma on se mitä on itse tehnyt ja siitä tulevat vaikutukset yhdistettynä rahaan niin voi jotakin päätellä. Vielä ei esim. ole tullut oikein selvyyttä mitä luomupellolla tapahtuu jos sinne oikeasti lyödään lantaa. Vilja kasvaa ainakin, mutta niin taitavat kasvaa rikatkin. Samoin kuin ihan tarkkaa kuvaa ei ole jäänyt traktorityön lisääntymisestä.

No joo. Olen itsekin tainnut jossain määrin hehkuttaa tuota omaa valintaani. Olen kyllä yrittänyt ilmaista joitain huonojakin puolia. Itse näen ongelmaksi ravinteiden säilyttämisen talven yli. Luulen, että luomussa liukoisten ravinteiden pitäminen tallessa ei ole yhtään helpompaa, kuin kemiallisessakaan viljelyssä. Toisaalta varastoon jääneiden ravinteiden määrä on pienempi, joten voisi olettaa karkuun päässeiden ravinteiden määränkin olevan pienempi. Ainakin hehtaaria kohden. Tonnia kohden onkin jo vaikeampaa laskea.

Reilun lantamäärän suhteen minulla ei ole kokemusta. Voisin kuvitella, että jos typpirikasta lietettä annetaan toistasataa typpikiloa hehtaarille, voi siitä ongelmia seurata. Toisaalta viljelykierto kyllä vähentää varsinkin kestorikkoja. Siemenrikat ovat monesti typpiaddikteja joten niiden hallitsemiseen pitää kyllä siinä tapauksessa jonkin verran paneutua. Samoin, jos maat ovat kovin multaisia. Voisin kyllä olettaa, että runsaan typpimäärän kanssa rikkaäestä kannattaa harkita. Kuitenkin rikkoja pellossa kyllä aina jonkin verran on, joten niiden erottamiseen puitaessa ja kuivattaessa kannattaa varautua. Itselläni on kuivureissa pari rikkaseulaa ja ovat kyllä osoittautuneet tarpeellisiksi. Kuitenkin laadukasta tavaraa on saatu kauppaan.

Työmäärää suhteutettuna nykyiseen en osaa sanoa, kun en tiedä nykyisiä toimintatapojasi. Jos lähtökohdaksi otetaan kemiallinen viljely, jossa kynnetään, äestetään, kylvetään, ruiskutetaan ja puidaan, työmäärän pitäisi jonkin verran vähentyä. Syynä se, että nurmea, joka vain niitetään peltoon, on kierrossa 2 viidesosaa. Ainakin minun kierrossani. Jos lähtökohdaksi otetaan suorakylvö, kyllä työmäärä lisääntyy aika paljon. Kevytmuokkausversioon verrattuna työmäärä pysynee ennallaan, mutta töiden ajoitukset kyllä jonkin verran muuttuvat.

Itseäni luomussa kiehtoo eniten se, miten olen alkanut ymmärtää maan toimintaa. Tai ainakin luulen alkaneeni ymmärtää. Toisaalta myös kannattavuus on ainakin tällä hetkellä sen verran parempaa, että tällä tulee kaksi ihmistä hyvin toimeen, kun elää sopivan säästeliäästi.