Koronnousulla pelotellaan, että saadaan korkosuojauksia myytyä velallisille. No onhan tuo 12 kk tietysti muutamassa kuukaudessa jonkun sadasosan noussut eli pientä loivaa ylämäkeä. Ei ole tällä hetkellä selkeää merkkiä reippaalle koronnousulle tälle eikä ensi vuodellekaan näköpiirissä. Toki navetan maksussa menee hiukan pidempään, joten siltä osin maltillinen velkaantuminen ja velan takaisinmaksu ovat parasta korkosuojausta.

  Ennen söi inflaatio velan pääomaa niin paljon että muutamassa vuodessa oli leikintekoa maksella toistakymmentäkin prossaa korkoja, nyt ei inflaatio nakerra velan määrää..  Eräs kylän isäntä kertoi että 6-70-luvun vaihteessa rakennetussa navetassa sai 5 vuoden kuluttua kuukaudessa maitotiliä senverran mitä aikoinaan oli sen navetankustannusarvio..

Koronnousulla pelotellaan, että saadaan korkosuojauksia myytyä velallisille. No onhan tuo 12 kk tietysti muutamassa kuukaudessa jonkun sadasosan noussut eli pientä loivaa ylämäkeä. Ei ole tällä hetkellä selkeää merkkiä reippaalle koronnousulle tälle eikä ensi vuodellekaan näköpiirissä. Toki navetan maksussa menee hiukan pidempään, joten siltä osin maltillinen velkaantuminen ja velan takaisinmaksu ovat parasta korkosuojausta.

En tiedä tuosta myymisestä, "turhia" vakuutuksia on myyty aina, ei siitä varmaan haittaa ole jos kustannukset pysyy hallinnassa ja kokonaisuuden kannalta parempi vaihtoehto kuin terapiahevonen tai -moottorikelkka, koronnosto ei taida olla kovin hyvä vaihtoehto, koska velkaisuusaste on jo korkea kotitalouksilla
nopeanosto aiheuttaisi syöksykierteen joka olisi samantapainen NL:n romahtaminen, toisaalta Kreikka-ilmiö voi tapahtua täällä paikallisesti, se tipauttaisi tuottajahinnat täällä, tähän asti on kannattanut investoida jos sen tekee järkevästi, tuskin se muuttuu, jos saa neuvoteltua kohtalaiset ehdot

Koronnousulla pelotellaan, että saadaan korkosuojauksia myytyä velallisille. No onhan tuo 12 kk tietysti muutamassa kuukaudessa jonkun sadasosan noussut eli pientä loivaa ylämäkeä. Ei ole tällä hetkellä selkeää merkkiä reippaalle koronnousulle tälle eikä ensi vuodellekaan näköpiirissä. Toki navetan maksussa menee hiukan pidempään, joten siltä osin maltillinen velkaantuminen ja velan takaisinmaksu ovat parasta korkosuojausta.

Ja danske ja nordea tekee viiden vuoden kiinteitä soppareita alle kahden prosentin korolla.

Se, että ennnustaa korkojen nousevan, ei liene vaikeaa. Se, että ennustaa korkojen nousevan joskus, ei liene vaikeaa. Se, että ennustaa tarkasti ajankohdan, jolloin korot nousevat, on ehkä vaikeaa.

-SS-

ennustajan lahjoja ei tarvita siihen, kuka päättää koska korot nousee.

Kaikkien maailman kehittyvien talousmahtien taustalla on velkaantuminen ja sen pitää tapahtua nopeasti ja melkein korotta. Euroopassa EKP työntää rahaa markkinoille... korot on alhaalla ja osakkeiden kurssit ylhäällä. Talouskasvu jatkuu ja jatkuu, kunnes kaikilla on rahaa niin paljon, ettei sitä tarvitse enää lisää. Tapahtuu Nokia-ilmiö... insinööri suunniittelee mieluummin omaa huvijahtiaan, kuin uutta puhelinta.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 29.07.18 - klo:12:27

Se, että ennnustaa korkojen nousevan, ei liene vaikeaa. Se, että ennustaa korkojen nousevan joskus, ei liene vaikeaa. Se, että ennustaa tarkasti ajankohdan, jolloin korot nousevat, on ehkä vaikeaa.

-SS-

ennustajan lahjoja ei tarvita siihen, kuka päättää koska korot nousee.

Kaikkien maailman kehittyvien talousmahtien taustalla on velkaantuminen ja sen pitää tapahtua nopeasti ja melkein korotta. Euroopassa EKP työntää rahaa markkinoille... korot on alhaalla ja osakkeiden kurssit ylhäällä. Talouskasvu jatkuu ja jatkuu, kunnes kaikilla on rahaa niin paljon, ettei sitä tarvitse enää lisää. Tapahtuu Nokia-ilmiö... insinööri suunniittelee mieluummin omaa huvijahtiaan, kuin uutta puhelinta.

Jotakin faktaa Nokia ilmiöstä . Olitko seuraamassa insinöörin työskentelyä ?

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 29.07.18 - klo:12:27

Se, että ennnustaa korkojen nousevan, ei liene vaikeaa. Se, että ennustaa korkojen nousevan joskus, ei liene vaikeaa. Se, että ennustaa tarkasti ajankohdan, jolloin korot nousevat, on ehkä vaikeaa.

-SS-

ennustajan lahjoja ei tarvita siihen, kuka päättää koska korot nousee.

Kaikkien maailman kehittyvien talousmahtien taustalla on velkaantuminen ja sen pitää tapahtua nopeasti ja melkein korotta. Euroopassa EKP työntää rahaa markkinoille... korot on alhaalla ja osakkeiden kurssit ylhäällä. Talouskasvu jatkuu ja jatkuu, kunnes kaikilla on rahaa niin paljon, ettei sitä tarvitse enää lisää. Tapahtuu Nokia-ilmiö... insinööri suunniittelee mieluummin omaa huvijahtiaan, kuin uutta puhelinta.

Lisäisin tuohon että organisaatiot kasvaa isommaksi seuraa kustannuksien kasvaminen, jos sen annetaan kasvaa rauhassa tulee stoppi jossain vaiheissa, samoin se on valtiontaloudessa, siitä normien purusta ei tainnu tulla puhetta enempää

  Ennen söi inflaatio velan pääomaa niin paljon että muutamassa vuodessa oli leikintekoa maksella toistakymmentäkin prossaa korkoja, nyt ei inflaatio nakerra velan määrää..  Eräs kylän isäntä kertoi että 6-70-luvun vaihteessa rakennetussa navetassa sai 5 vuoden kuluttua kuukaudessa maitotiliä senverran mitä aikoinaan oli sen navetankustannusarvio..

Silloisesta leikinteosta nyt tiedä, mutta silloin inflaatiosta todellakin oli hyötyä. Onhan tää EU-aikana ollu ihan päinvastainen juttu, kun inflaation vaikutus on maatalouden velkoihin täysin päinvastainen, kun tulot ei ole nousseet vaan lähinnä laskeneet. Ja tuotantopanosten, rakentamisen, koneiden, ym. hinnat taas kokoajan kallistuneet.

Lainaus käyttäjältä: iskra - 30.07.18 - klo:09:00

  Ennen söi inflaatio velan pääomaa niin paljon että muutamassa vuodessa oli leikintekoa maksella toistakymmentäkin prossaa korkoja, nyt ei inflaatio nakerra velan määrää..  Eräs kylän isäntä kertoi että 6-70-luvun vaihteessa rakennetussa navetassa sai 5 vuoden kuluttua kuukaudessa maitotiliä senverran mitä aikoinaan oli sen navetankustannusarvio..

Silloisesta leikinteosta nyt tiedä, mutta silloin inflaatiosta todellakin oli hyötyä. Onhan tää EU-aikana ollu ihan päinvastainen juttu, kun inflaation vaikutus on maatalouden velkoihin täysin päinvastainen, kun tulot ei ole nousseet vaan lähinnä laskeneet. Ja tuotantopanosten, rakentamisen, koneiden, ym. hinnat taas kokoajan kallistuneet.

  Niin, kotimaisen markka-ajan inflaatiossa maajussinkin tulot seurasivat sitä kehitystä, nyt emme tienaa euroja lähellekään samaa tahtia mitä kustannukset nousevat,,Eikä infllaatio pienennä velan pääomaa tulojen suhteen niinkuin silloin joskus, vaikka korot olivatkin kovempia..

Lainaus käyttäjältä: alpo10 - 01.08.18 - klo:00:28

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 29.07.18 - klo:12:27

Se, että ennnustaa korkojen nousevan, ei liene vaikeaa. Se, että ennustaa korkojen nousevan joskus, ei liene vaikeaa. Se, että ennustaa tarkasti ajankohdan, jolloin korot nousevat, on ehkä vaikeaa.

-SS-

ennustajan lahjoja ei tarvita siihen, kuka päättää koska korot nousee.

Kaikkien maailman kehittyvien talousmahtien taustalla on velkaantuminen ja sen pitää tapahtua nopeasti ja melkein korotta. Euroopassa EKP työntää rahaa markkinoille... korot on alhaalla ja osakkeiden kurssit ylhäällä. Talouskasvu jatkuu ja jatkuu, kunnes kaikilla on rahaa niin paljon, ettei sitä tarvitse enää lisää. Tapahtuu Nokia-ilmiö... insinööri suunniittelee mieluummin omaa huvijahtiaan, kuin uutta puhelinta.

Jotakin faktaa Nokia ilmiöstä . Olitko seuraamassa insinöörin työskentelyä ?

olinko seuraamassa... vain hyvä tuuri esti joutumisen Nokia-insinööriksi, tunsin monia ja melkein kaikki joutuivat etsimään uutta tekemistä. Isoilla optioilla palkitut menettivät kiinnostuksensa työtuloksiin, ylitöihin tai muuttamaan työn perässä mihinkään. Osakekurssin kehitys ja vapaa-ajan suunnittelu oli enemmän mielessä... oli tunnettu tosiasia, ettei pääkonttorilta heinäkuussa ollut juuri ketään. Suunnittelijoita nöyryytettiin lyömällä kilpailijoiden tuotteet käsiin...osoitettiin, ettei isollakaan porukalla saada samaa kehitystä aikaiseksi. Nokialla oli parhaimmillaan yli 20 000 akateemisesti koulutettua työntekijää, joka teki myös äkkinäiset innovaatiot mahdottomiksi. Tämä ei liity asiaan, mutta kun kysytään.

Tähän korkojen nousuun liittyy se riski, että korot ja inflaatio kulkevat käsi kädessä. Velallinen selviää aina, jos inflaatio on korkea...rahan arvon heikkeneminen syö myös velkapääomaa. Jos rahaa on tilillä, niin inflaatio syö pääomaa, pankin maksama korko on aina laiha lohtu. Jos jotenkin haluaa varautua tulevaan, niin kannattaa seurata rahan arvoa, tuottoarvoa (+/- korkoa), sekä omaisuuden reaaliarvoa. Monelle velattomuus ei ole vaihtoehto, jolloin seurattavaa jää vähemmän.

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 01.08.18 - klo:07:10

Lainaus käyttäjältä: alpo10 - 01.08.18 - klo:00:28

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 29.07.18 - klo:12:27

Se, että ennnustaa korkojen nousevan, ei liene vaikeaa. Se, että ennustaa korkojen nousevan joskus, ei liene vaikeaa. Se, että ennustaa tarkasti ajankohdan, jolloin korot nousevat, on ehkä vaikeaa.

-SS-

ennustajan lahjoja ei tarvita siihen, kuka päättää koska korot nousee.

Kaikkien maailman kehittyvien talousmahtien taustalla on velkaantuminen ja sen pitää tapahtua nopeasti ja melkein korotta. Euroopassa EKP työntää rahaa markkinoille... korot on alhaalla ja osakkeiden kurssit ylhäällä. Talouskasvu jatkuu ja jatkuu, kunnes kaikilla on rahaa niin paljon, ettei sitä tarvitse enää lisää. Tapahtuu Nokia-ilmiö... insinööri suunniittelee mieluummin omaa huvijahtiaan, kuin uutta puhelinta.

Jotakin faktaa Nokia ilmiöstä . Olitko seuraamassa insinöörin työskentelyä ?

olinko seuraamassa... vain hyvä tuuri esti joutumisen Nokia-insinööriksi, tunsin monia ja melkein kaikki joutuivat etsimään uutta tekemistä. Isoilla optioilla palkitut menettivät kiinnostuksensa työtuloksiin, ylitöihin tai muuttamaan työn perässä mihinkään. Osakekurssin kehitys ja vapaa-ajan suunnittelu oli enemmän mielessä... oli tunnettu tosiasia, ettei pääkonttorilta heinäkuussa ollut juuri ketään. Suunnittelijoita nöyryytettiin lyömällä kilpailijoiden tuotteet käsiin...osoitettiin, ettei isollakaan porukalla saada samaa kehitystä aikaiseksi. Nokialla oli parhaimmillaan yli 20 000 akateemisesti koulutettua työntekijää, joka teki myös äkkinäiset innovaatiot mahdottomiksi. Tämä ei liity asiaan, mutta kun kysytään.

Tähän korkojen nousuun liittyy se riski, että korot ja inflaatio kulkevat käsi kädessä. Velallinen selviää aina, jos inflaatio on korkea...rahan arvon heikkeneminen syö myös velkapääomaa. Jos rahaa on tilillä, niin inflaatio syö pääomaa, pankin maksama korko on aina laiha lohtu. Jos jotenkin haluaa varautua tulevaan, niin kannattaa seurata rahan arvoa, tuottoarvoa (+/- korkoa), sekä omaisuuden reaaliarvoa. Monelle velattomuus ei ole vaihtoehto, jolloin seurattavaa jää vähemmän.

Sulla on väärää tietoa . Nokialla oli kova kuri aikoinaan . Palkka oli hyvä , onnistumiset palkittiin . Johto sen nurin veti , ei uskottu uusiin puhelimiin vaikka tarjolla olis ollu . Moni insinööri sai paikan Kiinalasilta ja muutoinkin Nokialaiset ovat sijoittuneet työelämään hyvin .

Jos joltakin menee näillä lainankorolla tila alta, niin menköön.

Jos joltakin menee näillä lainankorolla tila alta, niin menköön.

  Mutta ne lyhennykset,, tuolla aijemmin kerroin että markka-aikana inflaatio auttoi merkittävästi niitten maksusta aikojen kuluessa..

Justhan oli maastullissa joku päivä sitten juttua, että pohjanmaalla naapurien esimerkki kannustaa investoimaan. Toivottavasti kuitenkin laskelmat on tehty ihan omalta pohjalta. Ei kai näillä matalilla koroilla kukaan keikahdakaan, mutta liiallinen lainapääoma suhteessa velanhoitokykyyn on se kohtalon kysymys.

Kysehän on siitä, millä taseella tuotanto saadaan aikaan.