Mut kerrotko et miksi pohjoiseen ei tule uusia tosiviljelijöitä niiden sun jauhamien jätti(kansallisten)tukiaisten perässä?

En nyt hetkeen ole jauhanut. Mutta onhan siihen syitä.

1: Tukikatot, jotka määrättiin sen jälkeen kun etelän tosiviljelijöillä oli projekti suunnitteilla.

2: Maan hankinta ei onnistu noin vaan ulkopuoliselle, ja joka tapauksessa hinta on silloin kovempi jos tulee jostain kaukaa ja sanoo että tänne teen jättinavettani. Tähän pointtiin liittyy luvitus, outoa kyllä missään ei ole niin ahdasta kuin Suomen C-alueella, Euroopan tiheimmin aseutuissa maissa on paljon helpompi saada luvat uuteen navettaan. Varsinkin jos navetta on iso.

3: Tukipolitiikka on vääristynyt. Ja ihmiset eivät kovin herkästi uskalla tehdä pitkäjänteisiä investointja vääristyneen tukipolitiikan varassa. Kun ihmiset ehkä jotenkin olettavat että ne vääristymät saatetaan korjata. Tai sitten tulee muita muutoksia ja joka tapauksessa tukien tuoma kilpailuetu voi kadota juuri kun investointi on valmis.

4: Uutena syynä toivon olevan se, että ihmiset tajuavat olla rakentamatta kokonaan uusia navetoita noin ylipäänsä.

Miksi tosiasioita ei tahdota hyväksyä. Navetan rakentamiseen liityy yksi todellinen syy ja se on että se on lähes ainut mahdollisuus elättää itsensä maanviljelijänä. Kokonasuuden nimi on karjan hoito koska voi valita mieleisen elukan. Kaksi muuta vaihtoehtoa on laajaperäinen urakointi ja kolmas on palkkatyö. Tämän takia niin moni havittelee navetanrakentajaksi jos nämä muut ei hotsita.

Vaikka investointituki olisikin myönnetty, niin yrittäjien olisi syytä tehdä kannattavuuslaskelmat uudelleen muuttuneissa olosuhteissa. Kriisitiloja on jo nyt riittävästi, lisää ei kaivata.

Miksi tosiasioits ei tahdota hyväksyä. Naveyan rakentamiseen liityy yksi todellinen syy ja se on että se on lähes ainut mahdollisuus elättää itsensä msanviljelijänä. Kokonasuudennimi on karjan hoito koska voi valita mieleisen elukan. Kaksi muuta vaihtoehtoa on laajaperäinen urakointi ja kolmas on palkkatyö. Tämän takia niin moni havittelee navetanrakentajaksi jos nämä muutaei hotsita.

Sepä se. Lisäksi jollain alueella viljan viljelyssä ei ole järjen häivääkään, mutta nurmea pystytään tuottamaan silti kohtuullisin kustannuksin.

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 21.05.16 - klo:14:14

Miksi tosiasioits ei tahdota hyväksyä. Naveyan rakentamiseen liityy yksi todellinen syy ja se on että se on lähes ainut mahdollisuus elättää itsensä msanviljelijänä. Kokonasuudennimi on karjan hoito koska voi valita mieleisen elukan. Kaksi muuta vaihtoehtoa on laajaperäinen urakointi ja kolmas on palkkatyö. Tämän takia niin moni havittelee navetanrakentajaksi jos nämä muutaei hotsita.

Sepä se. Lisäksi jollain alueella viljan viljelyssä ei ole järjen häivääkään, mutta nurmea pystytään tuottamaan silti kohtuullisin kustannuksin.

Tässä on laskennallinen harha. Toki lypsikeillä saa liikevaihtoa ihan eri tavalla kuin monella muulla konstilla, mutta ne kulut on kanssa yht äkkiä valtavat, ja työmäärä karkaa kanssa isommaksi kuin missään muussa vaihtoehdossa.

Jos palkkatyön tai vaikka konekorjauksen laskelmat tekisi siltä pohjalta että ainakin 3000h vuodessa tehdään töitä sekä isäntä että emäntä, niin sitten sitä voisi verrata ihan normaaliin navetan kannattavuuslaskelmaan.

Lainaus käyttäjältä: Red Bull - 21.05.16 - klo:16:37

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 21.05.16 - klo:14:14

Miksi tosiasioits ei tahdota hyväksyä. Naveyan rakentamiseen liityy yksi todellinen syy ja se on että se on lähes ainut mahdollisuus elättää itsensä msanviljelijänä. Kokonasuudennimi on karjan hoito koska voi valita mieleisen elukan. Kaksi muuta vaihtoehtoa on laajaperäinen urakointi ja kolmas on palkkatyö. Tämän takia niin moni havittelee navetanrakentajaksi jos nämä muutaei hotsita.

Sepä se. Lisäksi jollain alueella viljan viljelyssä ei ole järjen häivääkään, mutta nurmea pystytään tuottamaan silti kohtuullisin kustannuksin.

Tässä on laskennallinen harha. Toki lypsikeillä saa liikevaihtoa ihan eri tavalla kuin monella muulla konstilla, mutta ne kulut on kanssa yht äkkiä valtavat, ja työmäärä karkaa kanssa isommaksi kuin missään muussa vaihtoehdossa.

Jos palkkatyön tai vaikka konekorjauksen laskelmat tekisi siltä pohjalta että ainakin 3000h vuodessa tehdään töitä sekä isäntä että emäntä, niin sitten sitä voisi verrata ihan normaaliin navetan kannattavuuslaskelmaan.

Mutta eikö kaikki noin hommat mene sinne laajamittaiseen urakointiin tai palkkatyöhön.itse kuitenkin lasien ihan urakoinniksi jos hallissa ropaa muiden vehkeitä. Siinä on vaan se iso juttu että silloin pitää luonteen olla ihan eri asteella kun ruvetaan päivittäin palvelemaan asiakkaita ja jokainen työ on tavallaan onnistuttava saamaan. Karjanhoito on kuitenkin työnä niin eri maata kun siinä ei oikeastaan kukaankysele perään vaan saa tehdä oman mielensä mukaan kunhan täyttää tietyt lakipykälät. Mitä vanhemmaksi tulee niin sen enemmän arvostaa sitä että saa tehdä hommia itselleen eikä aina palvella muita ja jännittää että saako rahansa.

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 21.05.16 - klo:17:51

Lainaus käyttäjältä: Red Bull - 21.05.16 - klo:16:37

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 21.05.16 - klo:14:14

Miksi tosiasioits ei tahdota hyväksyä. Naveyan rakentamiseen liityy yksi todellinen syy ja se on että se on lähes ainut mahdollisuus elättää itsensä msanviljelijänä. Kokonasuudennimi on karjan hoito koska voi valita mieleisen elukan. Kaksi muuta vaihtoehtoa on laajaperäinen urakointi ja kolmas on palkkatyö. Tämän takia niin moni havittelee navetanrakentajaksi jos nämä muutaei hotsita.

Sepä se. Lisäksi jollain alueella viljan viljelyssä ei ole järjen häivääkään, mutta nurmea pystytään tuottamaan silti kohtuullisin kustannuksin.

Tässä on laskennallinen harha. Toki lypsikeillä saa liikevaihtoa ihan eri tavalla kuin monella muulla konstilla, mutta ne kulut on kanssa yht äkkiä valtavat, ja työmäärä karkaa kanssa isommaksi kuin missään muussa vaihtoehdossa.

Jos palkkatyön tai vaikka konekorjauksen laskelmat tekisi siltä pohjalta että ainakin 3000h vuodessa tehdään töitä sekä isäntä että emäntä, niin sitten sitä voisi verrata ihan normaaliin navetan kannattavuuslaskelmaan.

Mutta eikö kaikki noin hommat mene sinne laajamittaiseen urakointiin tai palkkatyöhön.itse kuitenkin lasien ihan urakoinniksi jos hallissa ropaa muiden vehkeitä. Siinä on vaan se iso juttu että silloin pitää luonteen olla ihan eri asteella kun ruvetaan päivittäin palvelemaan asiakkaita ja jokainen työ on tavallaan onnistuttava saamaan. Karjanhoito on kuitenkin työnä niin eri maata kun siinä ei oikeastaan kukaankysele perään vaan saa tehdä oman mielensä mukaan kunhan täyttää tietyt lakipykälät. Mitä vanhemmaksi tulee niin sen enemmän arvostaa sitä että saa tehdä hommia itselleen eikä aina palvella muita ja jännittää että saako rahansa.

Juuri noin. Lisäksi tänne hevon jöörään ei kukaan tuo traktoriaan tms. korjattavaksi, kun ei täällä muutenkaan asu juuri ketään. Ainoat ongelmat karjassa ja varsinkin lypsykarjassa on sen sitovuus.

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 21.05.16 - klo:17:51

Lainaus käyttäjältä: Red Bull - 21.05.16 - klo:16:37

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 21.05.16 - klo:14:14

Miksi tosiasioits ei tahdota hyväksyä. Naveyan rakentamiseen liityy yksi todellinen syy ja se on että se on lähes ainut mahdollisuus elättää itsensä msanviljelijänä. Kokonasuudennimi on karjan hoito koska voi valita mieleisen elukan. Kaksi muuta vaihtoehtoa on laajaperäinen urakointi ja kolmas on palkkatyö. Tämän takia niin moni havittelee navetanrakentajaksi jos nämä muutaei hotsita.

Sepä se. Lisäksi jollain alueella viljan viljelyssä ei ole järjen häivääkään, mutta nurmea pystytään tuottamaan silti kohtuullisin kustannuksin.

Tässä on laskennallinen harha. Toki lypsikeillä saa liikevaihtoa ihan eri tavalla kuin monella muulla konstilla, mutta ne kulut on kanssa yht äkkiä valtavat, ja työmäärä karkaa kanssa isommaksi kuin missään muussa vaihtoehdossa.

Jos palkkatyön tai vaikka konekorjauksen laskelmat tekisi siltä pohjalta että ainakin 3000h vuodessa tehdään töitä sekä isäntä että emäntä, niin sitten sitä voisi verrata ihan normaaliin navetan kannattavuuslaskelmaan.

Mutta eikö kaikki noin hommat mene sinne laajamittaiseen urakointiin tai palkkatyöhön.itse kuitenkin lasien ihan urakoinniksi jos hallissa ropaa muiden vehkeitä. Siinä on vaan se iso juttu että silloin pitää luonteen olla ihan eri asteella kun ruvetaan päivittäin palvelemaan asiakkaita ja jokainen työ on tavallaan onnistuttava saamaan. Karjanhoito on kuitenkin työnä niin eri maata kun siinä ei oikeastaan kukaankysele perään vaan saa tehdä oman mielensä mukaan kunhan täyttää tietyt lakipykälät. Mitä vanhemmaksi tulee niin sen enemmän arvostaa sitä että saa tehdä hommia itselleen eikä aina palvella muita ja jännittää että saako rahansa.

En itsekään ole kovin asiakaspalveluhenkinen, mutta esim. urakointirahoja on saamatta 0 euroa, ja asiakkaina ollut vuosien saatossa ainakin 50 vaihtelevaa firmaa tai maatilaa. Ja mitään erityisiä perintätoimia ei myöskään ole tar*****, toki pari laskua on maksettu jonkun verran myöhässä.
Mutta paljon varmemmin urakointirahat saa kuin Mavilta tulevat rahat. Ja helpompi ennakoida tulevia tuloja.

Lisäksi hyvin hoidettuja lehmiä on kiittämättömästi kuollut useampia.  Rahat jäänyt saamatta, tullut vain Honkajoen lasku.


Ja jos ajatellaan vapautta tehdä oman mielensä mukaan, niin kumpi voi oman mielensä mukaan ja täysin huoletta lähteä kuukauden lomalle kun etukäteen asiat järjestää. Urakoitsija/palkkatyön tekijä vai se jolla on 100+ lehmää?

Navetta ei tuo vapautta vaan vie sen. Siis ihan oikeasti.

http://stat.luke.fi/maito-ja-maitotuotetilasto

Huhtikuussa maitoa tuotettiin enemmän kuin viime vuoden huhtikuussa, eli kasvu taitaa jatkua. Samaan aikaan juustojen ja nestetuotteiden valmistus laskee, eli jauhetta ja voita tulee enemmän.

Parsinavetoita muutetaan nyt jonkin verran pihatoiksi. Ruokintapöydälle lantakäytävä ja parret sivuille, jos lato päädyssä viedään ladon sivuseinää kauemmas, jotta saadaan 2-rivinen pihatto ja sivulle ruokintapöytä. Robotti ladon ja navetan liitoskohtaan. Näitä on tekeillä kuulemma useita, ja ilman investointitukia kait.