Ihan oikean suuntaisia teidän esittämät kustannukset työntekijöistä haarukan yläpäässä. Täytyy muistaa, että työ hivenen eri luonteista, kuin monet kunnallissektorin paikat, joihin löytyy 50-70 hakijaa, vaikka lähtöpalkka on reilusti alle 10 €/h.
Tuntikustannus vuonna 2008 10 €/h maataloudessa laskien on noin: 10*1,12*(1+0,173+0,0036+0,058+0,02771)
Tuntipalkka + lomakorvaus + (eläkevakuutus + työttömyysvakuutus + tapaturmavakuutus + sosiaaliturvamaksu) ja päälle riski sairausajoista
Saadaan 14,14 €/h pelkkä palkkakulu, eli 50% tuntipalkan päälle on minimi laskennassa, mutta yritystoiminnassa käytettäisiin 65 %. Rakennusalalle työehtosopimuksen mukaiset lisät vielä huomattavasti korkeammat(lomakorvaus, töajan lyhennys ja tapaturmavakuutus)
Tapaturmavakuutusmaksut vaihtelevat välillä 0,3-7,5 % ollen maataloustyössä hivenen alle 6 % vakuutusyhtiöstä riippuen. Eli kyllä maataloustyölle aina oma hintansa löytyy, mikä tuskin on niin edullista, kuin Emo-Heikki epäilee.
Tässä on palkka laskettu oikein, tosin senverran pitää vielä oikaista, että jos laskennassa käytetään 12,5 kuukautta, niin lomakorvausta ei tarvitse enää ottaa huomioon tuntipalkassa, koska sehän tulee noiden lisääntyneiden tuntien mukana jo huomioitua, lisätään vain lomaltapaluu raha. Työajan lyhennyksen voi hoitaa ainaki metallipuolella päivittäisellä lyhennyksellä, jos se sopii työntekijälle, tällöin se on syytä laittaa työsopimukseen, jotta sen voi osoittaa todeksi jos tulee jotain jälkijatinaa.
Sitten vielä sekin, että aina työntekijästä on muitakin kuluja, kuin nuo laskenassa olevat kulut, joten tuo sääntö 1,5 kertainen ei sinänsä ole kaukana totuudesta.
Lakihan velvoittaa kaikenlaisia työvaatteita, kenkiä, turvallisuusvälineitä, työkaluja, jne ... ostoja matkan varrella.
Se on meinaan aika kallista, jos esim. ei ole lakisääteiset turvallisuuskengät ja työntekijältä jossakin tapaturmassa menee vaikka varvas, työantaja maksaa kertakorvauksella sen haitan, joka sille tulee varpaan menetyksestä loppuelämän ajalta.
Lukekaa ensin se Tessi, ennenkuin teette minkäänlaista sopimusta, sillä laki on täysin yksiselitteinen, sopimus sitoo teitä, mutta jos se ei täytä Tessin vaatimuksia, niin työntekijä voi lain mukaan vaatia aina sen mitä Tessi takaa, sanotaan sopimuksessa mitä hyvänsä.
Esim. jos teette sopimuksen jossa työntekijä saa esim. 20 %.tia urakan katteesta,( Tessi takaa kumminkin tuntipalkan tietyllä lisällä, mutta teillä on Tessin vastainen katepalkka ), menee kolme kuukautta ja kate on hyvä ja maksat sen työntekijälle, sen jälkeen tulee kuukausi jossa kate on huonompi kuin alan Tessi antaa tuntipalkkana, työntekijä vetää teidät käräjille, tuomio tulee yksiselitteisesti niin että maksatte tuolta yhdeltä kuukaudelta Tessin mukaan, mutta muilta kuukausilta senmukaan joka teidän sopimuksessa lukee eli katteen mukaan.
