Lasten suustahan totuus tulee, mulle kävi niin joskus 4-5 -vuotiaana, isoisä oli kylässä jonkinlainen nikkari, teki senaikuisia huonekaluja ja mm. kangaspuita, eräs tunnetusti maksamisia laistanut naapurikin oli tilannut kangaspuut, vaari puheli tehdessään ettei kyllä tahtoisi antaa niitä ennen maksun saamista, no, kun puut olivat valmiit, tää naapuri tuli kai niitä hakemaan kun oli oikein reen kanssa liikkeellä, minä kävelin sen perässä verstaalle, tai no sellanen nikkaritupahan se vaan oli, mennessä , ja sanoin sille että vaari ei ole luvannut antaa niitä sinulle ennen maksamista.
Verstaalle tultua naapuri sit sanoi ettei tullut rahaa mukaan niin ei nyt ota niitä mukaan, jälkeenpäin vaari ihmetteli mikä siihen oli mennyt, minä sitten julkaisin mitä olin sanonut, vaari sitten että olipa hyvä, itse ei olisi saanut sanottua, no, ne puut jäivätkin sitten jollekin muulle myytäväksi, ei naapuri niitä tarvinnutkaan.
