Minulla oli lehmien sijasta työmaana koneurakointi. Pitkät päivät ja perheen laiminlyönti kuulostavat tutuilta. Toki on helpompaa luopua koneista, kun eläimistä, mutta uskon, että kannattaa toimia, niinkuin tuntuu hyvältä. Omat lapset melkein ehtivät maailmalle, ennenkuin opin heitä kunnolla tuntemaan. Vähän kaivertaa heidän kasvamisensa seuraamisen ja läsnäolon vähyys. Kerran tytär säikähti, kun outo tyyppi (isä!) otti syliin. En ollut nähnyt lapsia hereillä pariin viikkoon. Kyllä kirpaisi!
Minulla on pellot helpohkoja, ja omaa alaa vähän reilut 100 ha. Luomuviljanviljelyllä tulemme nyt toimeen (luomutuki on n. 20% tuloksesta). Eläinten vaihtaminen ainakaan päätoimiseen koneurakointiin ei ainakaan omalla kohdallani auttanut ajanhallintaan.
Tuntematta tarkemmin tilannetta, uskon kyllä luomun helpottavan työmäärää peltoviljelyn osalta. Nurmia on edelleen, mutta ne tarvitsee vain niittää (tai myydä edullisesti naapurille). Työtä on edelleen hetkittäin paljon, mutta nyt on myös aikaa elämisellekin. Rahalla tai autoilla ei voi leveillä, mutta asiallisesti tulemme toimeen.
Kannattaa katsoa ympärilleen, je etsiä sieltä ne kiinnostavammat asiat, ja siirtyä siihen suuntaan. Toki pitää toimia yhdessä puolison kanssa. Tulevaisuus voi olla tympäisevä, pelottava tai innostava. Me valitsimme vaimon kanssa hieman pelottavan, mutta runsaasti innostavan tulevaisuuden. Se on toistaiseksi kannattanut. Jos se joskus alkaa tympäistä, etsin sitten uuden innostavan tulevaisuuden.
Juu ittellä oli koneurakointiaikana hirvee määrä työtä ja tulosta jäi ihan sama kuin nytkin, kun en käytännössä enää urakoi. Lapsien ollessa pieniä, niitä ei paljoa nähnyt ja sitä vahinkoa vaikea korjata
Hirrrmuisen tuoton sä saat pelkällä luomukasvinviljelyllä kun yli 80 tonnia verotettavaa(5xluomutuki 160x +100ha) vaan reilusta sadasta hehtaarista
Oikein hävettää, ku ittellä karjaakin yli 200 päätä ja peltoa moninkertaisesti ja tulos vaan puolet isompi