Olen tavoitellut pitkiä nurmikiertoja, koska uusiminen on riski: kuivana vuonna ei idä ja märkänä tulee uria. Parhaan hyötysuhteen lannoitukselle saa kun laittaa aikaisin keväällä normi-suorakylvökoneella lannoitteet lievästi maan sisään ja samalla hieman nurmisiementä.

Kun lantaa on tullut paljon, en ole fosforia suostunut ostamaan, näin on menty:

Ruokinta-alueen kuivikkeeton lanta menee kyllä hienosti. Samson jättää kuivikkeisesta palamattomasta tavarasta turhan isoja paakkuja. Nyt jätettiin syyssatoa korjaamatta, kun ei tar***** ja syksy oli mikä oli. Näkee nyt, joutuuko sen "energiaheinän" siivoamaan keväällä. Mahdollisuuksien mukaan tehdään kuivaa heinää vähillä pöyhimisillä tai kovasti esikuivattua. Viime kesänäkin onnistui heinä koiranheinän 2.sadosta heinäkuun viimeisellä viikolla. Kevätsatokin olisi ehkä säilynyt muovitta, muttei uskaltanut kun oli niin ruohomaista. Tyyli on laittaa vain kuorma-kaksi lantaa/ha ihan joka välissä. Lihakarjaa niillä ruokitaan, myyntipaaleja ei tehdä tahritulta.

Mitenkähän onnistuis, jos jättäis osalta lohkoja viimeisen sadon tekemättä (vähän vanhemmilla nurmilla), työntäis tarkkuuslevittimellä lannan kasvustoon ja ennen syksyä niittäis/murskais kasvun ravinteiksi. Seuraavana keväänä mahdollinen nurmen paikkakylvö.

Siis jos sitä peltoa olisi runsaasti suhteessa tarpeeseen, jolloin jokaista satoa ei tarvitsisi korjata. Lannan ravinteita nurmen käyttöön, ja nurmen kannattavuutta yhdellä-kahdella ylimääräisellä satokaudella?

Lihakarjaa niillä ruokitaan, myyntipaaleja ei tehdä tahritulta.

Merkittävä ero on kyllä liha/maitorehussa, täsmennetään sen verran. Lihakarjalla on oikeastaan lähes sama, paljonko näitä voihappoitöitä on rehussa, se ei välttämättä rehun ruokinnallisessa laadussa tunnu lainkaan. Maitopuolella sama juttu - siis ettei näy tuotantovaikutuksessa ongelmallisena - mutta siellä ylimääräinen voihappoitiöstö aiheuttaa vakavia laatuongelmia, jos maito päätyy juustoon. Tietty reilut paskakokkareet tuntuu rehun kuin rehun laadussa..

Petri