Minä maksoin Myeliä viimeisinä vuosina noin 3500 eur/v ja vapaaehtoista 2500 eur/v. Mielestäni Myeliä kannatti maksaa mahdollisimman paljon, osanhan maksaa valtio, taitaa olla lähes toisen puolen. Nyt tulee sitä Myel-eläkettä 1200 eur/kk eli noin 14500 eur/v. Jos sukuuni tulen niin päälle 30 vuotta tuota tulee eli nykyarvolla 435000 eur. Noin 30 vuotta olin maksumiehenä. Että mielestäni aika hyvä sijoitus kuitenkin, ihan hyvin pärjää muille sijoitusmuodoille. Valtion subventio aiheuttaa tuon melko hyvän kannttavuuden.
Juurikin tuo valtion subventio on merkittävä tekijä myel-eläkkeessä. Vaikka tapaturmakorvaukset ja työkyvyttömyyseläkkeen ehdot olisivatkin väitetysti heikommat kuin muissa eläkejärjestelmissä, on vanhuuseläke tasoltaan merkittävästi parempi kuin muissa lakisääteisissä eläkkeissä, suhteessa eläkkeensaajan omiin säästöihin.
Se myös on merkittävää, että kyseinen jälkikäteen maksettava maataloustulo ei ole laskettava kansalliseksi maataloustueksi, ainakaan toistaiseksi.
-SS-
Tää johtuu siitä että maksajia on vähemmän kuin eläkkeen saajia MYELISSÄ. MYEL eläkeet jos perustuisivat pelkästään maksuihin, niin kukaan ei saisi käytännössä eläkettä tai sitten kenenkään ei olisi vara maksaa niitä. Näin on koko eläkejärjestelmän kohdalla Suomessa tulevaisuudessa joko eläkeitä leikataan rajusti, valtio subvetoi verovaroista kaikkia eläkeitä tai maksuja nostetaan kovasti. Voidaan myös kaikkia osa-alueita suorittaa, niin ei tunnu niin pahalta.
Olet siinä suhteessa väärässä, että vain valtion virkamieseläkkeet maksetaan valtion varoista, nyt ja tulevaisuudessa , MYEL-eläkkeet on maataloustulopolitiikan jatkeena päätetty jättää suurelta osin rahastoimatta, YEL-eläkkeissä on valmiiksi noin 10% alijäämä, mikä viittaa siihen, että osa PK-sektorista on niin heikkotuloisia, että kertymää ei vaan saada aikaiseksi. Siksi YEL-järjestelmä tulee tarvitsemaan valtion osallistumista, mutta eläketasot useimmiten ovat muutenkin pienet.
Työeläkkeet toisaalta ovat melkoisilla rahastoilla varustettuja, eläkeyhtiöt saavat jo korkoa korolle sijoitustuottoja, mikä jarruttaa eläkemaksujen nousua, ja eläkemaksut ovat muutenkin tasoltaan melko korkeat suhteessa tuloihin, yhteenlaskettuna henkilöltä itseltään perittynä ja työnantajalta perittynä rahastoitava taso on melkoisesti yli 20%, voi tulevaisuudessa nousta jopa 25%:iin. Yksityisten alojen työeläkkeiden maksutaso nousee reaaliajassa, jos rahasto alkaa uupua, siihen ei valtio tule osallistumaan. Eli työeläkkeissä tapahtuu lähinnä ryhmän sisäistä sukupolvien välistä tasoitusta, valtioneläkkeissä ja MYEL:issä tasoitetaan koko yhteiskunnan voimin tätä sukupolviongelmaa. Siinä on se pieni ero, mutta kuitenkin on.
Maatalousyrittäjäeläkeläiset voidaan paremmin rinnastaa valtioneläkeläisiin kuin yksityisten alojen työeläkeläisiin. Tämä on ollut valinta, ei käytännön pakko. Budjettimomenteissa on huomattavasti helpompi perustella iäkkään ex-viljelijän ansaittua eläkettä kuin korotettua maataloustukea.
-SS-
