Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 27.03.16 - klo:18:35

Paljonkos Norjassa on per ropbo lehmiä? 30kpl.?

Hyvä huomio. 40,0

Lainaus käyttäjältä: pig24 - 27.03.16 - klo:10:48

Norjalaiset ovat vertailleet v. 2014 tiedoilla robolla ja ilman toimineiden talous- ym. tietoja. Robolla sai lisää vapaa-aikaa 10 h per ammu ja maitoa 700 l/ammu enemmän (8 100 kg vs. 7 400 kg). Kulujen vähentämisen jälkeen (ennen poistoja - resultat før avskrivingar) rahaa jäi robotilalla 94063 € ja ilman roboa 100570 €. Robottiryhmän sisällä oli isoja vaihteluja. Robotilat tuottivat vähemmän lihaa lehmää ja vuotta kohti (195 kg vs. 262 kg).
http://www.nibio.no/nyheter/mjlkerobot-gir-meir-tid-og-mindre-pengar

(korjatkaa, jos käännösvirheitä)

Eli ei ole robotti kovin hyvä bisnes, jos siis takkiin tulee 6500€ vuodessa ja siihen päälle se että robotti pitää maksaa? Robotin hinta eli poistot kun ei edes sisälly.

Tietty Norjan maidon hinnoilla voi olla silti ok investointi omaan elämänlaatuun jos robon hälytykset+päivystäminen eivät harmita.

Aika onnettomia maitomääriä kyllä muutenkin Norjalaisilla.

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 27.03.16 - klo:10:52

Lainaus käyttäjältä: pig24 - 27.03.16 - klo:10:48

Norjalaiset ovat vertailleet v. 2014 tiedoilla robolla ja ilman toimineiden talous- ym. tietoja. Robolla sai lisää vapaa-aikaa 10 h per ammu ja maitoa 700 l/ammu enemmän (8 100 kg vs. 7 400 kg). Kulujen vähentämisen jälkeen (ennen poistoja - resultat før avskrivingar) rahaa jäi robotilalla 94063 € ja ilman roboa 100570 €. Robottiryhmän sisällä oli isoja vaihteluja. Robotilat tuottivat vähemmän lihaa lehmää ja vuotta kohti (195 kg vs. 262 kg).
http://www.nibio.no/nyheter/mjlkerobot-gir-meir-tid-og-mindre-pengar

(korjatkaa, jos käännösvirheitä)

Eli ei ole robotti kovin hyvä bisnes, jos siis takkiin tulee 6500€ vuodessa ja siihen päälle se että robotti pitää maksaa? Robotin hinta eli poistot kun ei edes sisälly.

Tietty Norjan maidon hinnoilla voi olla silti ok investointi omaan elämänlaatuun jos robon hälytykset+päivystäminen eivät harmita.

Aika onnettomia maitomääriä kyllä muutenkin Norjalaisilla.

Norjalaiset näkyy osaavan optimoida myös keskituotoksen. Siellä on väkirehu ilmeisesti hinnoissaan, joten lypsätetään nurmirehuilla.

Onko Se robottilypsy lopulta niin kannattavaa? Jos ajattelee myös riskien hallintaa tilalla, jos lehmille tulee jotain, niin olettaisin että lypsäjä huomaa sen aikaisemmin jo asemalla lypsyssä, kun koneen antama tieto jälkikäteen robotilta?
 Jota myöskin pitää osata tulkita..
Se kysymys kuuluukin, että kuinka paljon jaksaa lypsää asemalla? Montako lehmää ja onko takaalypsyasema kuitenkin parempi kuin kalanruoto?

Lainaus käyttäjältä: Rusina - 10.05.16 - klo:13:36

Onko Se robottilypsy lopulta niin kannattavaa? Jos ajattelee myös riskien hallintaa tilalla, jos lehmille tulee jotain, niin olettaisin että lypsäjä huomaa sen aikaisemmin jo asemalla lypsyssä, kun koneen antama tieto jälkikäteen robotilta?
 Jota myöskin pitää osata tulkita..
Se kysymys kuuluukin, että kuinka paljon jaksaa lypsää asemalla? Montako lehmää ja onko takaalypsyasema kuitenkin parempi kuin kalanruoto?

Lypsäjä on todella sokea verrattuna roboon  Ei eläimen painon mittausta, ei maidon laatua saati märe-aktiivisuutta  Robo ja varsinkin punakone on aivan ylivoimanen 

Robo ja varsinkin punakone on aivan ylivoimanen 

Lainaus käyttäjältä: Ojala - 10.05.16 - klo:14:33

Lainaus käyttäjältä: Rusina - 10.05.16 - klo:13:36

Onko Se robottilypsy lopulta niin kannattavaa? Jos ajattelee myös riskien hallintaa tilalla, jos lehmille tulee jotain, niin olettaisin että lypsäjä huomaa sen aikaisemmin jo asemalla lypsyssä, kun koneen antama tieto jälkikäteen robotilta?
 Jota myöskin pitää osata tulkita..
Se kysymys kuuluukin, että kuinka paljon jaksaa lypsää asemalla? Montako lehmää ja onko takaalypsyasema kuitenkin parempi kuin kalanruoto?

Suomalaisista ei ole ahkeriksi lypsäjiksi, Ukraina. Puola, entises sos maat sielä olis halapaa mut
ei niilläkään kuulemma maailma pelastu 

Lypsäjä on todella sokea verrattuna roboon  Ei eläimen painon mittausta, ei maidon laatua saati märe-aktiivisuutta  Robo ja varsinkin punakone on aivan ylivoimanen 

Märeaktiivisuus ei ole lypsyrobotin ominaisuus vaan pannan joka ei vaadi roboa, ja asemillekin voi saada johtavuusmittauksia yms.

Se montako voi lypsää asemalla, on aika vaihtelevaa. 2x12 asemalla lypsettiin esim. Saksassa 800 lehmän karjaa niin että montussa aina vain yksi lypsäjä. 3 lypsyä vurokaudessa.

Onko Se robottilypsy lopulta niin kannattavaa? Jos ajattelee myös riskien hallintaa tilalla, jos lehmille tulee jotain, niin olettaisin että lypsäjä huomaa sen aikaisemmin jo asemalla lypsyssä, kun koneen antama tieto jälkikäteen robotilta?
 Jota myöskin pitää osata tulkita..
Se kysymys kuuluukin, että kuinka paljon jaksaa lypsää asemalla? Montako lehmää ja onko takaalypsyasema kuitenkin parempi kuin kalanruoto?

Onko Se robottilypsy lopulta niin kannattavaa? Jos ajattelee myös riskien hallintaa tilalla, jos lehmille tulee jotain, niin olettaisin että lypsäjä huomaa sen aikaisemmin jo asemalla lypsyssä, kun koneen antama tieto jälkikäteen robotilta?
 Jota myöskin pitää osata tulkita..
Se kysymys kuuluukin, että kuinka paljon jaksaa lypsää asemalla? Montako lehmää ja onko takaalypsyasema kuitenkin parempi kuin kalanruoto?

Lainaus käyttäjältä: Ojala - 10.05.16 - klo:14:33

Robo ja varsinkin punakone on aivan ylivoimanen 

Eiks se oo pikemminkin alivoimaa, ettei robo osaa vuonna 2016 mitata edes kuntoluokkaa, saatika soluja tai kiimoja luotettavasti

Lainaus käyttäjältä: JD6630 - 10.05.16 - klo:22:16

Lainaus käyttäjältä: Ojala - 10.05.16 - klo:14:33

Robo ja varsinkin punakone on aivan ylivoimanen 

Eiks se oo pikemminkin alivoimaa, ettei robo osaa vuonna 2016 mitata edes kuntoluokkaa, saatika soluja tai kiimoja luotettavasti

Mainittakoon.... että noita mittareitahan tarvitaan vasta kun asiat ovat menneet jo pieleen 

Terveellä karjalla kuntoluokkamittari antaa hyvän tuloksen joka päivä. Miksi sitä siis mittaisi. Solumittareissa on aina sen verran heittoa, että rajatulokset eivät kerro edes suunnasta. Märepannat toimivat jos toimivat, mutta vaikka se tieto onkin, niin mitä sillä tekee... minuuttimäärä vaihtelee hyvin satunnaisesti ja se "oikea luvun" haarukka on tosi leveä..

Tietoa on paljon, mutta kuka sitä hyödyntää. Turha niitä on liikaa kytätä, jos ne eivät aiheuta mitään toimenpiteitä 

Sademittari on kans tällainen mittari. Ei siitäkään mitään hyötyä ole, ellei se johda keinokasteluun, tai ojituksen parantamiseen. Tai peräti pitkällä aikavälillä kasvilajien valintaan

Kimamittari on kyl hyvä.. tosin saman asian näki ennen lehmän syönnistä ja sonnasta päivää ennen. Pihatoissa ja appeilla tietty vaikeampaa..