Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe viljan hinta  (Luettu 2313253 kertaa)

kylmis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12841
  • Virolaista kiitos!
Vs: viljan hinta
Termiinit alkaa laskea. Löin ohraa kiinni Anoralle 203e. Keskiviikkona näämmä hinta laskenut 195e. Sekin on vielä jonkinlainen. Pitkään mietin, mutta tähän astiset kokemukset ovat osoittaneet, että ohran hinta laskee aina ja heti todella alas, jos jyvää alkaa löytyä. Kyllä päälle 200e hinta tuollaisesta perusviljasta, ilman mitään hokkuspokkuskonsteja on tässä ajassa ihan ok.

Mikkiss

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 213
Vs: viljan hinta
Termiinit alkaa laskea. Löin ohraa kiinni Anoralle 203e. Keskiviikkona näämmä hinta laskenut 195e. Sekin on vielä jonkinlainen. Pitkään mietin, mutta tähän astiset kokemukset ovat osoittaneet, että ohran hinta laskee aina ja heti todella alas, jos jyvää alkaa löytyä. Kyllä päälle 200e hinta tuollaisesta perusviljasta, ilman mitään hokkuspokkuskonsteja on tässä ajassa ihan ok.

-25 syksyn satoa kiinnitit?
Ite en kyllä näihin hintoihin lähde kiinnittään. 230-240 ois sellainen harkinnan arvoinen  ::)

Emäntä1

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 48
Vs: viljan hinta
-25 syksyn satoa kiinnitit?
Ite en kyllä näihin hintoihin lähde kiinnittään. 230-240 ois sellainen harkinnan arvoinen  ::)

..milläs perusteella näet hintojen pomppaavan takaisin noihin lukemiin? Laskussahan ne on olleet jo pitkään. Onhan 200 rehuviljasta kova hinta vai unohtuuko ne aikaisemmat vuodet :D

Mikkiss

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 213
Vs: viljan hinta
-25 syksyn satoa kiinnitit?
Ite en kyllä näihin hintoihin lähde kiinnittään. 230-240 ois sellainen harkinnan arvoinen  ::)

..milläs perusteella näet hintojen pomppaavan takaisin noihin lukemiin? Laskussahan ne on olleet jo pitkään. Onhan 200 rehuviljasta kova hinta vai unohtuuko ne aikaisemmat vuodet :D

No tuon verran sai viime vuoden sadosta. Kristallipalloa ei ole, mutta vähemmän vituttaa myydä sanotaan vaikka 180€/ton ku kiinnittää 200€/ton ja huomata hinnan olevan syksyllä 250€/ton. Kyllä nää maailman kirjat on nii sekasi, että kunnon kauppasota voi tehdä ihmeitä vielä, vaikka Ukrainan tilanne jäähtyisikin.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 22473
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: viljan hinta
Kauppasodat pikemminkin alentavat vientihintoja. Jonnekin se ylijäämä on tuupattava, esimerkiksi kohdemaan  tuontitullitariffien verran pyyntihintaa alentamalla.

Saattaa olla kohta viljaruuhka todellisuutta. Toki heinämaat pitää kyntää viljantuotantoon, entisiä pakkokesantoja myöten. Lisää viljaa tarvitaan kipeästi.

-SS-

Joozeppi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2268
Vs: viljan hinta
Mun alkaa kans olla tuleva sato so*****. Syysvehnät oli se kolme pötköö berner basis -20€ dec25, kaks pötköö lantikka naantali kiintee 220€. Kauraa kaks pötköö lantikka naantali 212€ ja 100tn hankkijalle avohintasta. Kevätvehnät raisio yks rekka kiinni 218€ ja kaks rekkaa avohintanen laatuvehnäsopimus. Eli neljään eri suuntaan viljoja.

Rapsista ei oo mitään, sen hintahan on nyt laskenut rajusti. Syysrapsi näyttää vielä oikein hyvältä, samoin syysvehnät erittäin makee ja niitä on maakunnassa paljon vastaavia. Tänään aloitin lannoitukset ja huomenaamuna loppuun.  Rapsille N50 ja vehnille N60, kaikki Axanilla. Vapun jälkeen sit lisää vauhtia.

Filosofi

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1740
Vs: viljan hinta
-25 syksyn satoa kiinnitit?
Ite en kyllä näihin hintoihin lähde kiinnittään. 230-240 ois sellainen harkinnan arvoinen  ::)

..milläs perusteella näet hintojen pomppaavan takaisin noihin lukemiin? Laskussahan ne on olleet jo pitkään. Onhan 200 rehuviljasta kova hinta vai unohtuuko ne aikaisemmat vuodet :D

No tuon verran sai viime vuoden sadosta. Kristallipalloa ei ole, mutta vähemmän vituttaa myydä sanotaan vaikka 180€/ton ku kiinnittää 200€/ton ja huomata hinnan olevan syksyllä 250€/ton. Kyllä nää maailman kirjat on nii sekasi, että kunnon kauppasota voi tehdä ihmeitä vielä, vaikka Ukrainan tilanne jäähtyisikin.

Niin, ei kai kukaan täysipäinen koko satoa kiinnitäkään. Kiinnityksellä haetaan takuuhinta jollekin osalle sadosta – loppu myydään, miten myydään. Näin toimien ei harmitakaan niin paljoa, laski tai nousi hinta.
Aina ei voi onnistua.

kylmis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12841
  • Virolaista kiitos!
Vs: viljan hinta
Mukavasti herättää keskustelua pikku hintakiinnitys. ;D
Jos viljanhinta on ensi syksynä 250e, olen äärimmäisen tyytyväinen, koska silloin en joudu myymään mitään alle 200e. Tämä toteutui jo menneen kesän viljoille. Nyt tämä vaan tehdään käänteisessä järjestyksessä. Otetaan ensin reilun 200e tarjoukset pois kuleksimasta ja sitten syksyllä ne isot rahat. PAITSI, ETTÄ ne ensi syksyn 250e hinnat vaativat pahan katovuoden kotimaassa ja ehkä vähän muuallakin. Maailmatilanne on pähkähullu, mutta sillä tavoin looginen, että vaikea nähdä mitään älytöntä hintapiikkiä olevan tulossa. Niinkuin on miljoona kertaa jo todettu, jos tulee hyvä kesä, niin ette tule näkemään ensi syksynä 200e hintoja missään muualla kuin näissä kiinnitetyissä lapuissa. Osa on kiva pistää kiinni, vähän kuin lotossa, mutta suurempi osa on avohintaisia sopimuksia. Sillä tavoin tilanne on kyllä muuttunut, että nöyränä poikana teen sopimuksia joka suuntaan, että voi olla varma kippiajoista ja siitä, että pääsee jyvistään eroon edes jonkinlaisella hinnalla.

Filosofi

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1740
Vs: viljan hinta


Rapsista ei oo mitään, sen hintahan on nyt laskenut rajusti. Syysrapsi näyttää vielä oikein hyvältä, samoin syysvehnät erittäin makee ja niitä on maakunnassa paljon vastaavia. Tänään aloitin lannoitukset ja huomenaamuna loppuun.  Rapsille N50 ja vehnille N60, kaikki Axanilla. Vapun jälkeen sit lisää vauhtia.

Onko tämä nyt siis joku pitkän ajan tuotekehityksen tulos, että juuri 60kg typpeä? Ja sitten tietysti se kananpötköpeti siellä pohjalla... Yks isäntä tuossa kehui huomenna aloittavansa syysviljojen lannoitukset ja 100kg salpietaria vain aluksi hehtaarille - opettelee pikku hiljaa aikaisen lannoituksen saloja. Valtaosa ei vielä opettele.
Aina ei voi onnistua.

kylmis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12841
  • Virolaista kiitos!
Vs: viljan hinta


Rapsista ei oo mitään, sen hintahan on nyt laskenut rajusti. Syysrapsi näyttää vielä oikein hyvältä, samoin syysvehnät erittäin makee ja niitä on maakunnassa paljon vastaavia. Tänään aloitin lannoitukset ja huomenaamuna loppuun.  Rapsille N50 ja vehnille N60, kaikki Axanilla. Vapun jälkeen sit lisää vauhtia.

Onko tämä nyt siis joku pitkän ajan tuotekehityksen tulos, että juuri 60kg typpeä? Ja sitten tietysti se kananpötköpeti siellä pohjalla... Yks isäntä tuossa kehui huomenna aloittavansa syysviljojen lannoitukset ja 100kg salpietaria vain aluksi hehtaarille - opettelee pikku hiljaa aikaisen lannoituksen saloja. Valtaosa ei vielä opettele.
Riskin jakamista, kun ollaan niin aikaisessa. Annetaan pikkuisen vauhtia ja jos kelit paranee, niin hyöty on suuri. Jos kääntyy kylmäksi, niin ei menetetä niin paljon.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 22473
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: viljan hinta
Syysvehnistä kannatti kiinnittää ehkä jopa 7 tonnia. Lähikylissä oraat ovat erittäin tuuheita ja kiharia, vain pientä keltaista kulottumaa vanhempien lehtien kärjissä. Syysvehnissä riskinä enää ovat taudit, puintiaika ja alhainen valkuainen. Jos vaihteeksi se 300 mm tulisikin heinä-elokuun vaihteeseen. Siitä hellepäiviä ja sumuista säätä kolme viikkoa. Rehuvehnäoptiot kannattaa ehkä kuitenkin hyödyntää.

Kevätviljoista ei kyllä pysty tietämään mitään. Sen verran vähäiseksi voi maakerrosten vesipitoisuus painua, että kevätviljoille ei riitä vettä edes säätökaivoissa, saati sitten omillaan toimeen tulevissa rinteissä...kahta tonnia ei ole mieltä kiinnittää, koska alaa pitäisi olla kolmekymmentä hehtaaria kiinnityskuormaan, ja sitten jos tuleekin kostea kesä, samasta alasta tulee vielä kaksi lisäkuormaa villiä, niin eiköhän sille kiinnitetyllekin huippudonit löydy sopivasti.

Kannattavuuslaskelmatkin on sopivasti tehty: Noin puolet alasta monimuotoa+maanparannusta, koska siemenet ovat jo valmiina, voi koko niiden hankkiman tukipotin pääomittaa viljakuorman myötäjäisiksi.  Viljan tuet mukaan laskettuna voin siis tukea viljan hintaa yhteensä noin 1000 €/ha. Eli viiden tonnin sadosta 200€/ha. Pystyn siis investoimaan puolentusinan vitamiiniruiskutuksen ohjelman, sertisiemenet ja kalleimman hinnan laatulannoitteet, kuivattamaan viiteen prosenttiin ja rahtaamaan viljan lahjakirjalla omamyyjälle. Pörssisähköstä olemme oppineet, että pörssiviljankin hinta voisi ihan hyvin olla negatiivinen. Mikseipä niin.

Seuraavana kesänä onkin vuorossa viljanviljelyn Doge-projekti: TOS-viljaa kylvöön joka EFA-tilkullekin, ilman muita panoksia, syksyllä murskataan ja viedään viljakauppiaalle pankkishekki virtuaalista punnituskuittia vastaan (jotta saa myyntitositteita kas, oikeus viljellä seuraavanakin vuonna voi olla siittä kiinni). 200 tonnia virtuaalista viljaa, -20 €/tn, 4000€, pikkuraha, kun ajattelee, paljonko kasvisuojelussa, sertisiemenissä ja  lannoitteissa ja etenkin työssä säästää.

Ja kaikenmaailman karhiset ovat tyytyväisiä, kylläpä suomalainen maatalous on kannattavaa.

-SS-

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 22473
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: viljan hinta
Onko tämä nyt siis joku pitkän ajan tuotekehityksen tulos, että juuri 60kg typpeä? Ja sitten tietysti se kananpötköpeti siellä pohjalla... Yks isäntä tuossa kehui huomenna aloittavansa syysviljojen lannoitukset ja 100kg salpietaria vain aluksi hehtaarille - opettelee pikku hiljaa aikaisen lannoituksen saloja. Valtaosa ei vielä opettele.

Siellä on 300+ kg aikaisempien vuosien kokonaistyppeä alla ! Ihan turha vertailla omiin ravintoriistettyihin peltoihin. Mutta sen verran kannattaa olla aktiivinen ja lueskella vaikka brittiläistä vehnänviljelyn opasta, siis niitä, joissa satotasot viritetään 13000-14000 kiloon hehtaarilta. Ravinteita tarvitaan jo talvesta alkaen, mutta sitä pitää antaa tipoittain, jotta vilja versoutuu kiihkeästi, lehtivihreässä on pysyttävä tyydyttävässä tasossa, eikä mitään "Damn!"® - tummansinivihreää tasoa vielä. Myös erilaisilla jyrillä ja muokkausvälineillä voi kiusata sitä pääversoa matalammaksi, jotta sivuversoja tulee vaikkapa kymmenen.

Sitten ilmojen lämmetessä ja auringonvalon lisääntyessä lannoitustasoa lisätään vähitellen, sopiva ohjelma tosiaan on 40-60 kg huhtikuun alkuun, 100 kg toukokuussa,  sitten aletaan kaivella versoja, joko tähkänaihe on millainen, jos sivuversoissakin on jo tähkänalut, vähintään 400 kpl/m2, nopeavaikutteista typpeä ja muita lisäravinteita on annettava, tavallaan saturaatioon asti, koko korrenkasvuvaiheen ajan, koska vehnä kerää satoon tarvittavat ravinteet korteen ja juuriinsa noin 15-20 vuorokauden ajan ennen tähkälle tuloa. Ravinnepuute aiheuttaa sivuversojen abortoitumisen. Tuossa kasvuvaiheessa pitää mennä lehtivihreässä ylitummaksi asti tässä vaiheessa voi lisätä vielä 100 kg N. Eli alkaen 240 kg yhteensä.

Typpeä versot ottavat maasta talven yli 81 kg/ha N kylvöstä ensimmäiseen solmuun (GS31)
1-solmuasteelta kukkimiseen 167 kg/ha N
Semmoinen 12-tonnari kuluttaa 279 kg/ha N:

30 % ennen ensimmäisen solmun ilmestymistä (GS31)
40 % ensimmäisen solmun ja lippulehden välillä 4-5 viikkoa) – lippulehden ja korren kasvattaminen
20 % lippulehden ja kukinnan välillä
10% kukinnan jälkeen

Eli  tähkälle tulon jälkeen odotellaan kukkiminen ja siitä eteen päin jopa maitojyvälle asti, ja sitten vielä lisää 20 + 20 kg N ruiskuttamalla tai kalkkisalpietarilla rakeena, kosteusoloista riippuen, jotta saadaan siittä 12 - tonnarista enemmän kuin 8% valkuaista.  Tähkä ei ota ulkopuolista lisätyppeä kuin noin 30 kg/ha enää kukkimisen jälkeen.

Ruiskutusohjelmaan kannattaa lisätä 2-3 kertaa laonesto-Evot ja parhaat tautiainekäsittelyt myös, koska rehevä naatti ei anna kasvuston hengittää ja taudit jylläävät. Puinnin alle keltatuleentumisvaiheessa voi joutua käyttämään Roundupia, koska korsi ja lehdet eivät muutu keltaisiksi ei niin millään, ja jyvätkin jäävät pehmeiksi palleroiksi.

Tämä Kasvuohjelma™ siis ei ole vitsi, vaikka mieli tekisikin laittaa lekkeriksi. Kehitys kehittyy kas, ja tämmänen kulakki voi vaan katsella silmät ymmyrkäisenä vieressä. Esimerkki lukemistosta:

AHDB Wheat Growing Guide

-SS-

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 22473
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: viljan hinta
MTK valtuuskunnassa noussee meteli, kun viljanviljelijät alkaa kirjoitella toisilleen viljakaupan tositteita. Viljanosto-oikeuskin on jatkossa rajattava samoille tiloille, joilla on oikeus viljellä nurmea.

Bulvaanitalous ja korruptio herää aina silloin kun rajoitetaan jotakin yksittäistä toimintaa, se on totta. Silloin kun EU:n rajasuoja, vientituet ja interventiot olivat vielä ensisijaiset tukimuodot, Yhteisö osti vihanneksia ja murskasi ne kaatopaikkajyrillä, koska muuten interventioitu tuote olisi jäänyt kiertämään markkinoita, keräämään uudelleen ja taas uudelleen näitä tukiostoja.  Maitotaloustuotteissa voirasva tehtiin jäätelöksi, vietiin jonkin matkan päähän ja eroteltiin takaisin voirasvaksi, ja siitä taas jäätelöksi, ja karuselli oli loputon, kunnes EU:n tilintarkastus pääsi maataloustuoteliigojen jäljille.

Maataloudessa on osalla järjestäytyneistä viljelijöistä vahva näkemys, että suljettu ja kontrolloitu tuotantotukien muodostama kasvinviljelymaatalous on tervetullut takaisin. Nuoret kasvuhakuiset viljelijät eivät ole asiaa kokeneet tai nähneet, ja korkeahinta/tavoitehintajärjestelmä tuotantolupineen ja kiintiöineen tuntuu todella hyvältä idealta, tasapäistävän hehtaaritukirallin sijasta. Maatalousmaan pakkoreformi elinkelvottomilta elinkelpoisille viljelijöille tulee luonnolliseksi osaksi lopullista ratkaisua.

-SS-

Rakkine

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3728
  • Moon oikees, soot vääräs.
Vs: viljan hinta
Jos SS:n kovasti ihailemat brittiviljelijät siirrettäsiin Suomeen viljelemään vehnää  Suomen ilmastoon  Suomen ravinnesäännöin, saisivat he menetelmillään aikaan ehkä 5000 -8000 kg:n  hehtaarisatoja.  Katos SS, kun se britannian ilmasto ja typpisäännöstö mahdollistaa tuollaisen pelaamisen, jolla saadaan helposti yli 10tn/ha satoja.   Samoin on vaikeaa saada todellista selkoa nimimerkki  Joozepin todellisesta ammattitaidosta viljelijänä, koska hänellä on joka vuosi käytettävissään "miljoonan kanan" miljoona kiloa kananpaskaa,  josta ravinteita kyllä riittää ja  sateetkin tuntuvat joka vuosi osuvan kohdalleen sekä ajallisesti että määrällisesti. Silti ukko jaksaa joka vuosi sekä täällä  agronetissä että mediajulkisuudessa  (esim. Follow the farmer ja KM:n satokisat) elvistellä satotasoillaan. Pitäisi Joozepin olla hiljaa nyt kyllä. Kuka  tahansa pystyisi Joozepin edellytyksillä pääsemään samoihin satotasoihin. Et sä Joozeeppi ole yhtään meitä muita parempi viljelijä.

Nämä SS:n ja Joozepin kirjoitelmat aikaan saavat sen, että tavalliset  4t/ha vuotuisia  keskisatatoja  viljoistaan saavat viljelijät kuvittelevat erheellisesti, että he ovat jotenkin ammattitaidoltaan surkeita viljelijöitä, kun eivät pysty noin loistaviin saavutuksiin, vaikka tosiasiassa  he eivät ole yhtään sen huonompia,  vaan heille ei  vain ole suotu yhtä hyviä pelivälineitä viljelyyn, kuin noilla onnekkailla, joilla on  ilmaston tai eläinlannan tuomat edut, sillä   jos me kaikki perustettaisi ne miljoonan kanan munilat tai broilerihallit, niin se etu hukkuisi siihen ylituotantoon, eikös niin?

No, vahva provosoiva mielipide taas, mut eikös ole mukavaa?  antaa tulla taas paskaa niskaan, olen valmiina.

Viimeksi muokattu: 22.03.25 - klo:01:29 kirjoittanut Rakkine

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6746
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: viljan hinta
Jos SS:n kovasti ihailemat brittiviljelijät siirrettäsiin Suomeen viljelemään vehnää  Suomen ilmastoon  Suomen ravinnesäännöin, saisivat he menetelmillään aikaan ehkä 5000 -8000 kg:n  hehtaarisatoja.  Katos SS, kun se britannian ilmasto ja typpisäännöstö mahdollistaa tuollaisen pelaamisen, jolla saadaan helposti yli 10tn/ha satoja.   Samoin on vaikeaa saada todellista selkoa nimimerkki  Joozepin todellisesta ammattitaidosta viljelijänä, koska hänellä on joka vuosi käytettävissään "miljoonan kanan" miljoona kiloa kananpaskaa,  josta ravinteita kyllä riittää ja  sateetkin tuntuvat joka vuosi osuvan kohdalleen sekä ajallisesti että määrällisesti. Silti ukko jaksaa joka vuosi sekä täällä  agronetissä että mediajulkisuudessa  (esim. Follow the farmer ja KM:n satokisat) elvistellä satotasoillaan. Pitäisi Joozepin olla hiljaa nyt kyllä. Kuka  tahansa pystyisi Joozepin edellytyksillä pääsemään samoihin satotasoihin. Et sä Joozeeppi ole yhtään meitä muita parempi viljelijä.

Nämä SS:n ja Joozepin kirjoitelmat aikaan saavat sen, että tavalliset  4t/ha vuotuisia  keskisatatoja  viljoistaan saavat viljelijät kuvittelevat erheellisesti, että he ovat jotenkin ammattitaidoltaan surkeita viljelijöitä, kun eivät pysty noin loistaviin saavutuksiin, vaikka tosiasiassa  he eivät ole yhtään sen huonompia,  vaan heille ei  vain ole suotu yhtä hyviä pelivälineitä viljelyyn, kuin noilla onnekkailla, joilla on  ilmaston tai eläinlannan tuomat edut, sillä   jos me kaikki perustettaisi ne miljoonan kanan munilat tai broilerihallit, niin se etu hukkuisi siihen ylituotantoon, eikös niin?

No, vahva provosoiva mielipide taas, mut eikös ole mukavaa?  antaa tulla taas paskaa niskaan, olen valmiina.

Älä unohda et kun voi kiinnittää 100% sadosta niin se on kummasti auttanut tässä laskevassa markkinassa. Itse kun en luomuilijana pääse tuota testaamaan et toimiiko systeemi myös silloin, jos hintaan tuleekin pomppu ja toimitusmääräkin jää sovitusta niin ollaanko viljanostajan kanssa edelleen hyvää kaveria...  ::)

Epäilemättä joozepilla on hyvät maat. Vuotuinen kanapaska kerroksen ajaminen tuo mukavasti lisää orgaanista ainesta varsinais suomalaiseen savimaahan. Saattaa siinä jossain vaiheessa mennä kuorman laskut sekaisin jolloin lannoitustasoistakaan ei tule ongelmaa.

Peltojen kasvukunnon parantaminen on pitkä prosessi. Kananpaskalla prosessia saa nopeutettua. Me muut joudutaan tyytymään hitaampiin konsteihin. Itsellä luomuun siirtyminen ja sen mukanaan tuomat pakkonurmet oli yksi tavoite juuri tähän vaivaan. Nämä nyt ovat näitä savialueen ongelmia, muualla on sitten muut ongelmat.

Broileri ja kanatouhu on sen verran suljettuja tuotantomuotoja ettei niille aloille ole asiaa. Possuilla et nestemäisellä paskalla pääse samoihin tuloksiin. Naudat on ainut mihin on koko valtakunnassa mahdollisuus. Moni ei vain halua alkaa päätoimiseksi jussiksi. Viljely + palkkatyö on kaiketi niin houkutteleva vaihtoehto. Ei sillä ei possuilla ja naudoilla täällä etelässä ainakaan tiliä tehdä. Naudat pitäisi kaiketi olla c alueella niin sitten olisi mahdollisuus pärjätä.

Näin ollen ainut mahdollisuus on vain rohkeasti pistää osa pinta-alasta nurmelle. Sitä nurmeakin on oikeasti viljeltävä. Taviksessa nykyiset tukimuodot tukevat kivasti siemenkulua. Sitä voi miettiä et jos viljasato jää pieneksi niin paljon on tulojen ja kulujen erotus ilman tukia. Et missä se raja kulkee. Aloittaa niistä heikommista lohkoista. Viljatiloilla ei luulisi olevan mitään taloudellista syytä olla tekemättä näin. Karjatiloilla tilanne on eri. Oma sato turvaa aina rehun saatavuutta. Mut tämä nyt ei koske kuin possutiloja. Märehtijätilojen pellot ovat yleisesti hyvässä kunnossa. Ja "valittujen" kanabroileri porukan pellot nyt saavat sitä parasta lantaa mitä näiltä kolmelta valtalajilta on tarjolla.

Vaikka nurmi on nyt noussut tikun nokkaan niin en jaksa uskoa et sellainen pakko tulisi ettei viljatila voi kierrättää osaa pinta-alastaan nurmella. Ehkä ongelma on ne tilat joita on omalla seudulla ainakin tosi vähän joilla nurmea on koko pinta-ala vuodesta toiseen ja pahimmat paikat kasvavat jo ihan hyvän näköistä puutaimikkoa..  ;D
Kyliltä kuultua.... "Luomu ilman paskaa on kuin seksi ilman naista"... 😆