Kasvinviljelijän parhaimpia investointeja on varastotilojen laajentaminen. Ainakin täälläpäin on uutta kuivuria ja siilokapasiteettia ilmestynyt tiloille ihan kivasti. Omat on edelleen suunnitteluasteella. Vanhojen työllistettävien kanssa koitettava pärjäillä. Jos kapasiteettia olisi reilusti niin voisi rehuviljoja pyrkiä ostamaan edullisella hetkellä ja vastaavasti myyntiviljoja myymään sitten korkeampien hintojen aikaan. Jo tuo mainittu luomun takkuilu tuo vielä ongelmia et oikeasti joutuu välillä seisottamaan varastossa.

Mitä naapuriapuun tulee niin kyllä sitä täälläkin on tarjolla.  Mut ilmaisin ehkä huonosti itseni mut eihän tuollainen naapureilta sopimusten täyteen kerääminen sellaista ole. Kuulisin mielelläni et kuinka tuo käytännössä toimii?

Mitä tässä viljakaupasta oppinut näin ostajan näkökulmasta niin ei tavaraa voi todellakaan ostaa mihinkään alihintaan. Ei siinä tarvitse enää kauppaa sen jälkeen tehdä. Eikä tuota nyt ikinä ole tullut edes ehdotettua. On tullut toimittua pääsääntöisesti niin et myyjä saa kertoa hinnan ja olen sitten sanonut et ostanko vai en.

Kaupallinen ostaja voi ilmoittaa minkä hinnan tahansa eikä se yleensä saa aikaan nenän nyrpistelyä kuin korkeintaan hetkeksi. Seuraavalla kaupalla sitä ei enää muistella. On toki niitäkin jotka asioivat aina ja vain yhden toimijan kanssa. Luulisin et nuo ovat kuitenkin vähenemään päin. Se kauppaliike on kaiketi kasvoton ostaja vaikka siellä se sama henkilö istuukin pöydän takana.

Mut juu viimeaikoina on aina maksettu markkinahinta plus jotain et se haluttu kauppa on saatu syntymään. Sanomattakin on selvää et anoran piipun juurelta ei tänne kannata tavaraa ajaa mut vastaavasti olen kyllä pyrkinyt mielestäni aina maksamaan paremman hinnan paikallisesta tavarasta kuin se nyt vaikka mainittu anora miinus rahti täältä. Ei olla nirsoja lastausnopeudesta tai muutenkaan lastauspaikasta. Kun nyt vain kärryn jollain konstilla saa putken alle. Aina rahat liikkuneet heti kun lasku on tullut ja tutuille on etumaksukin järjestynyt.

Mut ei se silti vain aina kelpaa.
Kaukana takanapäin on ajat jolloin tavaraa oli tarjolla yllin kyllin. Tulevaisuuteen täytyy keksiä jotain jos tavaraa meinaa jostakin löytää.

just tuo on tulevaisuuten viljelijöille iso haaste.   pari tuttua nuorta sanonu et taitaa metittäminen ainoo ehto...   mut köpsä hallitus ei etes tuosta osaa kerätä pinnoja....

Kasvinviljelijän parhaimpia investointeja on varastotilojen laajentaminen. Ainakin täälläpäin on uutta kuivuria ja siilokapasiteettia ilmestynyt tiloille ihan kivasti. Omat on edelleen suunnitteluasteella. Vanhojen työllistettävien kanssa koitettava pärjäillä. Jos kapasiteettia olisi reilusti niin voisi rehuviljoja pyrkiä ostamaan edullisella hetkellä ja vastaavasti myyntiviljoja myymään sitten korkeampien hintojen aikaan. Jo tuo mainittu luomun takkuilu tuo vielä ongelmia et oikeasti joutuu välillä seisottamaan varastossa.

Mitä naapuriapuun tulee niin kyllä sitä täälläkin on tarjolla.  Mut ilmaisin ehkä huonosti itseni mut eihän tuollainen naapureilta sopimusten täyteen kerääminen sellaista ole. Kuulisin mielelläni et kuinka tuo käytännössä toimii?

Mitä tässä viljakaupasta oppinut näin ostajan näkökulmasta niin ei tavaraa voi todellakaan ostaa mihinkään alihintaan. Ei siinä tarvitse enää kauppaa sen jälkeen tehdä. Eikä tuota nyt ikinä ole tullut edes ehdotettua. On tullut toimittua pääsääntöisesti niin et myyjä saa kertoa hinnan ja olen sitten sanonut et ostanko vai en.

Kaupallinen ostaja voi ilmoittaa minkä hinnan tahansa eikä se yleensä saa aikaan nenän nyrpistelyä kuin korkeintaan hetkeksi. Seuraavalla kaupalla sitä ei enää muistella. On toki niitäkin jotka asioivat aina ja vain yhden toimijan kanssa. Luulisin et nuo ovat kuitenkin vähenemään päin. Se kauppaliike on kaiketi kasvoton ostaja vaikka siellä se sama henkilö istuukin pöydän takana.

Mut juu viimeaikoina on aina maksettu markkinahinta plus jotain et se haluttu kauppa on saatu syntymään. Sanomattakin on selvää et anoran piipun juurelta ei tänne kannata tavaraa ajaa mut vastaavasti olen kyllä pyrkinyt mielestäni aina maksamaan paremman hinnan paikallisesta tavarasta kuin se nyt vaikka mainittu anora miinus rahti täältä. Ei olla nirsoja lastausnopeudesta tai muutenkaan lastauspaikasta. Kun nyt vain kärryn jollain konstilla saa putken alle. Aina rahat liikkuneet heti kun lasku on tullut ja tutuille on etumaksukin järjestynyt.

Mut ei se silti vain aina kelpaa.
Kaukana takanapäin on ajat jolloin tavaraa oli tarjolla yllin kyllin. Tulevaisuuteen täytyy keksiä jotain jos tavaraa meinaa jostakin löytää.

Luomu tilako voi ostaa mitä tahansa rehuviljaa ja sitten myydä ne luomuna eteen päin ?

Luomu tilako voi ostaa mitä tahansa rehuviljaa ja sitten myydä ne luomuna eteen päin ?
[/quote]

Niin no meillä elukat taviksessa joille ostetaan tavisrehuviljaa ja pellot luomussa joilta sitten myydään luomuviljaa...

Luomussa on pidettävä varastotasetta jossa näkyy jokainen ostettu ja myyty erä niin luomuista kuin taviksista. Tuo tarkastetaan vuosittaisessa tarkastuksessa.

Periaatteessa on tietysti mahdollista ostaa tavista ja myydä se luomuna eteenpäin olettaen et itsellä on samaa laatua ollut kasvamassa. Sanktiothan käydystä kärystä on sit reilut. Ulkoa en sanktioiden kokoa muista mut itseä ei huvita kokeilla.

Takavuosina liikkui sellaista tarinaa et joku oli oliko se nyt fazerille myynyt "luomuvehnää" eli tavista luomuna. Fazerin kokeessa sit oli käry käynyt ja jokainen tila oli käyty läpi mistä iso siilo oli täytetty. Oli kuulemma tila joutunut korvaamaan siilon sisällön.. legendaa tai ei mut ei tosiaan itse huvita kokeilla.

Mut tietysti onhan se totta et huijaaminen on mahdollista. Siitä en tiedä kuinka yleistä se on.

just tuo on tulevaisuuten viljelijöille iso haaste.   pari tuttua nuorta sanonu et taitaa metittäminen ainoo ehto...   mut köpsä hallitus ei etes tuosta osaa kerätä pinnoja....

Niin mikä on haaste? Viljan ostaminen? Itse ajatellut et pitää alkaa ostamaan kauppaliikkeiltä. Välitysmaksut siinä joutuu maksamaan jotka voisi tilittää suoraankin myyjälle mut kun ei sitä suoraa kauppaa haluta tehdä niin minkäs siinä voi. Siinä kauppa on se kasvoton toimija siinä välissä et homma onnistuu..

Takavuosina liikkui sellaista tarinaa et joku oli oliko se nyt fazerille myynyt "luomuvehnää" eli tavista luomuna. Fazerin kokeessa sit oli käry käynyt ja jokainen tila oli käyty läpi mistä iso siilo oli täytetty. Oli kuulemma tila joutunut korvaamaan siilon sisällön.. legendaa tai ei mut ei tosiaan itse huvita kokeilla.

Tuo on kyllä melko paksua pelottelua, jos meinataan, että havainto olisi tehty vaikkapa kaupan 30 rekkakuorman siilosta ja olisi yksi tavis-erä, johon olisi käytetty testeissä helpoimmin näkyviä esim. klormekvattikloridia tai fenoksihappoja, ne kuitenkin laimenevat reilusti. Keinolannoitetussa viljassa epäilystä tietenkin voivat herättää matalammat raskasmetallipitoisuudet, nimenomaan matalammat.  Pitkään maaperässä pysyvät kasvinsuojeluaineet, kuten dimetoaatit, malationit ym.  tulevat samalla tavalla luomuun kuin tavikseen, parin-kolmen vuoden siirtymäaika ei todellakaan riitä.

Ulkomaisissa luomuerissä on joskus tullissa läytynyt korkeammat pitoisuudet kuin suomalaisessa puolivillaisesti viljellyssä tavisviljassa, johtuen tiheästi asuttujen maiden suuremmasta ympäristökuormasta liikenteestä, teollisuudesta ym.

Nuo pitoisuusmittaukset luomuruuasta ovat eräällä tavalla pseudotiedettä, oikeasti ravinnekemiassa ei ole mitään erillistä luomukemiaa, vain kemiaa. Luomussa voitaisiin keskittyä siihen, mistä maksetaan, eli viljelijän käyttämiin menetelmiin, niitä valvottakoon, luomutuotteiden ja luomutuotteiden välillä voi olla isompia eroja kuin keskimäärin luomutuotteiden ja tavanomaisesti tuotettujen välillä. Proluomun sivuillakin tämä on mainittu: 64%:ssa suomalaisista tavanomaisista elintarvikkeista ei löytynyt mitään jäämiä, ja lopuissa 36%:ssa eivät ylittyneet tavanomaiselle asetetut raja-arvot. 92% ulkomaisista luomutuotteista ei sisältänyt lainkaan jäämiä, mutta vastineeksi 6%:ssa jäämät löytyivät, mutta eivät ylittäneet tavanomaiselle viljelylle asetettua rajoja, mutta 2% ylitti.

Lukemattomat kerrat myös luomutuotteen parempi laatu tai maku on pystytty kaksoissokkotutkimuksissa osoittamaan täysin subjektiiviseksi kokemukseksi, jossa olennainen tekijä on tieto siitä, että tämä nyt on luomua.

-SS-

Pelottelua tai ei niin ei huvita itse kokeilla valvonnan toimivuutta.

Itselle luomu on pelkästään taloudellinen peruste. Ja no maan kasvukunnon siinä samalla. Luomussa nurmi saa sen 160€/ha enemmän kuin taviksessa viljeltynä. Itse en byrokratia taakkaa kokenut niin haastavana et ei luomuraha olisi kelvannut.

Pelottelua tai ei niin ei huvita itse kokeilla valvonnan toimivuutta.

Itselle luomu on pelkästään taloudellinen peruste. Ja no maan kasvukunnon siinä samalla. Luomussa nurmi saa sen 160€/ha enemmän kuin taviksessa viljeltynä. Itse en byrokratia taakkaa kokenut niin haastavana et ei luomuraha olisi kelvannut.

Joo, puutuinkin tuohon pienten trace-elementtien havaintorajaan, jossa usein mitataan labraa, mittausoperaattoria tai hanskojen kontaminaatiota itseään, tai mittalaitteen puhdistukseen käytettyjä happoja ja vesiä, itse näytteen sijasta.

-SS-

Juu ymmärsin kyllä.

Itsellä kun pyörii taviksia ja luomuja niin voi yksittäisiä jyviä mennä kuivureissa tai kärryissä sekaisin vaikka kuinka tyhjäisi. Sama kuin autoilijoiden autoissa. Lavojen tulisi tietysti olla puhtaita mut näin ei kyllä käytännössä ole. Kerran on lavat kipattu ja harjattu tyhjäksi kun oli niin paljon tavaraa. Tyhjäyksen jälkeen kun siirti takaisin putken alle niin jo jostain lavan saumasta pomppi jyviä pohjalle. Eli kyllä sitä pitäisi sit olla kokonaan eri kalusto.

Mut ei tuokaan auta koska ainakin joissain vastaanotoissa on samat montut joihin kipataan. Nekin pitäisi sit olla eri jne.
Toki tietysti viljelijäähän näissä velvoitetaan seisomaan vaikka päällään. Velvoitus menee jopa niin pitkälle et viljelijän on taattava autoilijan kukjetuskaluston puhtaus tavisjyvistä. Käytännössä mahdotonta. Saattaa siinä joku autoilija suuttuakin kun alkaa vaatimaan harjausta ja siivousta kireässä aikataulussa.. 

Juu ymmärsin kyllä.

Itsellä kun pyörii taviksia ja luomuja niin voi yksittäisiä jyviä mennä kuivureissa tai kärryissä sekaisin vaikka kuinka tyhjäisi. Sama kuin autoilijoiden autoissa. Lavojen tulisi tietysti olla puhtaita mut näin ei kyllä käytännössä ole. Kerran on lavat kipattu ja harjattu tyhjäksi kun oli niin paljon tavaraa. Tyhjäyksen jälkeen kun siirti takaisin putken alle niin jo jostain lavan saumasta pomppi jyviä pohjalle. Eli kyllä sitä pitäisi sit olla kokonaan eri kalusto.

Mut ei tuokaan auta koska ainakin joissain vastaanotoissa on samat montut joihin kipataan. Nekin pitäisi sit olla eri jne.
Toki tietysti viljelijäähän näissä velvoitetaan seisomaan vaikka päällään. Velvoitus menee jopa niin pitkälle et viljelijän on taattava autoilijan kukjetuskaluston puhtaus tavisjyvistä. Käytännössä mahdotonta. Saattaa siinä joku autoilija suuttuakin kun alkaa vaatimaan harjausta ja siivousta kireässä aikataulussa.. 

Sulla täytyy olla kaksin verroin eri varastoja ,toinen luomulle ja toinen taviksille .
Kaikilla ei olisi varaa tuonlaiseen 

Kaikilla (tai ainakin joillain) on varaa silti ostaa uusia traktoreita ja perähärveleitä mut ei viljavarastoja.. 
Eihän se tietysti ole yhtä hienoa kun ajaa sillä kiiltävällä pitkin kyläraittia. Ja sitten samalla itkeä kun ei viljasta saa riittävän hyvää hintaa.. 

Mut juu eihän nuo varastotilat riitä, vaikka entiseen niin n. 40% peltoalasta nurmella ja satotasokin jää yleensä johonkin keskimäärin ehkä puoleen tai hieman reiluun.

Suunnitelmissa on lisätila mut ovat vain siilot niin kalliita niinkuin nyt kaikki ei nykyään olisi ja monta rahareikää olisi tukittavana..

Naapurit siis toimivat vapaaehtoisesti kylän alfaviljanviljelijän tunkkeina, ja säästävät viljaansa, että on mistä luovuttaa ?

Hoitavatko ne näytetulokset valmiiksi, jo ennen kuormien yhdistelyä. Pitäähän tuossa synkronoida viljalajit jo kylväessä.  Säilyttävätkö viljaa useammankin vuoden, jos sopimukset ylittyvätkin, kuten 2017 ja 2022 ?

Tällaisesta naapuriviljan hankinnasta tiedän yhden esimerkin, että isommalla tilalla on niin iso kuivuri ja puimuri, että pientilojen rahtipuintiviljat tuodaan sinne isännän kuivurille valmiiksi vaakan kautta, silloin kuormasta syöminen on luontevaa, ja kaikki voittavat.

-SS-

Ei se nyt ihan noin yksioikoista ole, eikä mun kollegat täällä päin mitään tolloja ole. Se on hinta, joka ratkaisee. Pitää ylittää vallitseva markkinahinta, jotta saadaan rakennettua win-win-tilanne. Laadut tietysti tarkistetaan vastaanottajapäässä, analyysithän ei sopimusviljelijälle maksa mitään.

Paljon riippuu vuodesta. Joka vuosi tämmöinen ei ole mahdollista. Eikä tietenkään silloin kun sopimus on täynnä.

Niin et kyse on siitä et naapurisi eivät tee kiinnityksiä syystä tai toisesta ja sä heidänkin edestä sitten..
Sehän on hyvä et tälläisiä naapureita löytyy. Mikään itsestään selvyys tuo ei ole sellainen selkään puukotusmeininki jossain on. Ollaan valmiita maksamaa satane et naapuri ei saa viittäkymppiä.. 

Luomussa on pieni porsaanreikä valvonnassa. Pienelle luomukotieläin tilalle voi olla merkittävä. Rahtikuivuri ja mylly pitää olla luomuhyväksytty. Missään ei valvota puimuria eikä kuskin toimintoja. Eli rahtipuimuri voi tulla luomutilalle täydellä säiliöllä ja ensi tyhjentää 10 motin säiliön hyvää viljaa ja puida ne luomukahut toiseen säiliölliseen. Pienelle kotieläin tilalle se 10 mottia piisaa pitkälle😉😉😉. Kysyin tuota valvojalta ja ei voinut kieltää🤣🤣🤣

Siis kiinnitettyjen sopimusten sanktiot kohdistuvat siihen osuuteen, joka jää toimittamatta. Jos käteishinnat ovat sopimuksen toimitusaikana alemmat kuin kiinnityshinta, vajaasta (enemmän kuin 1/10 vajaa) toimituksesta sanktioita ei tulisi, viljakauppiaan voidaan olettaa olevan järkevä, saa käteiskaupalla halvemmalla tarvitsemansa tavaran.

Jos taas hinnat ovat kovassa nousussa, kuten kadon sattuessa, niin korvattavaksi tulee se osuus joka on toimitusmäärästä 90%:iin sopimuksesta. Näin olen sen käsittänyt Eli jos pystyy toimittamaan vain 60% sopimuksesta, korvattavaksi tulee 30%. Korvauksen määrä lienee hintaero puuttuvasta tonnimäärästä.

Nyt sitten jos kylällä on melko samat sääolosuhteet, voi  olla haastavaa syksyksi saada omalla sopimushinnalla villiä viljaa, koska kysyntä on kovaa ja hinnat korkeat. Rationaalinen viljelijä voisi yhtä hyvin maksaa ihan käteisellä sille naapurille sen sopimuskorvauksen ja myydä koko oman satonsa kuumenneille markkinoille.  Mutta miksi joku haluaisi maksaa toisen sopimussakkoja ? Jollakin tavalla naapurit on sitoutettava siihen, että luovuttavat omat katoviljansa tuolla sopimushinnalla toisen viljelijän sopimuksen täytteeksi.

Näen todennäköiseksi vapaaehtoisten ilmestymisen lähinnä siinä tapauksessa, että sopimus ei tule täyteen ja samaan aikaan hinnat luisuvat alas päin, jolloin sopimuksen ylimerkinnässä olisi varaa muidenkin hyötyä. Usein kuitenkin hintojen laskusuunnassa on takana hyvän sadon vauhdinantoa, ja viljaa on liikaakin.

Jos suopeita naapureita ei ole riittävästi, tai eivät viljele samaa viljalajia, näkisin sopimusviljelyn järkevämmäksi omien viljojen ja varastojen kanssa, näin amerikkalaiset tekevät binsaittiensa kanssa. Eli näin pystyy suurentamaan sopimusmäärää ja vivuttamaan hintojen laskussa varastonsa arvoa vielä yhdellä vuodella, hintojen noustessa työntää varastoon ja toimittaa vain 90% ja myy sitten hintahuipussa eniten tarjoavalle loput ja keventää varastoakin kohtuudella. Hintojen laskiessa tyhjentää varaston 110% sopimuksesta, ettei varastoon jää halpenevaa tavaraa keräämään joka vuosi lisää tappiota. Onhan tuo spekulointia parhaimmillaan. Ja siilot tuntuvat kallistuvan vuosi vuodelta, ei ehkä 50 €:n hintaheilahteluilla pysty investointia kovin nopeasti kuolettamaan. Joka vuosikymmenenä ei ole vuotta 2022.

Tietty tässä erikoistapauksessa saattaa olla ympärillä eläköityvien/eläköityneitten  isäntien rinki, joka on jo mukana yhteiskoneissa ja yhteispuimurissa ja yhteiskuivurissa, ja pelaavat vain aikaa, kunnes kuolema korjaa ja tilan pellot tulevat sopivasti myyntiin. On saatettu tehdä jo esisopimus peltokaupoista. Niin tarmokas nuori isäntä toimii muiden puolesta viljan markkinoijana.

-SS-