Viljan hinta on tälläkin hetkellä vielä ihan kohtuullinen. Todella paljon on kauraa ja ohraa myyty esim. 120-130e hintatasolla. 150-160e on ollut myös yleinen taso. Nyt sentään kevään toimituksiin saa 180e ja eletään syyskuuta, mikä on vielä perinteinen puintikuukausi. Minulla ainakin on puinnit vielä kesken tämän viikon. Se mitä olen ihmisiä haastatellut, niin edelleen vahvistuu se kuva, että ei niitä jyviä niin kauheasti joka paikassa ole tullut. On tosi synkkiä paikkoja joko kuivuuden tai liiallisen satamisen seurauksena. Tästä ei isoa loikkaa tarvitse ottaa, niin ollaan siinä 200e nurkissa, mikä pitäisi olosuhteisiin nähden olla siedettävä. Polttoaineetkin jo alle 1,20e tason. Apulanta nyt tietysti on vielä turha koholla, mutta sekin saattaa siitä vielä laskea.

Se on ihan totta, et jos otetaan vertailukohdaksi ne vuodet kun myytiin interventiohinnoilla niin ei tämä paljon huonompaa voi nytkään olla siis jos lasketaan vain muuttuvat kulut vastaan myyntitulot.

Silloin oli tuet korkeampia ja ehkä sitä kautta kannattavuus parempi mut ei se muuta sitä suhdetta kylvääkö vai ei. Tarkkaan en muista, mitä luokkaa oli hömppätuet 15v sitten ja tunnettiinko sellasia lainkaan. Niitä vastaanhan sitä lasketaan viljeleekö vai ei. Toki kun otetaan huomioon kiinteitä kuluja eli esim. koneita alkaa sitten patterit vinkua jo hoosiannaa.

Tähän muuhun keskusteluun niin juuri se, että liian monella on muita tuloja kuin viljanviljely mahdollistaa sen tuottamisen aivan tuotantokustannuksien rajoilla.

En saa höpöheiniä mitenkään erityisen kannattavaksi viljaa vastaan vielä tällä kustannus ja hintatasolla. Tarvis painua tuonne 120e, sitten varmaan olisi eriasia. Niissä kesannoissa on yllättävän paljon hommia, jos ne meinaa pitää kunnollisena nurmena eikä rikkaruohopankkina. Kaksi niittoa kesässä on usein minimi. Sitten, kun menee kerta niitolla, heinämaa on niin taantunut, että täytyy papereista katsoa, mitä on tullut sinne ilmoitettua. Nyttemmin tähän on tullut vielä mukaan hallinnon korostunut kiinnostus niittoihin ja höpöheiniin noin yleisellä tasolla. Omat kokemukset sellaisia, että kolme vuotta ne heinät menee suhteellisen ok, sitten alkaa olla siinä rajoilla, että mikä on pääkasvi. Tuet tulee, mutta kulupuoli jyllää joka vuosi. Takavuosina tuet olivat paremmat, nyttemmin tultu alaspäin, ei hyvä juttu. Kyllä viljasta pääsääntöisesti saa aina omat kulunsa takaisin ja jonkinlaisen tuoton. Lisänä on vipuvarsi, jos viljasta on oikeasti puutetta ja sitähän tuppaa olemaan tasaisin väliajoin ja sykli on kiihtymään päin. Esim. 2018 kuivuus teki sen, että sai aivan huippuhinnan kaikkien aikojen surkeimmista kauroista. Kaikki nämä tuppaa vaan nyt unohtumaan, kun viljasta odotetaan sitä 400 euroa.

tuossa kait kyse onkin ammattitaidosta jolla tilaa hoitaa.    ja joku ei kait moiseen sit pystykään,   oli hinta ihan mikä tahansa.    ei tuo empun itku ihan asian mukaiselta vaikuta..

Vastaapi Agronetin pyöritys piiri

Katsokaapas Yleareenasta semmoinen kuin Suuri Savotta.

En saa höpöheiniä mitenkään erityisen kannattavaksi viljaa vastaan vielä tällä kustannus ja hintatasolla. . Niissä kesannoissa on yllättävän paljon hommia, jos ne meinaa pitää kunnollisena nurmena eikä rikkaruohopankkina. Kaksi niittoa kesässä on usein minimi. Sitten, kun menee kerta niitolla, heinämaa on niin taantunut, että täytyy papereista katsoa, mitä on tullut sinne ilmoitettua. Nyttemmin tähän on tullut vielä mukaan hallinnon korostunut kiinnostus niittoihin ja höpöheiniin noin yleisellä tasolla. Omat kokemukset sellaisia, että kolme vuotta ne heinät menee suhteellisen ok, sitten alkaa olla siinä rajoilla, että mikä on pääkasvi. Tuet tulee, mutta kulupuoli jyllää joka vuosi. Takavuosina tuet olivat paremmat, nyttemmin tultu alaspäin, ei hyvä juttu.

Nyt meillä on erillaiset laskukaavat ja toimintamallit.

Minkä helevetin takia niittäisi kahdesti?  Ja paskaako sillä on merkitystä jos siellä kasvaa rikkoja? Kulupuoli romahtaa kun ei mene euroakaan kasvinsuojeluun ja lannoitteisiin. Kuivausöljyt nolla litraa, ei mene sähköä eikä liioin rahtimaksuja jyvien pyörittelyyn, ja pitää muistaa että eipä se puimurikaan vaadi euroakaan kun makoilee tallissa. Ei tarvitse lajitella tosseja tai ostaa lähes ilmaista sertiä.

Muokkaus, kylvö ja herran haltuun kunnes koittaa seuraava kevät, niin se menee. Ja tuet 150-300euroo enemän kun ohran kasvatuksessa.

Laskeeko arvoisa kylmis itselleen lainkaan tuntipalkkaa?

Ei höpöheiniä kuulu niittää kahdesti vuodessa, vaan yhden kerran kahden vuoden välein jos silloinkaan. Nyt on kyllä ymmärretty ihan väärin. Tällä reseptillä on ainakin parikymmentä vuotta ihan hyvin osa lohkoista mennyt eikä mitään rikkaongelmia ole. Jos tulee rikkaongelmia niin ne voi torjua kasvinsuojeluaineilla.

Ei höpöheiniä kuulu niittää kahdesti vuodessa, vaan yhden kerran kahden vuoden välein jos silloinkaan. Nyt on kyllä ymmärretty ihan väärin. Tällä reseptillä on ainakin parikymmentä vuotta ihan hyvin osa lohkoista mennyt eikä mitään rikkaongelmia ole. Jos tulee rikkaongelmia niin ne voi torjua kasvinsuojeluaineilla.

Luonnonhoitonurmelta ei

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 19.09.24 - klo:08:09

En saa höpöheiniä mitenkään erityisen kannattavaksi viljaa vastaan vielä tällä kustannus ja hintatasolla. . Niissä kesannoissa on yllättävän paljon hommia, jos ne meinaa pitää kunnollisena nurmena eikä rikkaruohopankkina. Kaksi niittoa kesässä on usein minimi. Sitten, kun menee kerta niitolla, heinämaa on niin taantunut, että täytyy papereista katsoa, mitä on tullut sinne ilmoitettua. Nyttemmin tähän on tullut vielä mukaan hallinnon korostunut kiinnostus niittoihin ja höpöheiniin noin yleisellä tasolla. Omat kokemukset sellaisia, että kolme vuotta ne heinät menee suhteellisen ok, sitten alkaa olla siinä rajoilla, että mikä on pääkasvi. Tuet tulee, mutta kulupuoli jyllää joka vuosi. Takavuosina tuet olivat paremmat, nyttemmin tultu alaspäin, ei hyvä juttu.

Nyt meillä on erillaiset laskukaavat ja toimintamallit.

Minkä helevetin takia niittäisi kahdesti?  Ja paskaako sillä on merkitystä jos siellä kasvaa rikkoja? Kulupuoli romahtaa kun ei mene euroakaan kasvinsuojeluun ja lannoitteisiin. Kuivausöljyt nolla litraa, ei mene sähköä eikä liioin rahtimaksuja jyvien pyörittelyyn, ja pitää muistaa että eipä se puimurikaan vaadi euroakaan kun makoilee tallissa. Ei tarvitse lajitella tosseja tai ostaa lähes ilmaista sertiä.

Muokkaus, kylvö ja herran haltuun kunnes koittaa seuraava kevät, niin se menee. Ja tuet 150-300euroo enemän kun ohran kasvatuksessa.

Laskeeko arvoisa kylmis itselleen lainkaan tuntipalkkaa?

Ei katsos, ei se muuta tarvitse kun vahvan uskon niin tuotantokasvit on aina kannattavampi vaihtoehto kuin vaikka laittaa öljyretikkaa saneerauskasviksi ja kaura+öljyretikka jatkoksi riistapelloksi

Jos tunne tunne on että 120e/t on hyvä hinta niin se silloin on hyvä hinta 

Lainaus käyttäjältä: Hanttapuli miäs - 19.09.24 - klo:18:43

Ei höpöheiniä kuulu niittää kahdesti vuodessa, vaan yhden kerran kahden vuoden välein jos silloinkaan. Nyt on kyllä ymmärretty ihan väärin. Tällä reseptillä on ainakin parikymmentä vuotta ihan hyvin osa lohkoista mennyt eikä mitään rikkaongelmia ole. Jos tulee rikkaongelmia niin ne voi torjua kasvinsuojeluaineilla.

Luonnonhoitonurmelta ei

Se on vähän niin ja näin. Ensinnäkin on lisättävä että niin on tukisääntöjen mukaan, mutta ruiskutustahan se ei estä. Toiseksi jos ongelma on merkittävä niin kasvin tunnuksen voi nykyään vaihtaa mieleisekseen kesken vuoden. Kolmanneksi ruiskutuksen voi tehdä seuraavana vuonna toisella kasvin tunnuksella.

vaatii vain pikkasen soveltamista.     mutta eiks joku kiertokin ole nuissa hyä?      saabi pelto levätä välillä ihan laillisesti.

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 19.09.24 - klo:08:09

En saa höpöheiniä mitenkään erityisen kannattavaksi viljaa vastaan vielä tällä kustannus ja hintatasolla. . Niissä kesannoissa on yllättävän paljon hommia, jos ne meinaa pitää kunnollisena nurmena eikä rikkaruohopankkina. Kaksi niittoa kesässä on usein minimi. Sitten, kun menee kerta niitolla, heinämaa on niin taantunut, että täytyy papereista katsoa, mitä on tullut sinne ilmoitettua. Nyttemmin tähän on tullut vielä mukaan hallinnon korostunut kiinnostus niittoihin ja höpöheiniin noin yleisellä tasolla. Omat kokemukset sellaisia, että kolme vuotta ne heinät menee suhteellisen ok, sitten alkaa olla siinä rajoilla, että mikä on pääkasvi. Tuet tulee, mutta kulupuoli jyllää joka vuosi. Takavuosina tuet olivat paremmat, nyttemmin tultu alaspäin, ei hyvä juttu.

Nyt meillä on erillaiset laskukaavat ja toimintamallit.

Minkä helevetin takia niittäisi kahdesti?  Ja paskaako sillä on merkitystä jos siellä kasvaa rikkoja? Kulupuoli romahtaa kun ei mene euroakaan kasvinsuojeluun ja lannoitteisiin. Kuivausöljyt nolla litraa, ei mene sähköä eikä liioin rahtimaksuja jyvien pyörittelyyn, ja pitää muistaa että eipä se puimurikaan vaadi euroakaan kun makoilee tallissa. Ei tarvitse lajitella tosseja tai ostaa lähes ilmaista sertiä.

Muokkaus, kylvö ja herran haltuun kunnes koittaa seuraava kevät, niin se menee. Ja tuet 150-300euroo enemän kun ohran kasvatuksessa.

Laskeeko arvoisa kylmis itselleen lainkaan tuntipalkkaa?

Jos on tarkoitus ajaa tuotanto alas ja jäähdytellen lopettaa koko maatalous, niin esittämäsi linja lienee ihan hyvä, mutta kun tilanne ei ole se, että pellot olisivat jäämässä pitkäaikaisesti tuotannosta sivuun vaan kesannot ovat selkeä latausvaihe ennen uutta viljajaksoa, niin kyllähän siihen nurmen laatuun on panostettava.

En tiedä, että mikään talo, maatila tai yritys olisi varsinaisesti noussut kukoistukseen pelkällä säästö- ja kulukuurilla. Kyllä niitä tuottoja on vaan tultava siitä itse tuotannostakin, ei pelkästään tuista. Kuten kai ilmaisin, ei se viljanviljely nyt niin tappiollista ole, että viljelyyn kohdistuvat kulut veisivät koko viljatilin. Sittenhän tässä ei olisi mitään järkeä. Kyllä minä olen tällä hetkellä ihan tyytyväinen tähän tilanteeseen, jos alkukesästä vielä joskus suostuisi satamaan fiksuun aikaan, niin menisi vielä paremmin, mutta pärjään kyllä näinkin.

No näissä täytyy muistaa se että tilat ja viljelijät on erilaisia, jollekin valtakunnan keskitasoa lähentelevä sato on huippuonnistuminen, jollekin toiselle katastrofaalisen huono vuosi.

Tarkkaan en muista, mitä luokkaa oli hömppätuet 15v sitten ja tunnettiinko sellasia lainkaan.

Ei silloin kyllä mun mielestä ollut jokaisen tilan ulottuvilla olevia hömppätukia lainkaan yhtä avokätisesti kuin nyt.