Vuoden 2017 kokonaissadon suuruus asettui vuosien 2020 ja 2022 väliin. Normaaleihin kuivahkoihin vuosiin tottuneet lounaissuomalaiset eivät nähneet 2017 vuodessa haasteina kuin suuren viljamäärän kuivauksen ja mahduttamisen aina ahtaille markkinoille. Varsinkin öljykasveista tuli mahtavasti, koska öljykasvitkin tykkäävät vedestä.

-SS-

Niinhän tuo näyttää osuvan, kun katsoi laittamaasi kuvaa.
Ihan joka paikassa se ei tainnut silti huippuvuosi olla kun ei mitenkään poikkeuksellisen korkea sato ollut.

Kevätvehnä on itselläni ollut varmin viljeltävä lähes aina, viime vuosi oli poikkeus, kun k-vehnän sato jäi heikoimmaksi. Ohran ja kauran sadot kohtalaisia/hyviä.

Kauraa kehutaan täällä helpoksi viljeltäväksi, no en sanois noin,  toki menestyy happamallakin maalla, toisin kuin muut viljat, mutta keskikesän kuivuus jos osuu omille savikoille, niin pieneksi jäävät sato, hl-paino ja jyväkoko, siinä onkin sit tekemistä, että saa jonnekkin kaupaksi ne kahut. Ja sateisena kesänä tulee kyllä hyvä sato, mutta sitten joutuu jännäämään Doneja.

Ohra on mielestäni helppo ja melko huoleton viljeltävä, kun valitsee pitkäkortisen 2-tahoisen lajikkeen (nyt kokeilussa Conan). Ainoa isompi huoli ja jännäämisen aihe on runsaat sateet kylvön jälkeen, ohra ei märkyyttä kestä, mutta riski omalla seudulla runsaasiin alkukesän sateisiin on pieni.

Mutta kevätvehnä, tosiaan viljelyvarma kasvi, vaikka viime vuonna jäi sato pieneksi, kelpasi se sentään leipävehnäksi. Nyt Sibeliuksen rinnalle kokeiluun Selina, pitkäkortisin lajike, kevätvehnissäkin suosin pitkäkortisia lajikkeita, koska näillä poudanaroilla savikoilla ei lakoutumisen vaaraa ole. Enkä typpilannoita mitenkään älyttömästi edes kevätvehnää.

Tänä vuonna kuitenkin ohraa vain siemenviljelyyn ja tilalle rypsiä ja hömppäheiniä.

 

Kevätvehnä on itselläni ollut varmin viljeltävä lähes aina, viime vuosi oli poikkeus, kun k-vehnän sato jäi heikoimmaksi. Ohran ja kauran sadot kohtalaisia/hyviä.

Kauraa kehutaan täällä helpoksi viljeltäväksi, no en sanois noin,  toki menestyy happamallakin maalla, toisin kuin muut viljat, mutta keskikesän kuivuus jos osuu omille savikoille, niin pieneksi jäävät sato, hl-paino ja jyväkoko, siinä onkin sit tekemistä, että saa jonnekkin kaupaksi ne kahut. Ja sateisena kesänä tulee kyllä hyvä sato, mutta sitten joutuu jännäämään Doneja.

Ohra on mielestäni helppo ja melko huoleton viljeltävä, kun valitsee pitkäkortisen 2-tahoisen lajikkeen (nyt kokeilussa Conan). Ainoa isompi huoli ja jännäämisen aihe on runsaat sateet kylvön jälkeen, ohra ei märkyyttä kestä, mutta riski omalla seudulla runsaasiin alkukesän sateisiin on pieni.

Mutta kevätvehnä, tosiaan viljelyvarma kasvi, vaikka viime vuonna jäi sato pieneksi, kelpasi se sentään leipävehnäksi. Nyt Sibeliuksen rinnalle kokeiluun Selina, pitkäkortisin lajike, kevätvehnissäkin suosin pitkäkortisia lajikkeita, koska näillä poudanaroilla savikoilla ei lakoutumisen vaaraa ole. Enkä typpilannoita mitenkään älyttömästi edes kevätvehnää.

Huomaa et olet kymenlaakson viljelijä? 

Itsellä samanlaisia kokemuksia.
Nämä viime vuosien kesäkuun, juhannuksen tienoon helteet ovat olleet myrkkyä kauralle. Entiset kuivat ja viileähköt kesäkuut eivät olleet sellainen ongelma.

Ohrallahan ei sinänsä ole muuta riskiä kuin se kesäkuulle osuva rankkasade. Sen kun osuu niin tuho on lähelle 100%. 4-5t sato vaihtuu 4-5 sataan kiloon.. 

Selina oli myös harkinnassa. Mutta Calisperosta on lähipelloilla kokemusta, ja myös silmämääräisen tarkkailun perusteella vakuutuin, että Calisperoa voi turvallisesti kokeilla.

Rinnalle sitten vertailuun WBP Troy ja Embla.

Terv

-SS-

Calispero on niin helkatin ohutlehtinen. Ei oo kunnon aurinkopaneelia lippulehdeksi.

Raision kevätvehnä -18€ korkeimmasta 245€ tasosta ensi kauteen. Syyskuussa sit vasta ykkösellä alkaviin.

Calispero on niin helkatin ohutlehtinen. Ei oo kunnon aurinkopaneelia lippulehdeksi.

Raision kevätvehnä -18€ korkeimmasta 245€ tasosta ensi kauteen. Syyskuussa sit vasta ykkösellä alkaviin.

Eikö tuo nyt ole aika odotettu kehityskulku ellei maailmassa tapahdu jotain merkillistä?
Meinaan et sitä mukaan kun sopimusmäärät alkavat riittämään jo vuoden 25 syksylle niin hintaa voidaan tiputtaa..

Calispero on niin helkatin ohutlehtinen. Ei oo kunnon aurinkopaneelia lippulehdeksi.

Minä tuota mietin, mutta sitten katsoin Luken lajikekokeista "jaottelun satotason mukaan" . Niissä lienee ajatus verrata lajikkeita kehnommin kasvaneissa kokeissa ja parhaiten kasvaneissa kokeissa erikseen. Olen pitänyt valintaperusteena "alhainen taso" - suhdelukutuloksia. Samaa on ollut havaittavissa Ekonu-kokeissa, joissa kasvi joutuu kasvamaan luomuolouhteissa, heikommin tai hitaammin liukenevien ravinteiden voimin. Toisen lajittelun kun tekee ensisijaisesti liejusavella ja toissijaisesti savimaalla, niin omakohtaisesti oletan pääseväni lähimpään lopputulokseen. Kolmannen lajittelun teen vielä ykkösvyöhykkeen kokeista. Tuolla tavalla olen ainakin saanut näkyviin omia havaintoja.

Eli krooninen typenpuute, matala fosfori, liejusaven hapan pohjamaa ja kuivuudelle herkät etelärannikon aitosavilohkorinteet. Siinä on melko vaativa yhdistelmä lajikkeelle kuin lajikkeelle.

Calispero näyttäisi selviävän hengissä, vaikka olisi ylilannoitustilanteissa vaikeahoitoinen, mm. saattaa olla lakoherkkä. Calisperolta puuttuu härmänkesto, harvinaista nykyään, mutta härmä lienee melko helppo torjua kauppavalmisteilla.

Leijonaa en valmistellut aikanaan millään tavalla, olin kysymässä muuta lajiketta, ja kun sitä ei ollut, lyötiin esitteet eteen, että "peto vehnäksi". Lisäksi olisi pitänyt huomioida esitteestä "ruutukisan voittaja". Että menin kyllä halpaan, mainoksen uhri.

-SS-

Petojen sukua, susi jo syntyessään. 

Täys jumi tulossa markkinoilla. Viljaa on tiloilla siiloissa vaikka kuinka paljon. Alkaa jo minuakin epäillyttää onko lopuille jämille keväällä enää kippiaikoja. Tavoite näyttää ostajilla olevan alaspäin niin pian kuin mahdollista. Ainoa mikä tilanteen pelastaa on katovuosi, mutta voiko siihenkään enää luottaa.

Tuossa muutamalta kyselin mikä on tilanne, liki kaikilla oli kaikki myyty ja viimeiset tammikuussa lähdössä. Turengista mennyt viljarekkoja Lahtea kohti jonossa pari viikkoa. Monta reissua ajaa päivässä, kai ne pullapojilla käy vaan

MTssa oli juttua että vehnän hinta meni manner euroopassa alle 200e tn. Syy vehnää on tarjolla. Muun muassa Venäjältä kuin Ukrainasta on hyvää tuontitavaraa ja ennen kaikkea halvalla.

EU-27 viljelijähintataso myllyvehnällä noin 212 EUR. Australiassa Adelaiden satamassa 250 EUR 2. lk myllyvehnä

Viljarahdin hinta USA-Kiina tai Australia-Eurooppa noin 70 €/tn. USA-Eurooppa 25-30 EUR /tn

-SS-

Ja viljankiinnityshinnat nousee joka viikko kevättä kohden jos lumen määrä lisääntyy kymmenen senttiä joka viikko.10 senttiä lunta  tarkoittaa 10 euroa lisää kiinnityshintaa Sama kun 30 asteen pakkasilla voi tuulimyllyistä tarkastaa sähkön pörssihinnan, jos eivät pyöri niin sitten se on vähintään 1,50-2.00 Euroa kwh. Ja yleensähän kovilla pakkasilla myllyt nauttii hilaisuudestaan

Ja viljankiinnityshinnat nousee joka viikko kevättä kohden jos lumen määrä lisääntyy kymmenen senttiä joka viikko.10 senttiä lunta  tarkoittaa 10 euroa lisää kiinnityshintaa Sama kun 30 asteen pakkasilla voi tuulimyllyistä tarkastaa sähkön pörssihinnan, jos eivät pyöri niin sitten se on vähintään 1,50-2.00 Euroa kwh. Ja yleensähän kovilla pakkasilla myllyt nauttii hilaisuudestaan

Kiinnityksissä ollut nyt suunta alaspäin, vaikka täällä ainakin lumi lisääntynyt viime aikoina. Nyt tulee taivaalta ihan silkkaa vettä.

Tuossa muutamalta kyselin mikä on tilanne, liki kaikilla oli kaikki myyty ja viimeiset tammikuussa lähdössä. Turengista mennyt viljarekkoja Lahtea kohti jonossa pari viikkoa. Monta reissua ajaa päivässä, kai ne pullapojilla käy vaan

Sama on oma kokemus. Kyl ne siilot tyhjät on tai kaupat vähintään so*****.

Täys jumi tulossa markkinoilla. Viljaa on tiloilla siiloissa vaikka kuinka paljon. Alkaa jo minuakin epäillyttää onko lopuille jämille keväällä enää kippiaikoja. Tavoite näyttää ostajilla olevan alaspäin niin pian kuin mahdollista. Ainoa mikä tilanteen pelastaa on katovuosi, mutta voiko siihenkään enää luottaa.

Nyt haluaisin tietää et missä sitä tavaraa on. Tässä kun nyt rehuohran saatavuutta selvitellyt niin kyl itselle jäänyt käsitys et paljon on kauppoja jo tehty eikä vapaata viljaa ylenmäärin ole.

Viljanostajat kun tiputtelevat hintaa niin ajattelisin et heilläkin tarpeeksi kauppoja tehty jolloin katsotaan et loppu kertyy joka tapauksessa ja sillä päästään syksyyn.

Näin jälkikäteen ajateltuna niin kai tuo aika selväkin oli näin tää menee. Syksyllä hinta korkea ja tukimaksatusten siirtyminen sai aikaan sen et viljaa myytiin enemmän.  Ei sitä silloin näin talvelle enää riitä. Nyt varmaan mennään syksyyn asti hyvin hiljaisissa tunnelmissa..

Omasta siilosta puuttuu vielä rehuviljaa. Budjetoitu vilja loppui tähän ja tarvetta olisi vielä.. 

Miksi kukaan päivittelisi kuvattua tilannetta, koska tilanne ei kuulosta mitenkään poikkeukselliselta. Ohralla ei välttämättä ole menekkiä, edes matalalla hinnalla. Eihän sitä ole luvattu, että menekin takkuilu aiheuttaisi ohran tarjonnan lisääntymistä ohran käyttäjille.

Ehkä suuret yksiköt toimivat omilla ohran hankintakanavillaan, ja pientoimijat kokevat tämän tilanteen sellaisena, ettei ohraa saisi ? Sitä kuplahinnoiteltua 400 euron ylivuotista kiinnitysohraa lienee mukavasti tarjolla, mutta ymmärrän, ettei sellainen hinta kiinnosta ketään järjissään olevaan ohran käyttäjää.

-SS-