Villi kaura saattaa ensi syksynä ollakin  todella riskialtista. Ja sitä tulee noista kiinnitetyistä lisää, jos käy huono tuuri. Vaikka olisi 250 euroa kiinni, ei ole ehkä viisasta kiinnittää esimerkiksi 4 t satoa, vaan kolme tonnia, koska voi tulla niin kuivaa, että kolme tonnia on tiukassa. Nutta sitten kun tuleekin kuusi- seitsemän tonnia, on käsissä ehkä puolet eli +10%  250 euron viljaa ja toinen puoli 40 euron polttokauraa. Keskihinta 145 euroa, jos saa polttokauran menemään jonnekin.

Olisihan tuo vielä ihan tyydyttävä kokonaishinta, mutta optimitilanne olisi saada hyvänä vuotena panoksia säästöön, niin että sato ei nousisi liikaa yli kiinnitysmäärän. Hivenet, tautiruiskutukset, hifossit ja tehokkaimmat rikka-aineet, tehokuivaus ja puhdistinpyöritykset. Mutta kiinnittämättä häviää vieläkin varmemmin.

Mikään ei halvauta pientilan toimintaa enempää kuin rajalliset  siilot täynnä ongelmajätettä.

-SS-

Jaksat siis vieläkin uskoa 5-6, jopa 7 tonnin kevätviljasatoihin. Mulle on jo päivänselvää, että maaliskuussa pelkällä auringonvoimalla sulavat lumet ja juhannuksen 20mm:n sade eivät pysty tuollaisia satoja muodostamaan. Varsinkin kun tuolle välille osuu vielä lisäksi ainakin kahdeksi viikoksi 30 asteen helle.

Olisipa mielenkiintoista tietää, kuinka viimeiseen kiloon asti nuo kaurat tosiaan on jo kiinnitetty! Tuota tuossa jo vähän sivuttiin, mutta ajatellaanpa, että koko eteläinen Suomi jämähtäisi touko-, kesä- ja heinäkuun ajaksi käristyskupolin alle ja elokuun hana vuotaisi 400mm:n rankkasateilla helteet pois. Jos silloin jostain sattuisi löytymään villiä viljaa, voisi se olla kovassa arvossa. Epätodennäköistä toki.

Nooh ne pari ostajaa jonka kanssa nyt puhunut niin sitä puolikasta ne on puhuneet et puolet kiinni. Parin myyjän kanssa jutellut niin ymmärsin et toinen laittanut enemmänkin ja toinen sen noin puolet. Tää myyjäpuolen raapaisu nyt on hyvin pieni. Mut kai noilla parilla ammattimaisella ostajalla jokin oikeansuuntainen näkemys on. Ja toinen oli kyl suoraan sanottuna huolissaan et villit jyvät voivat olla iso ongelma syksyllä.. kaurasta siis.

Lainaus käyttäjältä: Paalimies - 12.02.24 - klo:23:37

Meille voi tuoda ongelmajäte viljaa, porttimaksu 100€/tn. Otan kaiken vastaan😉😉

Olin juuri aikeissa ehdottaa tuota. Jospa uskaltaisi Feedwayta ja Wishiä kiinnittää 2,5 t/ha, hyvänä vuotena hyvinkin tulee satoa 5 t/ha, jos ei lannoitteissa kovin säästele. Jos nyt saisikin ohraa kylvöön, ja satovuosi olisi hyvä, niin siinä olisi jokaiselta 20 ha:n alalta rekkakuorma ylijäämää tarjolla melko omakustannushintaan, riippuen siitä, kuinka hyvän sopimushinnan saa kiinni. Ajattelin, että jos 147 €/ha asettaisi tavoitehinnaksi, niin silloin jos sen 2,5 tonnia saisi kiinnitetyksi 190 €/t, tarvitsisi saada  ylimäärästä  (2,5 tonnista) 104 €/t. Sadon aletessa keskihinta on helpompi saavuttaa:  3,5 tonnin sadosta jäisi vain 1000 kg ylimäärää, joten tavoitekeskihintaan pääsisi 40 € tonnihinnalla ! Tämä  147 €/t olisi siis sellainen keskihinta, joka oli ennen hintakuplaa, johon voisi olla ihan tyytyväinen, jos sen saa rahana tilille. Silloin ei saanut.

Tässä tuon kiinnityssopimuksen ylittävän määrän hinnan voisi asettaa takuuhinnaksi, ettei sitä ylitettäisi, mutta ostajalle tulisi samalla määräriski, ettei saisi ennakoitua määrää, vaan mahdollisesti vähemmän, mutta ylijäämähinnan tonnihinnan aleneminen jättäisi ostajalle perusteen ottaa vähän vähemmänkin vastaan (rahtikulujen kompensaatioksi voisi tuota ajatella)  . Myyjälle taas määräriski poistuisi, koska tietää kiinnityksen ylittävälle määrälle varman menekin olevan olemassa. Tässä voisi tietenkin tehdä yhteistyötä, ja vaikka viljelytarkastuksen, että myyjä ei haksahtaisi ohimyyntiin. Avoimilla korteilla tuossa pitää toimia. Samalla osapuolet voisivat keskustella kasvukauden aikana mahdollisista lisätoimenpiteistä, joilla voisi sen ennakoidun määrän saada täyteen, ostaja näin pystyisi ainakin neuvottelutasolla vaikuttamaan saatavaansa. 

Vaihtoehtonahan tässä on mahdollisuus, että kiinnittämättöman viljan hinta on koko alalta sen 147 € tai jopa vähemmän, esimerkiksi 120 €/t . Siinä ei voita kuin viljaliike, yksityinen ostaja häviää  silti hinnassa ja viljelijä häviää varmasti. Tämä ajattelemani ratkaisu olisi tavallaan takuuhintajärjestely myyjälle, kiinnityshinta koko sadolle 147 €/tonni, määrästä riippumatta, mutta suojaisi paremmin heikolta sadolta. .

Toki jonkinnäköinen maksuposti pitää asiassa olla, voisi ehkä olla mahdollista käyttää Viljatavastiaa sen mahdollisen ylijäämän maksujenvälittäjänä ja takaajana. Sinne se kiinnityksestä yli jäänyt osuus ehkä tulisi muutenkin laitettua markkinoita odottelemaan.

Tällainen järjestely, jos se muuttuisi todellisuudeksi, muuttaisi suunnitelmia ,siten että voisi tuota ohraa laittaakin. Tällä hetkellä ei näytä kovin todennäköiseltä, että ohra tulisi viljelysuunnitelmaan, koska ohrien satotaso  tuntuu vaihtelevan kuivuudesta / märkyydestä johtuen eniten.

-SS-

Tuo vaikuttaa mielenkiintoiselta ajatukselta. Tietysti jonkinlaista pinta-alaa tuo jo vaatii. Niinkuin itse sanoit niin 20ha:lta kertyisi hyvissä oloissa se rekkakuorma.

Mutta kyllähän tuo ihan miettimisen arvoinen ajatus on. Ostaja voi tietysti suojautua määrältä hajauttamalla sopimuksia ympäri maata. Jos jossain epäonnistuu niin harvoin kaikkialla. Toki rahtikulut on se ongelma.

Mutta kylhän se niinkin on et aika harva myyjä taitaisi tuohon ajatusmaalliin tarttua. Se 250e kaura on vain niin houkutteleva ja sitä villiäkauraa ei pidetä riskinä.

Ja kylhän se on myös niin et ohran viljely on etelässä vähentynyt ainakin tässä meidän kulmilla. Kaura on sen korvannut jo aiemmin. Saviseudulla se ohra on vain pirun riskialtis kasvi niin harvoin on ne optimiolosuhteet..

Niin, viime kesältä, tuo 2500 kg/ha olisi ohralla ollut mahdollista kiinnittää, mutta ei 3300 kg/ha. Siitä on Feedwayta kiittäminen, aikaiset monitahoiset eivät selvinneet.  Onneksi oli lisäksi ylivuotista materiaalia, ettei mennyt ihan pipariksi se ohran kiinnitys.

Siksi uskon, että Feedwayn ja Wishin yhdistelmä pääsisi melko varmasti 2,5 tonnin hehtaarisatoon, vaikka 2010 hellekesä uusiutuisi. Ja jos tulee viileä kesä 4-5 t:n sato on aivan mahdollinen.

Onhan näissä viljamarkkinoissa opettelua, viljantuottajan kannalta ylivoimaisesti suurin riski onkin edullinen kasvukausi, vaikka muuta voisi luulla.

-SS-

Niin, viime kesältä, tuo 2500 kg/ha olisi ohralla ollut mahdollista kiinnittää, mutta ei 3300 kg/ha. Siitä on Feedwayta kiittäminen, aikaiset monitahoiset eivät selvinneet.  Onneksi oli lisäksi ylivuotista materiaalia, ettei mennyt ihan pipariksi se ohran kiinnitys.

Siksi uskon, että Feedwayn ja Wishin yhdistelmä pääsisi melko varmasti 2,5 tonnin hehtaarisatoon, vaikka 2010 hellekesä uusiutuisi. Ja jos tulee viileä kesä 4-5 t:n sato on aivan mahdollinen.

Onhan näissä viljamarkkinoissa opettelua, viljantuottajan kannalta ylivoimaisesti suurin riski onkin edullinen kasvukausi, vaikka muuta voisi luulla.

-SS-

Tarkoitat edullisella sellaista normaalia hyvää kasvukautta? Eli kasvukautta jolloin tulee kohtuu hyvä sato? Kuten esim. Viime ja edellinen olivat?

Jos näin niin olen samaa mieltä. Jokaisen epäedullisen kasvukauden jälkeen hinnat ovat aina pompanneet. Viimeisin 21 kuivavuosi yhdistettynä ukrainansotaan. Sitä edellinen 17 märkä syksy ja 18 kuiva vuosi. Sitten 12 märkä syksy. Oliko vielä joku 2008 kuiva vuosi jne.

Joskus katselin et keskimäärin noin 5v välein tulee pompsi. Viiden vuoden viljat kun pystyy varastoimaan niin saa aina myydä hyvällä hintaa..

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 13.02.24 - klo:15:20

Niin, viime kesältä, tuo 2500 kg/ha olisi ohralla ollut mahdollista kiinnittää, mutta ei 3300 kg/ha. Siitä on Feedwayta kiittäminen, aikaiset monitahoiset eivät selvinneet.  Onneksi oli lisäksi ylivuotista materiaalia, ettei mennyt ihan pipariksi se ohran kiinnitys.

Siksi uskon, että Feedwayn ja Wishin yhdistelmä pääsisi melko varmasti 2,5 tonnin hehtaarisatoon, vaikka 2010 hellekesä uusiutuisi. Ja jos tulee viileä kesä 4-5 t:n sato on aivan mahdollinen.

Onhan näissä viljamarkkinoissa opettelua, viljantuottajan kannalta ylivoimaisesti suurin riski onkin edullinen kasvukausi, vaikka muuta voisi luulla.

-SS-

Tarkoitat edullisella sellaista normaalia hyvää kasvukautta? Eli kasvukautta jolloin tulee kohtuu hyvä sato? Kuten esim. Viime ja edellinen olivat?

Jos näin niin olen samaa mieltä. Jokaisen epäedullisen kasvukauden jälkeen hinnat ovat aina pompanneet. Viimeisin 21 kuivavuosi yhdistettynä ukrainansotaan. Sitä edellinen 17 märkä syksy ja 18 kuiva vuosi. Sitten 12 märkä syksy. Oliko vielä joku 2008 kuiva vuosi jne.

Joskus katselin et keskimäärin noin 5v välein tulee pompsi. Viiden vuoden viljat kun pystyy varastoimaan niin saa aina myydä hyvällä hintaa..

Siis mitä? Tarkoitatko viime kasvukaudella vuotta 2023, jolloin -SS-:n viljat kuolivat pystyyn, eikä tilanne lounaassa ollut kellään juurikaan sen häävimpi? Jopa pohjaalaaset puhuuvat, jotta sato jäi vain johonkin 5 tonniin. Edellinen kasvukausi 2022 oli sentään kohtuullinen, jos unohtaa jollain tavalla massiiviset uusintakylvöt. Edullinen kasvukausi on ollut viimeksi 2019.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 13.02.24 - klo:20:47

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 13.02.24 - klo:15:20

Niin, viime kesältä, tuo 2500 kg/ha olisi ohralla ollut mahdollista kiinnittää, mutta ei 3300 kg/ha. Siitä on Feedwayta kiittäminen, aikaiset monitahoiset eivät selvinneet.  Onneksi oli lisäksi ylivuotista materiaalia, ettei mennyt ihan pipariksi se ohran kiinnitys.

Siksi uskon, että Feedwayn ja Wishin yhdistelmä pääsisi melko varmasti 2,5 tonnin hehtaarisatoon, vaikka 2010 hellekesä uusiutuisi. Ja jos tulee viileä kesä 4-5 t:n sato on aivan mahdollinen.

Onhan näissä viljamarkkinoissa opettelua, viljantuottajan kannalta ylivoimaisesti suurin riski onkin edullinen kasvukausi, vaikka muuta voisi luulla.

-SS-

Tarkoitat edullisella sellaista normaalia hyvää kasvukautta? Eli kasvukautta jolloin tulee kohtuu hyvä sato? Kuten esim. Viime ja edellinen olivat?

Jos näin niin olen samaa mieltä. Jokaisen epäedullisen kasvukauden jälkeen hinnat ovat aina pompanneet. Viimeisin 21 kuivavuosi yhdistettynä ukrainansotaan. Sitä edellinen 17 märkä syksy ja 18 kuiva vuosi. Sitten 12 märkä syksy. Oliko vielä joku 2008 kuiva vuosi jne.

Joskus katselin et keskimäärin noin 5v välein tulee pompsi. Viiden vuoden viljat kun pystyy varastoimaan niin saa aina myydä hyvällä hintaa..

Siis mitä? Tarkoitatko viime kasvukaudella vuotta 2023, jolloin -SS-:n viljat kuolivat pystyyn, eikä tilanne lounaassa ollut kellään juurikaan sen häävimpi? Jopa pohjaalaaset puhuuvat, jotta sato jäi vain johonkin 5 tonniin. Edellinen kasvukausi 2022 oli sentään kohtuullinen, jos unohtaa jollain tavalla massiiviset uusintakylvöt. Edullinen kasvukausi on ollut viimeksi 2019.

Kyllä tarkoitan. Koko maan sato taisi kuitenkin yltää kohtuu normaaliksi. Ei hyväksi niinkuin 2022 eikä surkeaksi kuten 2021.

Vaikka varsinais Suomesta vilja-aittana puhutaan niin yksistään sadon epäonnistuminen siellä ei vielä riitä tuhoamaan koko maan satoa.

Koko maan tasolla tarkasteltuna sato ylsi kohtuu normaaliin. Luulen, että moni yllättyi sadosta lopulta positiivisesti. Mutta täällä lounaisessa Suomessa tosiaankaan ei ollut häävi kasvukausi, kun elokuun sateet vielä vaikuttivat negatiivisesti laatuun ja peltojen kantavuuteen. Laatuongelmia oli monessa osassa Suomea, joten siinä mielessä pidän sitä ihan perusteltuna mittarina, kun arvioidaan koko kasvukautta. Tekeekö sillä hyvälläkään sadolla mitään, jos ei sitä ei saa korjattua tai sitä ei edes kannata korjata?

Koko maan tasolla tarkasteltuna sato ylsi kohtuu normaaliin. Luulen, että moni yllättyi sadosta lopulta positiivisesti. Mutta täällä lounaisessa Suomessa tosiaankaan ei ollut häävi kasvukausi, kun elokuun sateet vielä vaikuttivat negatiivisesti laatuun ja peltojen kantavuuteen. Laatuongelmia oli monessa osassa Suomea, joten siinä mielessä pidän sitä ihan perusteltuna mittarina, kun arvioidaan koko kasvukautta. Tekeekö sillä hyvälläkään sadolla mitään, jos ei sitä ei saa korjattua tai sitä ei edes kannata korjata?

Niin no mä lasken sadon määrän vasta sitten kun se on korjattu. 
Laadun kanssa oli Juu varmaan monilla ongelmia. Ja kai tuo nykypuheissa näkyy eli hyvälaatuiselle kerrotaan olevan kysyntää ja rehulaatua riittää. Hinnoissa tuo ei ole näkynyt. Mut nyt on eriytymistä alkanut näkyä. Rehulaadun hintaa tiputettu ja leipä pysynyt samoissa.

Se nyt sitten kai on vähän katsontakannasta kiinni lasketaanko viime vuosi hyväksi vai huonoksi. Jos lähtökohtaisesti suomen kulutus on vähän vaille 3 miljardia kiloa ja tuotannon vaihteluväli on alta 2,5 miljardista reiluun 3,5 miljardiin niin viime vuoden noin kulutusta vastaava määrä on tietysti hieman keskiarvoa alempi. Vuoden 2022 korkea yli 3,5 miljardin kilon sato on kuitenkin yksi syy siihen että suoranaista pulaa ei ole.

Ja kun se kulutus on vain sen vaille kolmen niin oikeastaan kaikki sen yli tekee hallaa hinnoille. Teollisuus tuntuu nykypäivänä elävän kädestä suuhun ja viljan varastointi on ulkoistettu viljelijöille.

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 14.02.24 - klo:07:16

Koko maan tasolla tarkasteltuna sato ylsi kohtuu normaaliin. Luulen, että moni yllättyi sadosta lopulta positiivisesti. Mutta täällä lounaisessa Suomessa tosiaankaan ei ollut häävi kasvukausi, kun elokuun sateet vielä vaikuttivat negatiivisesti laatuun ja peltojen kantavuuteen. Laatuongelmia oli monessa osassa Suomea, joten siinä mielessä pidän sitä ihan perusteltuna mittarina, kun arvioidaan koko kasvukautta. Tekeekö sillä hyvälläkään sadolla mitään, jos ei sitä ei saa korjattua tai sitä ei edes kannata korjata?

Niin no mä lasken sadon määrän vasta sitten kun se on korjattu. 
Laadun kanssa oli Juu varmaan monilla ongelmia. Ja kai tuo nykypuheissa näkyy eli hyvälaatuiselle kerrotaan olevan kysyntää ja rehulaatua riittää. Hinnoissa tuo ei ole näkynyt. Mut nyt on eriytymistä alkanut näkyä. Rehulaadun hintaa tiputettu ja leipä pysynyt samoissa.

Se nyt sitten kai on vähän katsontakannasta kiinni lasketaanko viime vuosi hyväksi vai huonoksi. Jos lähtökohtaisesti suomen kulutus on vähän vaille 3 miljardia kiloa ja tuotannon vaihteluväli on alta 2,5 miljardista reiluun 3,5 miljardiin niin viime vuoden noin kulutusta vastaava määrä on tietysti hieman keskiarvoa alempi. Vuoden 2022 korkea yli 3,5 miljardin kilon sato on kuitenkin yksi syy siihen että suoranaista pulaa ei ole.

Ja kun se kulutus on vain sen vaille kolmen niin oikeastaan kaikki sen yli tekee hallaa hinnoille. Teollisuus tuntuu nykypäivänä elävän kädestä suuhun ja viljan varastointi on ulkoistettu viljelijöille.

Hyvä tapa, mutta pointtihan on se, että vielä elokuun 20. päivä voi näyttää viiden tonnin kaurapelto hyvältä, kun se on vielä pystyssä, ja 5. syyskuuta voi jo olla, ettei pellolle kannata enää mennä puimurilla, kun on kaura maatamyöten vesilätäköissä nurin ja kasvaa jo seuraavaa satoa... Tai sitten jos pui "hyvän" viiden tonnin sadon ja työlään kuivauksen jälkeen huomaakin, että on niin toksiinista, ettei kelpaa kuin polttolaitokselle... Silloin harmitus on suuri ja tekisi mieli sanoa, että melkein sai hyvän sadon.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 14.02.24 - klo:07:42

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 14.02.24 - klo:07:16

Koko maan tasolla tarkasteltuna sato ylsi kohtuu normaaliin. Luulen, että moni yllättyi sadosta lopulta positiivisesti. Mutta täällä lounaisessa Suomessa tosiaankaan ei ollut häävi kasvukausi, kun elokuun sateet vielä vaikuttivat negatiivisesti laatuun ja peltojen kantavuuteen. Laatuongelmia oli monessa osassa Suomea, joten siinä mielessä pidän sitä ihan perusteltuna mittarina, kun arvioidaan koko kasvukautta. Tekeekö sillä hyvälläkään sadolla mitään, jos ei sitä ei saa korjattua tai sitä ei edes kannata korjata?

Niin no mä lasken sadon määrän vasta sitten kun se on korjattu. 
Laadun kanssa oli Juu varmaan monilla ongelmia. Ja kai tuo nykypuheissa näkyy eli hyvälaatuiselle kerrotaan olevan kysyntää ja rehulaatua riittää. Hinnoissa tuo ei ole näkynyt. Mut nyt on eriytymistä alkanut näkyä. Rehulaadun hintaa tiputettu ja leipä pysynyt samoissa.

Se nyt sitten kai on vähän katsontakannasta kiinni lasketaanko viime vuosi hyväksi vai huonoksi. Jos lähtökohtaisesti suomen kulutus on vähän vaille 3 miljardia kiloa ja tuotannon vaihteluväli on alta 2,5 miljardista reiluun 3,5 miljardiin niin viime vuoden noin kulutusta vastaava määrä on tietysti hieman keskiarvoa alempi. Vuoden 2022 korkea yli 3,5 miljardin kilon sato on kuitenkin yksi syy siihen että suoranaista pulaa ei ole.

Ja kun se kulutus on vain sen vaille kolmen niin oikeastaan kaikki sen yli tekee hallaa hinnoille. Teollisuus tuntuu nykypäivänä elävän kädestä suuhun ja viljan varastointi on ulkoistettu viljelijöille.

Hyvä tapa, mutta pointtihan on se, että vielä elokuun 20. päivä voi näyttää viiden tonnin kaurapelto hyvältä, kun se on vielä pystyssä, ja 5. syyskuuta voi jo olla, ettei pellolle kannata enää mennä puimurilla, kun on kaura maatamyöten vesilätäköissä nurin ja kasvaa jo seuraavaa satoa... Tai sitten jos pui "hyvän" viiden tonnin sadon ja työlään kuivauksen jälkeen huomaakin, että on niin toksiinista, ettei kelpaa kuin polttolaitokselle... Silloin harmitus on suuri ja tekisi mieli sanoa, että melkein sai hyvän sadon.

Mielihän voi tehdä sanoa mitä vain, mutta itse pitäydyn totuudessa. Sato on silloin vasta kun se on laarissa ja kauppakelpoista... 

Tässäköhän se oma osaamattomuus sitten onkin kun olen aina miettinyt, että jos nyt vaikka yleisesti puhutaan keskisadosta niin joku kun rehvastelee saavansa, kuuden tonnin keskisadon ja 5v peräkkäin niin satoarvio tehdään tieltä katsoen laihoa.. 

Kyllä tarkoitan. Koko maan sato taisi kuitenkin yltää kohtuu normaaliksi. Ei hyväksi niinkuin 2022 eikä surkeaksi kuten 2021.
Vaikka varsinais Suomesta vilja-aittana puhutaan niin yksistään sadon epäonnistuminen siellä ei vielä riitä tuhoamaan koko maan satoa.

Kokonaissadon tilastossa syysvehnä sekoittaa tilastoja, koska usein kuivana vuonna syysvilja silti tuo kohtuullisen sadon. Mutta kyllä nuo kuvan näyttämät vuodet näkyivät kokonaissadossa selvästi:
1981  märkä
1987 kylmää  ja märkää
1992 kuivaa
1998 märkää
1999 kuivaa ja toukokuussa kylmää
2010 kuivaa ja ennätyshelteistä
2018  kuivaa
2021  kuivaa
2023  kuivaa paikallisesti



-SS-

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 14.02.24 - klo:11:17

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 14.02.24 - klo:07:42

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 14.02.24 - klo:07:16

Koko maan tasolla tarkasteltuna sato ylsi kohtuu normaaliin. Luulen, että moni yllättyi sadosta lopulta positiivisesti. Mutta täällä lounaisessa Suomessa tosiaankaan ei ollut häävi kasvukausi, kun elokuun sateet vielä vaikuttivat negatiivisesti laatuun ja peltojen kantavuuteen. Laatuongelmia oli monessa osassa Suomea, joten siinä mielessä pidän sitä ihan perusteltuna mittarina, kun arvioidaan koko kasvukautta. Tekeekö sillä hyvälläkään sadolla mitään, jos ei sitä ei saa korjattua tai sitä ei edes kannata korjata?

Niin no mä lasken sadon määrän vasta sitten kun se on korjattu. 
Laadun kanssa oli Juu varmaan monilla ongelmia. Ja kai tuo nykypuheissa näkyy eli hyvälaatuiselle kerrotaan olevan kysyntää ja rehulaatua riittää. Hinnoissa tuo ei ole näkynyt. Mut nyt on eriytymistä alkanut näkyä. Rehulaadun hintaa tiputettu ja leipä pysynyt samoissa.

Se nyt sitten kai on vähän katsontakannasta kiinni lasketaanko viime vuosi hyväksi vai huonoksi. Jos lähtökohtaisesti suomen kulutus on vähän vaille 3 miljardia kiloa ja tuotannon vaihteluväli on alta 2,5 miljardista reiluun 3,5 miljardiin niin viime vuoden noin kulutusta vastaava määrä on tietysti hieman keskiarvoa alempi. Vuoden 2022 korkea yli 3,5 miljardin kilon sato on kuitenkin yksi syy siihen että suoranaista pulaa ei ole.

Ja kun se kulutus on vain sen vaille kolmen niin oikeastaan kaikki sen yli tekee hallaa hinnoille. Teollisuus tuntuu nykypäivänä elävän kädestä suuhun ja viljan varastointi on ulkoistettu viljelijöille.

Hyvä tapa, mutta pointtihan on se, että vielä elokuun 20. päivä voi näyttää viiden tonnin kaurapelto hyvältä, kun se on vielä pystyssä, ja 5. syyskuuta voi jo olla, ettei pellolle kannata enää mennä puimurilla, kun on kaura maatamyöten vesilätäköissä nurin ja kasvaa jo seuraavaa satoa... Tai sitten jos pui "hyvän" viiden tonnin sadon ja työlään kuivauksen jälkeen huomaakin, että on niin toksiinista, ettei kelpaa kuin polttolaitokselle... Silloin harmitus on suuri ja tekisi mieli sanoa, että melkein sai hyvän sadon.

Mielihän voi tehdä sanoa mitä vain, mutta itse pitäydyn totuudessa. Sato on silloin vasta kun se on laarissa ja kauppakelpoista... 

Tässäköhän se oma osaamattomuus sitten onkin kun olen aina miettinyt, että jos nyt vaikka yleisesti puhutaan keskisadosta niin joku kun rehvastelee saavansa, kuuden tonnin keskisadon ja 5v peräkkäin niin satoarvio tehdään tieltä katsoen laihoa.. 

Oli niin tai näin, on kiistattomasti totta, että meillä tuli viime vuonna kevätvehnää 1600 kg/ha. Ainoa vaan, ettei sitä kannattanut itse puida ja kuivata, kun oli niin itänyttä ja homeista moskaa, ja määräala oli sen verran pieni. Kanoille ilmeisesti kuitenkin kelpasi, kun eräs isäntä sen pui omiensa joukkoon, kun puintia (=pellon siistimistä) vastaan ilmaiseksi sai. Eli meille sato nolla, mutta kyllä siitä satoa silti oikeasti tuli.

Jos itse puit viljaa neljä tonnia hehtaarilta ja vasta esinäytteestä saat tiedon, ettei kelpaakaan muualle kuin polttolaitokselle, jos sinnekään, niin silloinko sanot, että satoa tuli 0 kg/ha? Vaikka puoli kylää on sen nähnyt, että puimuri on kulkenut ja kärrykuormat viuhuneet. Kyllä se niin on, että kasvi tuottaa satoa joka tapauksessa tietyn määrään, vaikka joku teennäinen laatumääritys sitten arvottaisikin sen sadon täyteen nollaan. Syötiin ne toksiiniset jyvät ennenkin, ja vielä tulee sekin päivä, kun kukaan ei edes kysy toksiineista, jos jonkun leivänkannikan tai puurotipan eteensä saa.

Satotasoilla rehvastelu puolestaan on vain ylimielisyyttä.

Oli niin tai näin, on kiistattomasti totta, että meillä tuli viime vuonna kevätvehnää 1600 kg/ha.

Tuo oli aivan normaali savimaiden ilmiö, ja sitten joidenkin lajikkeiden, kuten Leijonan, erityispiirteinä sato jäi puoleen tuosta. Kuitenkin, kastelun ja altakastelun piirissä ei ole kuin alle kymmenesosa pelloista. Valitettavasti nämä nähtävästi osuvat siementuotannon pelloiksi, joten kenttäolosuhteiden ja siementuotanto-olosuhteiden kuilu kasvaa. Samaa on huomattu muuallakin maailmassa.

Toinen ongelma on kääpiögeenien käyttö lakoherkkyyden poistamiseksi. Nämä lajikkeet tarvitsevat valtaisan ylilannoituksen, kasvattaakseen edes lähes normaalipituisen  korren, tai juuria yleensäkään. Altakastelun käyttö siemenkokeissa ja korrenlujuudessa karjanlantakasavaatimuksen yhdistelmä tuottaa sellaisia herkkiä valmiiksi aineenvaihduntasairautta potevia lajikkeita, jotka kuolevat normaalille kuivanmaan pellolle kylvettäessä.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 14.02.24 - klo:12:31

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 14.02.24 - klo:11:17

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 14.02.24 - klo:07:42

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 14.02.24 - klo:07:16

Koko maan tasolla tarkasteltuna sato ylsi kohtuu normaaliin. Luulen, että moni yllättyi sadosta lopulta positiivisesti. Mutta täällä lounaisessa Suomessa tosiaankaan ei ollut häävi kasvukausi, kun elokuun sateet vielä vaikuttivat negatiivisesti laatuun ja peltojen kantavuuteen. Laatuongelmia oli monessa osassa Suomea, joten siinä mielessä pidän sitä ihan perusteltuna mittarina, kun arvioidaan koko kasvukautta. Tekeekö sillä hyvälläkään sadolla mitään, jos ei sitä ei saa korjattua tai sitä ei edes kannata korjata?

Niin no mä lasken sadon määrän vasta sitten kun se on korjattu. 
Laadun kanssa oli Juu varmaan monilla ongelmia. Ja kai tuo nykypuheissa näkyy eli hyvälaatuiselle kerrotaan olevan kysyntää ja rehulaatua riittää. Hinnoissa tuo ei ole näkynyt. Mut nyt on eriytymistä alkanut näkyä. Rehulaadun hintaa tiputettu ja leipä pysynyt samoissa.

Se nyt sitten kai on vähän katsontakannasta kiinni lasketaanko viime vuosi hyväksi vai huonoksi. Jos lähtökohtaisesti suomen kulutus on vähän vaille 3 miljardia kiloa ja tuotannon vaihteluväli on alta 2,5 miljardista reiluun 3,5 miljardiin niin viime vuoden noin kulutusta vastaava määrä on tietysti hieman keskiarvoa alempi. Vuoden 2022 korkea yli 3,5 miljardin kilon sato on kuitenkin yksi syy siihen että suoranaista pulaa ei ole.

Ja kun se kulutus on vain sen vaille kolmen niin oikeastaan kaikki sen yli tekee hallaa hinnoille. Teollisuus tuntuu nykypäivänä elävän kädestä suuhun ja viljan varastointi on ulkoistettu viljelijöille.

Hyvä tapa, mutta pointtihan on se, että vielä elokuun 20. päivä voi näyttää viiden tonnin kaurapelto hyvältä, kun se on vielä pystyssä, ja 5. syyskuuta voi jo olla, ettei pellolle kannata enää mennä puimurilla, kun on kaura maatamyöten vesilätäköissä nurin ja kasvaa jo seuraavaa satoa... Tai sitten jos pui "hyvän" viiden tonnin sadon ja työlään kuivauksen jälkeen huomaakin, että on niin toksiinista, ettei kelpaa kuin polttolaitokselle... Silloin harmitus on suuri ja tekisi mieli sanoa, että melkein sai hyvän sadon.

Mielihän voi tehdä sanoa mitä vain, mutta itse pitäydyn totuudessa. Sato on silloin vasta kun se on laarissa ja kauppakelpoista... 

Tässäköhän se oma osaamattomuus sitten onkin kun olen aina miettinyt, että jos nyt vaikka yleisesti puhutaan keskisadosta niin joku kun rehvastelee saavansa, kuuden tonnin keskisadon ja 5v peräkkäin niin satoarvio tehdään tieltä katsoen laihoa.. 

Oli niin tai näin, on kiistattomasti totta, että meillä tuli viime vuonna kevätvehnää 1600 kg/ha. Ainoa vaan, ettei sitä kannattanut itse puida ja kuivata, kun oli niin itänyttä ja homeista moskaa, ja määräala oli sen verran pieni. Kanoille ilmeisesti kuitenkin kelpasi, kun eräs isäntä sen pui omiensa joukkoon, kun puintia (=pellon siistimistä) vastaan ilmaiseksi sai. Eli meille sato nolla, mutta kyllä siitä satoa silti oikeasti tuli.

Jos itse puit viljaa neljä tonnia hehtaarilta ja vasta esinäytteestä saat tiedon, ettei kelpaakaan muualle kuin polttolaitokselle, jos sinnekään, niin silloinko sanot, että satoa tuli 0 kg/ha? Vaikka puoli kylää on sen nähnyt, että puimuri on kulkenut ja kärrykuormat viuhuneet. Kyllä se niin on, että kasvi tuottaa satoa joka tapauksessa tietyn määrään, vaikka joku teennäinen laatumääritys sitten arvottaisikin sen sadon täyteen nollaan. Syötiin ne toksiiniset jyvät ennenkin, ja vielä tulee sekin päivä, kun kukaan ei edes kysy toksiineista, jos jonkun leivänkannikan tai puurotipan eteensä saa.

Satotasoilla rehvastelu puolestaan on vain ylimielisyyttä.

Niin ei ole tullut vielä oikeasti vastaan sellaista tilannetta, että puitu sato olisi polttolaitokselle päätynyt. Aina ne elukat vähintään on ne jyvät syöneet. Mut joo olet tietysti oikeassa et onhan sieltä satoa tullut.

Mutta silleen on käynyt et jyvät ovat jääneet peltoon, useampaankin otteeseen. Jos vilja on laossa, kasvaa uutta orasta ja vettä tulee taivaalta kokoajan niin eipä noita ole järkeä puida. En mä silloin laske et kuustonnia tuli hehtaarilta vaikka Laiho olisi siltä näyttänyt kun ei jyviä tullut.
Tai että jos näitä lakopaikkoja on ajettu pöytä ylhäällä yli niin se mitä siiloon kertyy on keskisato siltä lohkolta, kokoalalta.

Eikö tuon kanafarmarin puimaan sadon mukaan sitten voi itselle laittaa "tilastoihin" satotason. Ja mistä tämä vänkääminen nyt lähti liikkeelle et mikä noihin tilastoihin otetaan mukaan niin kai sinne otetaan ainoastaan korjattu kauppakelpoinen sato? Ei siinä auta vaikka kuinka olisi näyttänyt kuuden tonnin sadolta...

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 14.02.24 - klo:16:31

Oli niin tai näin, on kiistattomasti totta, että meillä tuli viime vuonna kevätvehnää 1600 kg/ha.

Tuo oli aivan normaali savimaiden ilmiö, ja sitten joidenkin lajikkeiden, kuten Leijonan, erityispiirteinä sato jäi puoleen tuosta. Kuitenkin, kastelun ja altakastelun piirissä ei ole kuin alle kymmenesosa pelloista. Valitettavasti nämä nähtävästi osuvat siementuotannon pelloiksi, joten kenttäolosuhteiden ja siementuotanto-olosuhteiden kuilu kasvaa. Samaa on huomattu muuallakin maailmassa.

Toinen ongelma on kääpiögeenien käyttö lakoherkkyyden poistamiseksi. Nämä lajikkeet tarvitsevat valtaisan ylilannoituksen, kasvattaakseen edes lähes normaalipituisen  korren, tai juuria yleensäkään. Altakastelun käyttö siemenkokeissa ja korrenlujuudessa karjanlantakasavaatimuksen yhdistelmä tuottaa sellaisia herkkiä valmiiksi aineenvaihduntasairautta potevia lajikkeita, jotka kuolevat normaalille kuivanmaan pellolle kylvettäessä.

-SS-

En epäile filosofin satotasoa yhtään. Huonona vuosina tulee huono sato. Viime vuosi oli siellä teillä huono näin olen ymmärtänyt. Ja ihan nämä oikean elämänkin nimet ja kasvot omaavat kollegat ovat näin kertoneet. Muun maan sato sai kuitenkin kokonaissadon nousemaan kulutuksen tasolle.
Niinkuin täälläkin olen monesti kirjoittanut niin teillä siellä oli se 2017 se viimeinen huippuvuosi, ainakin SS:n mukaan? Meillä täällä oli se kato. Täällä jäi niitä "kuuden tonnin laihoja" puimatta ja se mitä puitiin niin monessa kohtaa olisi ollut ehkä järkevämpi jättää puimatta. Ei kertynyt satoa eikä laatua.. 

SS:n kanssa olen kyllä samaa mieltä et vehnän ja miksei joidenkin muidenkin viljojen Jalostus on mennyt kyllä metsään. Pidemmän korren omaava lajike kasvattaisi pidemmän juuristonkin. Tarvittaessahan sitä kortta voi sitten aineilla lyhentää. Nyt kaiketi yritetään tehdä helposti viljeltäviä lajikkeita.

Vuoden 2017 kokonaissadon suuruus asettui vuosien 2020 ja 2022 väliin. Normaaleihin kuivahkoihin vuosiin tottuneet lounaissuomalaiset eivät nähneet 2017 vuodessa haasteina kuin suuren viljamäärän kuivauksen ja mahduttamisen aina ahtaille markkinoille. Varsinkin öljykasveista tuli mahtavasti, koska öljykasvitkin tykkäävät vedestä.

-SS-