Esinäytteestä analysoivat DON-toksiinit, hlp:n, kosteuden, rikkajyvät, roskat, sakoluvun ja valkuaisen. Syysvehnässä kun oli heikko valkuainen, analysoivat valkuaisen lisäksi vain kosteuden, tärkkelyspitoisuuden ja hlp:n, koska ostivat sen vain rehuksi.
...
Vanhojen tilityskuittien perusteella myllyvehnästä analysoivat ennen kippausluvan antamista samat kohdat kuin esinäytteestäkin. Mutta analysoivatko he tässä kohtaa myös syntyvän taikinan olemusta vai onko kuitenkin niin, että siinä kohtaa, kun sitä lähtevät analysoimaan, viljelijä on jo niin sanotusti selvillä vesillä?

Luulen (en tiedä) että ollaan jo selvillä vesillä. Nuo hienommat analyysithän eivät ole viljelijälle määritettyjä leipäviljan kauppakelpoisuuden vaatimuksia?

Luultavasti leipomo olettaa suhteellisen turvallisesti että perusominaisuuksiltaan hyväksytty kevätvehnä menee noiden loppujenkin ominaisuuksien puolesta toimivaan haarukkaan. Eli on konstilla tai toisella käyttökelpoista leivontaan. Syysvehnän tapauksessa tämä oletus ei ilmeisesti automaattisesti päde vaan se voi tuottaa yllätyksiä?

Asiaa voisi varmaan kysyä joltain alan tietäjältä jos varmuuden haluaa.

Kanadassa syysvehnän ja kevätvehnän hintaero on Suomen tapaan olemassa. Siellä keskustellaan vehnälaatujen luokittelun muuttamisesta niin, että vientiin menisi vain "vehnää", eikä "red wheat" vs "white wheat"  - laatuja.

Myllylaaduilla ei hinnallisesti ole ollut oikeastaan mitään väliä, ehkä vuosikymmeniin, mutta kunhan viljanviljelyn osuus Suomen pelloista kasvaa, rehuvehnästä voi tulla rukiin kaltainen ongelmajäte.

-SS-

Viljelijöiden pitää kasvattaa myyntiin niitä kasveja ja lajikkeita, joilla on markkinoilla kysyntää, eikä niitä, joita on itse kiva viljellä.

Ei sen puoleen, itsekään en pysty useimmiten tuota periaatetta noudattamaan, rypsiä/ rapsia ei ole kiva viljellä, kun taas ohraa, kauraa ja syys/kevätvehniä on kiva viljellä.

Onko rypsillä/rapsilla todellista kysyntää ? Vuonna 2020 hintataso oli 397 €. Tämän hetken hinta on nimellisesti sama, mutta rahan arvo on laskenut yli 10%, joten ollaan alemmassa reaalihinnassa kuin silloin 3 vuotta sitten.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 19.09.23 - klo:20:11

Kanadassa syysvehnän ja kevätvehnän hintaero on Suomen tapaan olemassa. Siellä keskustellaan vehnälaatujen luokittelun muuttamisesta niin, että vientiin menisi vain "vehnää", eikä "red wheat" vs "white wheat"  - laatuja.

Myllylaaduilla ei hinnallisesti ole ollut oikeastaan mitään väliä, ehkä vuosikymmeniin, mutta kunhan viljanviljelyn osuus Suomen pelloista kasvaa, rehuvehnästä voi tulla rukiin kaltainen ongelmajäte.

-SS-

Viljelijöiden pitää kasvattaa myyntiin niitä kasveja ja lajikkeita, joilla on markkinoilla kysyntää, eikä niitä, joita on itse kiva viljellä.

Ei sen puoleen, itsekään en pysty useimmiten tuota periaatetta noudattamaan, rypsiä/ rapsia ei ole kiva viljellä, kun taas ohraa, kauraa ja syys/kevätvehniä on kiva viljellä.

Periaatteessa näin mut miten kävi herneelle. Sitä ei saa kohta menemään kuin ongelmajätelaitokselle..
Tästä tullaankin sit siihen et kohta vaaditaan sopimusviljelyä, jossa sopimus tehdään lokakuussa seuraavan kevään kylvöille. Toimitettava määrä lyödään samalla lukkoon. 
Riski ja ongelmien ratkaisu jätetään viljelijälle.

Todellisuudessa homma mielestäni niin et tavaraa on taas vain liikaa tarjolla. Ei kukaan kysellyt paljon laaduista tai yleensäkään mistään jos sattui 21 vuoden jälkeen olevan jotain myytävää, tai 2018 tai mitä näitä muita nyt on.

Lisäksi nyt hintatasossa ollaan vielä liian lähellä Eurooppaa niin vientikin tökkii. 50e pois hinnasta niin saadaan vientilaivat liikkeelle.

Viljelijän vaihtoehdoksi jää etsiä rahat muualta ja laittaa pönkä kuivurin oven eteen. Kyl se oikea katovuosikin taas jossain vaiheessa tulee..

Normaalisti syyvehnän ja kevätvehnän erottaa jo silmällä.

Syysvehnä on pulleaa ja isoa kuin rotanpaska, väritykseltään oranssia. Kevätvehnä tummanruskeaa pientä hiirenpapanaa.

Esimerkkinä vaikka aikainen perussatoinen kevätvehnä ja syysvehnien ykköstykki, edelleen, skagen. Sokea täytyy olla jos ei erota toisistaan.

Kevätvehnää puidessaan sitä luulee, että ihan hyvää tavaraa tässä tulee, mutta kun kuivurilla erehtyy vertailemaan viereisen siilon syysvehnään, tajuaa, että ei helkkari, tämähän on täyttä paskaa. Ero oikein korostuu, kun on jotain aikaista Helmiä, pthyi, yäk.

Skagen on ylipäällikkö, paljon saa taas vettä virrata joessa, että voisi tuota lajiketta mennä vaihtamaan johonkin "uutuuteen".

Lainaus käyttäjältä: SKN - 19.09.23 - klo:16:02

Normaalisti syyvehnän ja kevätvehnän erottaa jo silmällä.

Syysvehnä on pulleaa ja isoa kuin rotanpaska, väritykseltään oranssia. Kevätvehnä tummanruskeaa pientä hiirenpapanaa.

Esimerkkinä vaikka aikainen perussatoinen kevätvehnä ja syysvehnien ykköstykki, edelleen, skagen. Sokea täytyy olla jos ei erota toisistaan.

Kevätvehnää puidessaan sitä luulee, että ihan hyvää tavaraa tässä tulee, mutta kun kuivurilla erehtyy vertailemaan viereisen siilon syysvehnään, tajuaa, että ei helkkari, tämähän on täyttä paskaa. Ero oikein korostuu, kun on jotain aikaista Helmiä, pthyi, yäk.

Skagen on ylipäällikkö, paljon saa taas vettä virrata joessa, että voisi tuota lajiketta mennä vaihtamaan johonkin "uutuuteen".

Ja sitten tulee niitä vuosia, jolloin 150 kg:lla typpeä satoisa kevätvehnä tuottaa 13% valkuaisella 7 tonnia. Pohjamulta on puhdasta eikä heinien valtaamaa.  Eikä haise huumaava saunakukan haju puidessa.

Kunhan syysvehnää aletaan yrittämään pääasialliseksi osuudeksi vehnämarkkinassa, alkavat ongelmat paljastua heikompina talvehtimisvuosina tai muuten vaan pintalannoituksen ongelmina: esimerkiksi matala valkuainen, vihreät  ja rikkajyvät.

On ollut erityisen hyviä syysviljavuosia, joten jossakin vaiheessa tilanne vielä normalisoituu, ainakin hetkeksi.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: SKN - 19.09.23 - klo:16:02

Normaalisti syyvehnän ja kevätvehnän erottaa jo silmällä.

Syysvehnä on pulleaa ja isoa kuin rotanpaska, väritykseltään oranssia. Kevätvehnä tummanruskeaa pientä hiirenpapanaa.

Esimerkkinä vaikka aikainen perussatoinen kevätvehnä ja syysvehnien ykköstykki, edelleen, skagen. Sokea täytyy olla jos ei erota toisistaan.

Kevätvehnää puidessaan sitä luulee, että ihan hyvää tavaraa tässä tulee, mutta kun kuivurilla erehtyy vertailemaan viereisen siilon syysvehnään, tajuaa, että ei helkkari, tämähän on täyttä paskaa. Ero oikein korostuu, kun on jotain aikaista Helmiä, pthyi, yäk.

Skagen on ylipäällikkö, paljon saa taas vettä virrata joessa, että voisi tuota lajiketta mennä vaihtamaan johonkin "uutuuteen".

Sibelius näytti taas tasonsa, valkuainen 14%, sako 303 ja hlp 79.  Doneja 0,5.  Ha-sato tosin pettymys, alle 4 tn. Mutta silti. En ymmärrä lainkaan,miksi täällä etelä-suomessa viljellään aikaisia kv-lajikkeita, kuten Helmi ja Quarna, saahan niihin hyvän valkuiaisen, mut ei muuta, nuo päätyypin ja myöhäisemmät vehnät kestää myös paremmin sateita  eivätkä ränsisty niin helposti. Ja satomäärä reilusti isompi, no valkuainen jää joskus niukaksi. Mutta pelkän hyvän valkuaisen takia en viitsisi niitä  aikaisia lajikkeita ottaa viljelyyn.

Aikaiset ja ns. korkean valkuaisen laatuvehnät - ja muutkin aikaisemmat lajit -  ovat mukana siksi, että on edes pieni mahdollisuus ylläpitää syysviljakiertoa, vaihtoehto on kesannointi, joka ei tuota myyntituloja.

Lisäksi kasvulle edullisen sadekesän puinnit menevät myöhäisillä kevätvehnillä syyskuun loppuun, kun pitäisi rapseja puida ja viimeisiä syysviljoja kylvää.

No, nyt on tulossa 110 päivän kevätvehnää ja 105 päivän ohraa.

Edit: Eihän tuon Leijonan pitänyt olla edes aikainen. Ennätyspoutiva se ainakin on.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 20.09.23 - klo:09:38

Lainaus käyttäjältä: SKN - 19.09.23 - klo:16:02

Normaalisti syyvehnän ja kevätvehnän erottaa jo silmällä.

Syysvehnä on pulleaa ja isoa kuin rotanpaska, väritykseltään oranssia. Kevätvehnä tummanruskeaa pientä hiirenpapanaa.

Esimerkkinä vaikka aikainen perussatoinen kevätvehnä ja syysvehnien ykköstykki, edelleen, skagen. Sokea täytyy olla jos ei erota toisistaan.

Kevätvehnää puidessaan sitä luulee, että ihan hyvää tavaraa tässä tulee, mutta kun kuivurilla erehtyy vertailemaan viereisen siilon syysvehnään, tajuaa, että ei helkkari, tämähän on täyttä paskaa. Ero oikein korostuu, kun on jotain aikaista Helmiä, pthyi, yäk.

Skagen on ylipäällikkö, paljon saa taas vettä virrata joessa, että voisi tuota lajiketta mennä vaihtamaan johonkin "uutuuteen".

Ja sitten tulee niitä vuosia, jolloin 150 kg:lla typpeä satoisa kevätvehnä tuottaa 13% valkuaisella 7 tonnia. Pohjamulta on puhdasta eikä heinien valtaamaa.  Eikä haise huumaava saunakukan haju puidessa.

Kunhan syysvehnää aletaan yrittämään pääasialliseksi osuudeksi vehnämarkkinassa, alkavat ongelmat paljastua heikompina talvehtimisvuosina tai muuten vaan pintalannoituksen ongelmina: esimerkiksi matala valkuainen, vihreät  ja rikkajyvät.

On ollut erityisen hyviä syysviljavuosia, joten jossakin vaiheessa tilanne vielä normalisoituu, ainakin hetkeksi.

-SS-

Kaikesta huolimatta odotan paluuta tähän normaaliin, vaikka se tarkoittaisikin sitä, että 8t:n märät syysvehnäunet saisi unohtaa. Olisihan  se kuitenkin mukava tuottaa niitä kevätvehnän neli-viisitonnareita sillä vanhalla kylvä, rikkaruiskuta, pui -periaatteella.

Alkaako olla tiinut täynnä. Hja Turku rehuohra -13€/tn tänään.

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 20.09.23 - klo:09:38

Lainaus käyttäjältä: SKN - 19.09.23 - klo:16:02

Normaalisti syyvehnän ja kevätvehnän erottaa jo silmällä.

Syysvehnä on pulleaa ja isoa kuin rotanpaska, väritykseltään oranssia. Kevätvehnä tummanruskeaa pientä hiirenpapanaa.

Esimerkkinä vaikka aikainen perussatoinen kevätvehnä ja syysvehnien ykköstykki, edelleen, skagen. Sokea täytyy olla jos ei erota toisistaan.

Kevätvehnää puidessaan sitä luulee, että ihan hyvää tavaraa tässä tulee, mutta kun kuivurilla erehtyy vertailemaan viereisen siilon syysvehnään, tajuaa, että ei helkkari, tämähän on täyttä paskaa. Ero oikein korostuu, kun on jotain aikaista Helmiä, pthyi, yäk.

Skagen on ylipäällikkö, paljon saa taas vettä virrata joessa, että voisi tuota lajiketta mennä vaihtamaan johonkin "uutuuteen".

Sibelius näytti taas tasonsa, valkuainen 14%, sako 303 ja hlp 79.  Doneja 0,5.  Ha-sato tosin pettymys, alle 4 tn. Mutta silti. En ymmärrä lainkaan,miksi täällä etelä-suomessa viljellään aikaisia kv-lajikkeita, kuten Helmi ja Quarna, saahan niihin hyvän valkuiaisen, mut ei muuta, nuo päätyypin ja myöhäisemmät vehnät kestää myös paremmin sateita  eivätkä ränsisty niin helposti. Ja satomäärä reilusti isompi, no valkuainen jää joskus niukaksi. Mutta pelkän hyvän valkuaisen takia en viitsisi niitä  aikaisia lajikkeita ottaa viljelyyn.

Nooh aika monelle se valkuainen on tärkeä ja se et kelpaa leiväksi. Syytä en tiedä ku normaali vuonna hintaero on melko pieni. Tänä vuonna sillä olisi merkitystä. Samoin kun sakoluvun kestolla mut eipä näissä nykylajikkeissa taida enää zebran veroista sakoluvun säilyttäjää olla. Sitä sai ihan huolella uittaa vesisateessa ennekuin sako laski. Harmi et 2012 märän syksyn jälkeen ei itävää siementä enää ollut. Ei varmaan sanoakaan. Ei juuri tutkittu kun elukat ne söi.

Quarna on ainakin luomuleipureiden suosiossa. Eihän se kummoinen sadontuottaja ole ja lyhyen kortensa vuoksi ei oikein puotivien pelojenkaan kasvi. Näin luomussa ei vain oikeen parempaa ole tullut vastaa. Sellaista missä oikeasti valkuainen nousee riittävän ylös. Luomussa leivän ja rehun välinen hintaero on suurempi kuin taviksesssa. Yhden tavis viljelijän tiedän joka vaihtoi takaisin quarnaan. Sanoi et saa helpommin valkuaisen ylös pelkällä sijoituslannoituksella kuin edellisellä lajikkeella.

Näissä aikaisissa kevätvehnissä on sekin et ne saa monesti puida hyvissä ajoin, hyvissä olosuhteissa ja kuivina. Jo lajikeluettelon keskivaiheilla oleva lajike saati myöhäinen tarkoittaa monena vuonna syyskuun lopun puinteja. Siinä alkaa puinti ikkuna päivässä olemaan jo melko lyhyt ja tavara harvoin on alta 20%. Se kuivauskin maksaa. Toki jos kiloja ja laatua vain tulee riittävästi niin ei sillä kai merkitystä.

Sibeliuksen olen kuullut olevan ihan laadukas vehnä. Jostakin syystä aliarvostettu. Selina taisi olla toinen mitä ole joskus katsellut.

Fazerilla näkyy olevan tuore viljanlaatu- pdf sivuillaan. Valkuaisraja on enää 11%, ja hintavähennys siitäkään enää 2 €.

Syysvehnässä taitaa olla jatkossa  syytä välttää tehokkaita tautiaineita, näkyy pudottavan alkaen puolella %-yksiköllä valkuaista, ja tällaisena syksynä 10,5% / 165 €/tn ja 11% / 228 €/tn tekee jo kuormassa tilityshintaeroa 3000 euroa.

-SS-

Onko rypsillä/rapsilla todellista kysyntää ? Vuonna 2020 hintataso oli 397 €. Tämän hetken hinta on nimellisesti sama, mutta rahan arvo on laskenut yli 10%, joten ollaan alemmassa reaalihinnassa kuin silloin 3 vuotta sitten.

Näinhän se menee, mutta yksi bugi näissä laskelmissa on, maatalous ei toimi kuluttajahinnoilla minkä mittaamiseen inflaatiomittarit näyttävät keskittyneen.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 20.09.23 - klo:02:23

Onko rypsillä/rapsilla todellista kysyntää ? Vuonna 2020 hintataso oli 397 €. Tämän hetken hinta on nimellisesti sama, mutta rahan arvo on laskenut yli 10%, joten ollaan alemmassa reaalihinnassa kuin silloin 3 vuotta sitten.

Näinhän se menee, mutta yksi bugi näissä laskelmissa on, maatalous ei toimi kuluttajahinnoilla minkä mittaamiseen inflaatiomittarit näyttävät keskittyneen.

Totta on, että eivät ole samoja indeksejä, mutta kuluttajahintaindeksissä esimerkiksi energian hinta on mukana, ja koneet. laitteet, sähkö, öljy, kaasu, metallit, ne kyllä seuraavat kuluttajahintaindeksiä. Ja mihin maatalouden elinkeinotoiminnalla pyritään ? Tietenkin yrittäjän omaan kulutukseen käytettävään tuloon, jonka ostovoima aika hyvin näkyy kuluttajahintaindeksissä.

No, maatalouden tuotantopanosindeksit ovat nousseet joidenkin osalta paljonkin, jopa 50%  (sähkö, poltto- ja voiteluaineet, rakennusmateriaalit, alihankintatyön hinta) . Painotettu maatalouden tuotantopanosten indeksi näkyy nousseen noin lukuun 127 verrattuna 2020 , jolloin se oli 103. Tämän voi nähdä tilastokeskuksen "Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi-tilastosta (2015=100)  Näyttää siltä, että kasvinsuojeluaineet eivät ole nousseet paljonkaan.

-SS-

Totta on, että eivät ole samoja indeksejä, mutta kuluttajahintaindeksissä esimerkiksi energian hinta on mukana, ja koneet. laitteet, sähkö, öljy, kaasu, metallit, ne kyllä seuraavat kuluttajahintaindeksiä. Ja mihin maatalouden elinkeinotoiminnalla pyritään ? Tietenkin yrittäjän omaan kulutukseen käytettävään tuloon, jonka ostovoima aika hyvin näkyy kuluttajahintaindeksissä.

Rahan ostovoiman heikkeneminen on kuitenkin laskettu kuluttajien suhteen huomattavan erilaisilla painotuksilla, maataloudessa energiaa, koneita/laitteita, rakennuksia tarvitaan suhteessa huomattavasti keskivertokuluttajaa enemmän. Toki nettotuloksen ostovoimaan pätee kuluttajahintojen mukaan laskettu rahan ostovoiman heikkeneminen ellei sitten sitäkin haluta investoida maatalouteen.

Laitan nyt huvikseni tähän vielä ne tilastokeskuksen kuvioiden pääkohdat kasvinviljelytilan näkökulmasta.

Muuttuvat kulut: https://pxdata.stat.fi:443/PxWeb/sq/06c8bf59-ed5e-4665-8e4c-6bac9ba9008d
Kiinteät kulut: https://pxdata.stat.fi:443/PxWeb/sq/f4ea15c3-0109-4480-8e0f-8b4fbd094fbb