Voi olla, että laatuodotukset ovat heikot, jolloin hinta pikemminkin laskee verrattuna muun maailman markkinahintoihin. Muualla maailmassa valitettavasti ei ole ollut katastrofeja; nimittäin jos kansainvälisessä uutisvirrassa ei erityisesti toistella hätää, on ollut hyvä satovuosi. Australia, Uusi-Seelanti ja Venäjä ovat isoja viljanviejiä, Venäjän vehnänvienti juuri saavutti uuden vuosiennätyksen, 45,5 miljoonaa tonnia (AP News). Ensi vuodelle ennustetaan 47,5 miljoonaa tonnia. Täällä meklarit katselevat vehnäpörssejä lähes viljojen hinnoittelun pohjaksi, pl. ruis ja täyssopimusviljely.
Pörssihinnat maailmalla näyttävät siltä, että kysyntä on laimentunut tai tuotanto on lisääntynyt, tai kupla on muuten vaan puhjennut.
Kuva: vehnän maailmanmarkkinahinta vastaa noin 220 €/tn
Kuva: rapsin hinta on palautumassa pitkäaikaiselle tasolle, noin 350 euroon.
Nuo kuvat olen ottanut Trading Economics - sivustolta.
Paikallisten hintojen alavire voi johtua siitä, että varmuusvarastoinnin vahvistaminen on vähentänyt valtakunnan siilokapasiteettia. Suomen markkinat on kytketty kansainvälisiin viljamarkkinoihin. Eteläisellä pallonpuoliskolla on saatu hyviä satoja. Venäjän isot vientipanostukset ja Venäjän suoranainen dumppaushinnoittelu vaikuttanee alhaiseen hintaan. Tämä kursivoitu lienee viljaliikkeiden meklareiden käsitys.
Silloin kun on vain paikallisen markkinan kasveista kyse, hinnat määräytyvät hyvin paljon teollisuuden tahtotilan mukaan. sanoisin, että palkokasvit, ruis, kumina, hamppu, pellava, ym. ovat tällaisia viljelytettäviä kasveja.
Esimerkiksi ruis.
Paikallinen viljelyinnostus vaikuttaa varsinkin rukiin viljelyalaan ja myös hintaan. Kun katson tuota ruissatotaulukkoa vuodesta 1980, tajuan, miksi ruis tuntui menevän ihan hyvin kaupaksi 1990-luvun puolivälissä. Ilmoitti vain, että olisi ruista, ja se noudettiin pois. Kellään täällä ei ollut ruista siihen aikaan, ja selityskin sille nähtävästi on olemassa, reilu markkinahäiriö 1989-1990, yli 200 miljoonaa kiloa vuosisato ! Nyt sitten ruis on noin 20000 ha:n sopimuskasvi, alaa selvästi yritetään säännellä, mutta lajikkeiden satoheittelyt vieläkin tuottavat satoruuhkaa. 2020-2022 olikin markkina onnistuneesti suljettu 2019 vuoden ylituotannon vuoksi, ja nähtävästi tuo viivalla merkkaamani 70 miljoonaa kiloa on se määrä, joka voi mahtua Suomen markkinoille. Sopimusmäärällä proruissi sitten säätelee hintaa sopivaksi.
Herneen kohdalla kuvio ei voisi olla selvempi. Markkinakupla on jyrkkä, ja romahdus on väistämätön.
-SS-