Nyt korkki kiinni.

joo sovitaan niin, ja tietenkin pyydän kaikilta näitä minun kirjoituksiani lukeneilta anteeksi. Ei olut tarkoitus. Oli vaan olo tähän liiketoimintaan. Anteeksi kaikilta.

Olis mielenkiintoista semmoinen  viesti ketju, miten itse kukin tila pystyy tuottamaan viljaa per tonni mikä on kustannus? sen näkkee tuosta tilin päätöksestä paljonko kustannukset...... sitte siihen toi  hinta per tonni. Perussuomalainen porvari.

Sen takia teitä ja mua on olemassa, kun teidän iso iso isänne loivat ja tekivät duunia, että saivat sellaisen tilanteen että saitte ilmaiseksi nii ´n kuin minäkin sopivan suureen tilan. Se harmittaa, että te ette ole kovin bisnes neroja. Te ette voi ainakaan ja minä katsoa jotain työtöntä ylä kulmaan. Siis tämä on  ja edelliset on mun pointti. ja siitä tietenkin pyydän anteeksi, jos joku pahottaa mielensä. jatkakaa te.jos ei joku ymmärtäny pointtia, niin kerron sen.

Olis mielenkiintoista semmoinen  viesti ketju, miten itse kukin tila pystyy tuottamaan viljaa per tonni mikä on kustannus? sen näkkee tuosta tilin päätöksestä paljonko kustannukset...... sitte siihen toi  hinta per tonni. Perussuomalainen porvari.

Kustannukset per ha ovat noin 800€/ha ilman omaa palkkaa. Eli tosiaan neljän tonnin sadolla ei paljon voittoa tee. Tämä nyt sitten riippuu ja roikkuu, kalliilla uudella konekannalla rahaa seisoo koneissaa ja vanhalla konekannalla remontit sekä työn tehokkuus kärsii. Kuitenkin huonoa on jos ei tule reilusti yli tuhat euroa viljanmyyntituloa per ha.

Tänä vuonna lasketaan vain miinusmerkin pituutta. Lannat maksoi 1100€/tn alv o , ja ohrasta sato 1-2tn/ha.
Remonttia ei sentään tarvinnut tehdä 20-40v konekantaan.

Tänä vuonna lasketaan vain miinismerkin pituutta. Lannat maksoi 1100€/tn alv o , ja ohrasta sato 1-2tn/ha.
Remonttia ei sentään tarvinnut tehdä 20-40v konekantaan.

Niinpä. Aika vähän tuosta on avauksia tullut. Luulisi koskettavan aika montaa tilaa, vaikka olisi lannat saanut ostettua sillä halvemmalla (500e/t) hinnallakin..

Ei o viel puhuttu kriisituest mittä, kyl tää yks pahimmist on, et jonku helkatin vaikeen ja veemäisen tukihimmelin vois joku nepopatti tehä. Erityisesti eteläsuomi kärsinyt, jo vuodesta 95.

Pohjoisempana ei taida viljanviljelyn tuet olla yhtään parempia. Nautapuolella voi asia olla eri. Toki meillä pohjoisempana on huippuvuosien sadot keskimmäärin hieman alempia. Katovuosi on täälläkin katovuosi. Ainut etu viljanviljelyssä on säilöviljaksi myynti joillakin . Itsellä ei tätäkään markkinaa ole.

Ei tuo huono sato / kato kyllä vielä hinnoissa oikein näy. Onko sitten teollisuudessa varastoissa tällä hetkellä tavaraa ja jo ostettua mutta toimittamatonta tavaraa syksyn tarpeiksi?

Ei tuo huono sato / kato kyllä vielä hinnoissa oikein näy. Onko sitten teollisuudessa varastoissa tällä hetkellä tavaraa ja jo ostettua mutta toimittamatonta tavaraa syksyn tarpeiksi?

Maailman markkinat määrää hinnan, jos pulaa viljasta niin vähän yli markkina hinta taas ylitarjontaa niin alle markkinahinta.
Rehuviljasta tuskin pulaa tulee niin hinta tuskin paljoa ainakaan nousee, myllylaatuisesta saattaa vielä jotain saada talven aikana luulisin.

Voi olla, että laatuodotukset ovat heikot, jolloin hinta pikemminkin laskee verrattuna muun maailman markkinahintoihin. Muualla maailmassa valitettavasti ei ole ollut katastrofeja; nimittäin jos kansainvälisessä uutisvirrassa ei erityisesti toistella hätää, on ollut hyvä satovuosi. Australia, Uusi-Seelanti ja Venäjä ovat isoja viljanviejiä, Venäjän vehnänvienti juuri saavutti uuden vuosiennätyksen, 45,5  miljoonaa tonnia (AP News). Ensi vuodelle ennustetaan 47,5 miljoonaa tonnia. Täällä meklarit katselevat vehnäpörssejä lähes viljojen hinnoittelun pohjaksi, pl. ruis ja täyssopimusviljely.

Pörssihinnat maailmalla näyttävät siltä, että kysyntä on laimentunut tai tuotanto on lisääntynyt, tai kupla on muuten vaan puhjennut.


Kuva: vehnän maailmanmarkkinahinta vastaa noin 220 €/tn


Kuva: rapsin hinta on palautumassa pitkäaikaiselle tasolle, noin 350 euroon.

Nuo kuvat olen ottanut Trading Economics - sivustolta.

Paikallisten hintojen alavire voi johtua siitä, että varmuusvarastoinnin vahvistaminen on vähentänyt valtakunnan siilokapasiteettia. Suomen markkinat on kytketty kansainvälisiin viljamarkkinoihin. Eteläisellä pallonpuoliskolla on saatu hyviä satoja. Venäjän isot vientipanostukset ja Venäjän suoranainen dumppaushinnoittelu vaikuttanee alhaiseen hintaan.  Tämä kursivoitu lienee viljaliikkeiden meklareiden käsitys.

Silloin kun on vain paikallisen markkinan kasveista kyse, hinnat määräytyvät hyvin paljon teollisuuden tahtotilan mukaan. sanoisin, että palkokasvit, ruis, kumina, hamppu, pellava, ym. ovat tällaisia viljelytettäviä kasveja.

Esimerkiksi ruis.



Paikallinen viljelyinnostus vaikuttaa varsinkin rukiin viljelyalaan ja myös hintaan. Kun katson tuota ruissatotaulukkoa vuodesta 1980, tajuan, miksi ruis tuntui menevän ihan hyvin kaupaksi 1990-luvun puolivälissä. Ilmoitti vain, että olisi ruista, ja se noudettiin pois. Kellään täällä ei ollut ruista siihen aikaan, ja selityskin sille nähtävästi on olemassa, reilu markkinahäiriö 1989-1990, yli 200 miljoonaa kiloa vuosisato ! Nyt sitten ruis on noin 20000 ha:n sopimuskasvi, alaa selvästi yritetään säännellä, mutta lajikkeiden satoheittelyt vieläkin tuottavat satoruuhkaa. 2020-2022 olikin markkina onnistuneesti suljettu 2019 vuoden ylituotannon vuoksi, ja nähtävästi tuo viivalla merkkaamani 70 miljoonaa kiloa on se määrä, joka voi mahtua Suomen markkinoille. Sopimusmäärällä proruissi sitten säätelee hintaa sopivaksi.

Herneen kohdalla kuvio ei voisi olla selvempi. Markkinakupla on jyrkkä, ja romahdus on väistämätön.



-SS-

No niin,kaikki on nyt mennyt puntarin läpi.

Ennen elokuun lopun ja syyskuun isoja sateita puidut ohrat 5300kg/ha ja loput sateiden jälkeen puidut ohrat laskikin sitten keskisatoa joka jäi määrään 4600Kg/ha.Itäneitä ja pahimpia lakoja ajettiin lopuilla yli. 2 tahoisen ohran hehtopaino 67,5 paikkeilla.

Rypsi 1860 kg/ha,roskia jäi vielä osaan kun ei kesällä uskaltanut Galeraa ajaa.

Kauroja kuuluu tulleen pääosin ookoo,muuten vaihtelee kovastikin.Paikalliselta lantamannenilta tuli tekstari että loppuviikolla ei pysty kauroja ottamaan vastaann.Ohran minimipaino tällä hetkellä 62 kg/hehto.

Nyt katseet lienee syytä kääntää vuoteen 2024. Vajat ja varastot ovat täynnä 15 minuutin tilausikkunaan päässyttä halpaa lannoitetta, säiliöt täynnä euron polttoöljyä, eikö kaikilla ? Jotakin strategiaa voisi miettiä, kun nyt ei vaan ole kolmen metrin mutatyppimiilua poltettavana lannoitteeksi, eikä nilkkaan asti lantaa levitettäväksi. Aika monella eläinlantaturvotuksen maakuntien ulkopuolella on sama ongelma. Ainakin leipävehnän ja rehuvehnän lähes yön yli revennyt 60 euron hintaero laittaa miettimään lajikevalintaa ja viljelytapaa. Tämä toisaalta on aikaisemmin ollut harvinainen sattumus, muitta vielä aikaisemmin historiassa leivän ja rehun hintaero oli suuri, markkinahäiriöitä, vakavaa ylituotantoa ja siitä johtuvia ongelmia esiintyi vuodesta toiseen. (siis ennen EU:ta) Silloin tavoitehintaa säädettiin hihasta löydetyillä laatuvaatimuksilla. Nyt tuntuu sama peli palanneen viljakauppaan. Viljanäytteen väriä katsotaan, kaura on liian tummaa, jyvät ovat ryppyisiä, tuossa on punainen ohranjyvä, se ja tämä ja tuo on vialla. Selvästi tavaraa on liikaa, eikä vientiin nähtävästi voi noita kakkoslaadun tavaroita laittaa.

Jaettu lannoitus kevätvehnälle on ensimmäinen, jota pitää kehittää. Puutarhan Y1 / Pellon Y6 200-300 kg/ha, starttiin. Maksimissaan 30 kg typpeä, jotta kasvusto ei ala rakentaa liikaa jyvänaiheita. Sitten nestelannoitusta oraille kerran viikossa, jotta jaksavat kasvaa kuivan jakson yli. Sitten heinäkuun alkuun 600 kg rikkisalpietaria, toivoen edes yhtä vesikuuroa ennen puintiaikaa. Vuodesta 2015 lähtien ovat keskikesän ensimmäiset yli 5 mm:n sateet tulleet keskimäärin 4-7.7. , paitsi vuonna 2021, jolloin heinäkuu oli sateeton. Eli arpapeliajattelulla voisi ajatella lannoituksen siihen heinäkuun alkuun melko riskittömäksi. Vihreät pellot muuttuvat turkoosin sinivihreiksi.

Vuonna 2011 toimi pintalannoitettu lohko Zebralla parhaiten, pitää katsoa, millainen sää oli. Lähes joka vuosi on ollut tällainen pintalevitetty koeala, ja ne ovat kyllä olleet erittäin hailakoita ja tähkää ei oikeastaan ole tullut ollenkaan. Tämä siis on ristiriitainen asia. Eikä keinolannoitteilla pysty laittamaan SEKÄ 120 kg sijoitustyppeä keväällä ETTÄ 150 kg typpeä keskikesällä, silloin todennäköisesti onnistuisi leipomon ihannevehnä vuonna kuin vuonna. Itsellä on ollut silloin tällöin koealaa pimeällä lannalla, ja kyllä semmoinen 220+ kg on toimiva määrä typpeä, etenkin syysvehnällä, saada valkuainen korkeaksi ja samalla hyvä satotaso. Monena vuotena ilman typpiruiskutuksia hyvä syysvehnäsato oli laadultaan pettymys; valkuainen 9%, Gunbolla 8%.

Lajikevalinta on yhdistettävä tähän lannoitusstrategiaan. Kevätvehnälajikkeen on oltava myöhäinen (siis 1970-luvulla sellainen  olisi säännöllisesti joko valmistunut lokakuulle tai jäänyt kokonaan tuleentumatta) , koska valkuaista lisäävälle lannoitukselle pitää jäädä aikaa imeytyä kunnolla. 50 tonnin  hidasvaikutteinen lantapanostus toimisi juuri näin, typpi vapautuu vasta heinäkuun lämpimillä ja kosteilla jaksoilla. Mutta sitä nyt ei ole käytettävissä. Aikainen Iisakki kevätvehnä toimi meillä hyvin, kesti kuivia jaksoja, viime kuormassa valkuainen oli 14,4%, mutta Iisakki ei kelpaa myllärille. Amaretto on selvästi kuivuuden kestävä, mutta siinä valkuaisen nosto on tarkkuutta ja paneutumista vaativaa. Näyttää siltä, että Raisio haluaa vain Quarnaa ja Sibeliusta. Quarna -pthyi!- ei tee joka kolmas vuosi tähkää ollenkaan, että ei kuitenkaan taida tulla kysymykseen. Sibelius on arvoitus. Zebran jälkeen ei oikein ole ollut semmoista kenttäkelpoista vehnää. Marble, Demonstrant, Licamero, Krabat, uskallan sanoa, että talousviljelyssä Zebra edelleenkin vetää pitemmän korren - no, onhan Zebrassa pitempi korsi. Ja sadesyksynä voi nukkua yönsä hyvin, sakoa on kuitenkin yli sen 160, vaikka 3 viikon sadekauden jälkeen.

-SS-

Pystyyn tai littuun myynti on tämän hetken kovin sana kustannuksia vastaan.

Itte myin kumpaankin, loput on sitten rahakasveja jotka jäävät täyttämään kasvipeitteisyyttä. Kuivurin löpön kulutus tälle kaudelle nolla litraa.

Ei tarvi kyttäillä viljan tai polttianeen hintaa.