Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe viljan hinta  (Luettu 932312 kertaa)

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5107
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: viljan hinta
Väärin. Mulla on mallasta neljä rekkaa Viikkarille. Jos laatu on rehua niin ei toimitusvelvoitetta. Samoin leipävehnät Raisio, rehuna ei tarvitse toimittaa. Ainoastaan Bernerin kaurat ja rapsit ois hyvä löytyä. Te luulette mut ette tiedä.
Niin että jossain jemmassa oltava ainakin näytepussin verran rehulaatuista tavaraa et voi sit esinäytteen toimittaa ja levitellä käsiään et Juu rehulaatua on?
Sullehan tämä ei tietysti ole ongelma kun aina tulee se mitä on lähdetty viljelemään ja kilolleen suunnitellun verran..  ::)
Kyliltä kuultua.... "maatalous vaatii välillä kovempaa ryyppäämistä"...

ht

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2514
  • Etelä-Karjala
Vs: viljan hinta
tämä ei tietysti ole ongelma kun aina tulee se mitä on lähdetty viljelemään ja kilolleen suunnitellun verran..  ::)

Tai mielellään vaikka vähän yli.
-ei kun nappi huuleen ja rinta rottingilla kohti uusia pettymyksiä...

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5107
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: viljan hinta
tämä ei tietysti ole ongelma kun aina tulee se mitä on lähdetty viljelemään ja kilolleen suunnitellun verran..  ::)

Tai mielellään vaikka vähän yli.
Niin sen 10% mitä saa sopimukseen extraa?  ;D
Kyliltä kuultua.... "maatalous vaatii välillä kovempaa ryyppäämistä"...

Joozeppi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1999
Vs: viljan hinta
Ei aina tule vaan juurihan murehdin, että tuleeko nyt mallasta kun voimat liukenee vasta tähkään. Mut niinku ideana oli se, ettei sitä tavaraa ole kaikille oltava jollei sitä tule.

Kaveriporukalla käytetty tosi paljon nyt ristiin sopimuksia, että saatiin kaikkiin kovahintaisiin täydet +10% kasaan jos jollain ei ollut.

Hankkija ja Berner tarkempia. Raision kanssa saa so*****a joustavasti. Hankkijalla oma rehukäyttö niin ottavat tietty rehunakin vastaan. Berner taas markkinoi sit minne markkinoi. Raisio ei käytä enää mallasta ja lopettivat sen kaupittelun, samoin rehua eivät itse käytä. Keskittyvät viljoihin joille oma käyttö, leipäviljat ja elintarvikekaura. Viikkari ei rehuohralla mitään tee niin sopimus purkautuu jos laadut ei riitä.

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5107
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: viljan hinta
Ei aina tule vaan juurihan murehdin, että tuleeko nyt mallasta kun voimat liukenee vasta tähkään. Mut niinku ideana oli se, ettei sitä tavaraa ole kaikille oltava jollei sitä tule.

Kaveriporukalla käytetty tosi paljon nyt ristiin sopimuksia, että saatiin kaikkiin kovahintaisiin täydet +10% kasaan jos jollain ei ollut.

Hankkija ja Berner tarkempia. Raision kanssa saa so*****a joustavasti. Hankkijalla oma rehukäyttö niin ottavat tietty rehunakin vastaan. Berner taas markkinoi sit minne markkinoi. Raisio ei käytä enää mallasta ja lopettivat sen kaupittelun, samoin rehua eivät itse käytä. Keskittyvät viljoihin joille oma käyttö, leipäviljat ja elintarvikekaura. Viikkari ei rehuohralla mitään tee niin sopimus purkautuu jos laadut ei riitä.
Niin mut jos laatu tulee mut määrää ei? Tietysti toimii jos hyvä porukka ja joku suostuu olemaan aina se jolle mustapekka jää käteen...

Itsellä kun taviksessa satotaso vaihteli jostain 2 tonnista johonkin reiluun 5t niin eipä tuossa olisi oikein uskaltanut kiinnitellä kuin sen kaksi tonnia. Parempi sekin tietysti tälläisessä tilanteessa kuin ei mitään mut ei sillä nyt mihinkään kuuhun päästä.

Epäilen et aika moni täällä kirjoitteleva jakaa ajatuksen kanssani. Hyvä jos homma toimii sulla, mut mikään yleinen autuus onneen ja kaikille toimiva systeemi ei kaiken sadon kiinnittäminen viimeiseen jyvään asti ole..
Kyliltä kuultua.... "maatalous vaatii välillä kovempaa ryyppäämistä"...

Joozeppi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1999
Vs: viljan hinta
Jos se jää hiukan vajaaksi 90%sta niin luuletko, että vievät asian oikeuteen. Eihän tulevan sadon määrää voi tietää mut kyllä nyt 4tn/ha uskaltaa kiinnittää jos kylvää meinaa. Jos syysvehnät talvehtii hyvin on 5tn aivan minimi. Jos ei talvehdi niin sopimus purkautuu. Tuolla on helppo toki itselleen perustella miksei kiinnittänyt niin plituttaa vähemmän.

Peukalo

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 849
Vs: viljan hinta
No pienviljelijä muutenkin hernettä kylvää tottumuksesta, rekallinen tavoitteena, mutta näkee sitten. Rypsit ollut riistapeltojen kylkiäisinä tai herneen aluskasvina. Herneen aluskasvina yllättävän hyvin pärjännyt rypsi.
Viime vuonna 13.6 kylvin, syyskuussa puinu herneet pois, rypsit kasvaa ny.

Tietysti talvi määrittelee onnistumisen tason.

Märkänä syksynä ei onnistuisikaan noin

Elikkä pölyttäjäkasvit (klik)

Soppareissa, kun pieniä määriä, Jos ei oo laatua ollut, levitellään vaan käsiä ja homma kunnossa. Mut kyllä mää oon yrittäny laadut kohdallaan pitää.

Viimeksi muokattu: 10.06.23 - klo:21:47 kirjoittanut Peukalo

Rakkine

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2267
  • Moon oikees, soot vääräs.
Vs: viljan hinta
Jos se jää hiukan vajaaksi 90%sta niin luuletko, että vievät asian oikeuteen. Eihän tulevan sadon määrää voi tietää mut kyllä nyt 4tn/ha uskaltaa kiinnittää jos kylvää meinaa. Jos syysvehnät talvehtii hyvin on 5tn aivan minimi. Jos ei talvehdi niin sopimus purkautuu. Tuolla on helppo toki itselleen perustella miksei kiinnittänyt niin plituttaa vähemmän.

Kenellä  on kananpaskalla  kyllästetyt premiumluokan pellot,  niin ehkä se 4 t/ha on minimisato kesänä, jolloin sateet ei osu kohdalle, mutta   on aika ylimielistä tulla tänne ilkkumaan niille, jotka ei uskalla  kiinnittää satoa 4 tonnin sadon perusteella, koska monella viljelijällä monella alueella se sato todennäköisesti jää sinne 2 tonniin,vaikka kaikki olisi tehty oikein, jos kuitenkaan ei sada tarpeeksi kuukauteen kylvön jälkeen. Muutenkin tyypin kommentit hinnankiinnityskeskustelussa vaikuttavat ylimielisiltä, perustuen siihen että itsellä ja kavereilla menee viljelyhommat nappiin joka vuosi ja kaveri kun ei tunnu tuntevan muun Suomen viljelyolosuhteita, ihmettelee ovatko muualla Suomessa viljelijät vähän tyhmiä kun eivät tajua kiinnittää viljan hintoja 4 t/ha sadon  perusteella, sillä kyllähän nyt kuka tahansa koska tahansa sellaiseen  hehtaarisatoon yltää, kun vaan jaksaa kylvökonetta vähän pellolla pyörittää.

Viimeksi muokattu: 10.06.23 - klo:21:44 kirjoittanut Rakkine

Joozeppi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1999
Vs: viljan hinta
No sit kiinnittää sen mukaan mitä uskaltaa. Kyllä ostajilla on joustoa kun niitä selvittää ja neuvottelee mitä jos -vaihtoehdoista. Ei sen taakse vaan voi mennä, etteikö markkinoilla olisi toimivia ennakkomyyntimalleja ja siksi kylvettävä ilman sopimuksia. Ylipäätään hiukan ylimielistä odottaa tai jopa vaatia jotain hintaa jos vaan kylvää ilman osoitetta tai ennakkomarkkinointia.

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5107
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: viljan hinta
Jos se jää hiukan vajaaksi 90%sta niin luuletko, että vievät asian oikeuteen. Eihän tulevan sadon määrää voi tietää mut kyllä nyt 4tn/ha uskaltaa kiinnittää jos kylvää meinaa. Jos syysvehnät talvehtii hyvin on 5tn aivan minimi. Jos ei talvehdi niin sopimus purkautuu. Tuolla on helppo toki itselleen perustella miksei kiinnittänyt niin plituttaa vähemmän.
Eivät varmasti haasta jos vähän jäi vaille, mutta niinkuin sanoin niin ainakin täälläpäin muutamat viljelijät sanoi et 21 vuonna sadot jäi parin tonnin paikkeille. Varsinkin kauralla. Itse olin luomussa jo tuolloin mut oli niitä huonoja vuosia ennen sitäkin. 2017 esim. Kevätvehnistä jäi korjaamatta kolmannes. Syksy oli tosi sateinen.

Et hyvä jos tiedät et 4t tulee aina kun vain muistaa kylvää. Meillä muilla joilla satovaihtelut ovat suurempia niin hintojen ja varsinkaan määrien kiinnitys ei ole niin yksinkertaista.


Kenellä  on kananpaskalla  kyllästetyt premiumluokan pellot,  niin ehkä se 4 t/ha on minimisato kesänä, jolloin sateet ei osu kohdalle, mutta   on aika ylimielistä tulla tänne ilkkumaan niille, jotka ei uskalla  kiinnittää satoa 4 tonnin sadon perusteella, koska monella viljelijällä monella alueella se sato todennäköisesti jää sinne 2 tonniin,vaikka kaikki olisi tehty oikein, jos kuitenkaan ei sada tarpeeksi kuukauteen kylvön jälkeen. Muutenkin tyypin kommentit hinnankiinnityskeskustelussa vaikuttavat ylimielisiltä, perustuen siihen että itsellä ja kavereilla menee viljelyhommat nappiin joka vuosi ja kaveri kun ei tunnu tuntevan muun Suomen viljelyolosuhteita, ihmettelee ovatko muualla Suomessa viljelijät vähän tyhmiä kun eivät tajua kiinnittää viljan hintoja 4 t/ha sadon  perusteella, sillä kyllähän nyt kuka tahansa koska tahansa sellaiseen  hehtaarisatoon yltää, kun vaan jaksaa kylvökonetta vähän pellolla pyörittää.
Hyvin kirjoitettu!

No sit kiinnittää sen mukaan mitä uskaltaa. Kyllä ostajilla on joustoa kun niitä selvittää ja neuvottelee mitä jos -vaihtoehdoista. Ei sen taakse vaan voi mennä, etteikö markkinoilla olisi toimivia ennakkomyyntimalleja ja siksi kylvettävä ilman sopimuksia. Ylipäätään hiukan ylimielistä odottaa tai jopa vaatia jotain hintaa jos vaan kylvää ilman osoitetta tai ennakkomarkkinointia.
Jos joku on ylimielistä niin tuo sinun kirjoittelu täällä. Miksi edes vaivaudut meidän huonompien viljelijöiden joukkoon?
Ei kai täs kukaan ole vaatinut mitään hintaa tai osoitetta viljalle? Ollaan vaan harmiteltu huonoa hintaa ja markkinan tukkoisuutta.

Taisin tännekin kirjoittaa tutusta viljelijästä jolla jäi 21 kauraa toimittamatta niin vaja piti paikata 22. Hintakin oli tuossa välissä muuttunut melkoisesti. Ehkei sit vain osannut neuvotella.  ;D

En itse ole perehtynyt sopimusmalleihin sen enempää. Luomussa toimintatavat hieman erilaisia mutta en ole niitäkään juuri käyttänyt. Luomussa satovaihtelu vielä suurempaa ja monesti joutuu tekemään viime hetken muutoksia suunnitelmiin. Ei oikein sovellu edellisenä syksynä naulatut sopimukset kuvioon.
Kyliltä kuultua.... "maatalous vaatii välillä kovempaa ryyppäämistä"...

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19858
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: viljan hinta
Ja101, jos tilaringillä esimerkiksi on teollinen eläinyksikkö, jolla voi pelata hintamarkkinoita vastaan toisellakin puolella pelipöytää, niin eihän laskevaan hintaan kiinnityksissä ole määräriskiä, kun se paraslaatuinen osa on irrotettavissa jalostustuotannon sivuvirtana, hintapiikkien kermoja kuorimaan.

Koska pilkkahintaista rehua on aina saatavissa kuplien puhjettua. Tai sitten käteen jäänyt sopimusvilja voidaan aina hävittää omalla käytöllä.

Näyttää siltä, että jo 1980- luvulta asti viljamarkkinat seuraavat noin 7 vuoden sykliä, kuusi matalan hinnan vuotta, sitten hintakupla, joka on jyrkkä ja lyhytaikainen.

-SS-

Pelto-Jussi

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 396
Vs: viljan hinta
Ja101, jos tilaringillä esimerkiksi on teollinen eläinyksikkö, jolla voi pelata hintamarkkinoita vastaan toisellakin puolella pelipöytää, niin eihän laskevaan hintaan kiinnityksissä ole määräriskiä, kun se paraslaatuinen osa on irrotettavissa jalostustuotannon sivuvirtana, hintapiikkien kermoja kuorimaan.

Koska pilkkahintaista rehua on aina saatavissa kuplien puhjettua. Tai sitten käteen jäänyt sopimusvilja voidaan aina hävittää omalla käytöllä.

Näyttää siltä, että jo 1980- luvulta asti viljamarkkinat seuraavat noin 7 vuoden sykliä, kuusi matalan hinnan vuotta, sitten hintakupla, joka on jyrkkä ja lyhytaikainen.

-SS-

Laskevien hintojen vallitessa ei ole mitään ongelmaa vaikka kiinnittäisi sadosta 200 %. Maakunnasta löytyy runsain mitoin niitä, jotka ovat jättäneet hinnat auki ja myyvät kiljuen kun saavat pari kymppiä tonnilta listahintaa enemmän .

Päinvastainen tilanne on ongelmallisempi: ostaja haluaa ehdottomasti sopimusohransa esim.160 euron tonnihinnalla jos markkinahinta on tätä korkeammalla. Voi olla vähän kinkkinen neuvotelu, jos sopimus on iso ja hintaeroa paljon viljelijän tappioksi.

Viimeksi muokattu: 11.06.23 - klo:10:29 kirjoittanut Pelto-Jussi

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19858
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: viljan hinta
Ja101, jos tilaringillä esimerkiksi on teollinen eläinyksikkö, jolla voi pelata hintamarkkinoita vastaan toisellakin puolella pelipöytää, niin eihän laskevaan hintaan kiinnityksissä ole määräriskiä, kun se paraslaatuinen osa on irrotettavissa jalostustuotannon sivuvirtana, hintapiikkien kermoja kuorimaan.

Koska pilkkahintaista rehua on aina saatavissa kuplien puhjettua. Tai sitten käteen jäänyt sopimusvilja voidaan aina hävittää omalla käytöllä.

Näyttää siltä, että jo 1980- luvulta asti viljamarkkinat seuraavat noin 7 vuoden sykliä, kuusi matalan hinnan vuotta, sitten hintakupla, joka on jyrkkä ja lyhytaikainen.

-SS-

Laskevien hintojen vallitessa ei ole mitään ongelmaa vaikka kiinnittäisi sadosta 200 %. Maakunnasta löytyy runsain mitoin niitä, jotka ovat jättäneet hinnat auki ja myyvät kiljuen kun saavat pari kymppiä tonnilta listahintaa enemmän .

Päinvastainen tilanne on ongelmallisempi: ostaja haluaa ehdottomasti sopimusohransa esim.160 euron tonnihinnalla jos markkinahinta on tätä korkeammalla. Voi olla vähän kinkkinen neuvotelu, jos sopimus on iso ja hintaeroa paljon viljelijän tappioksi.

Todennäköisesti silloin viljamarkkinoilla spekuloineet ovat erikoiskasvimarkkinoilla, ja ovat suojanneet omat ostonsa hinnannousua vastaan. Itseään vastaan pelaaminen aina on turvallisempaa kuin viljakauppiasta vastaan.

Toisaalta, siinä on mahdollisuus myös viljanviljelijällä: eläintilat, jotka voivat käyttää kaikkia kolmea pääviljalajia, voinevat vaihtaa päikseen viljalajia toiseen. Siinä tulee tietenkin rehulaskennan vaivat, rahdit ym., mutta voi esimerkiksi sopia, että vehnää luovutetaan 1,5 tonnia yhtä ohratonnia vastaan. Siis jos vehnän markkinahinta on 160 € ja talvella kiinnitetyn ohran 220 €.  Tällöin rahaliikenteen tarve jää pois, koska se näyttää olevan suurin ongelma suorakaupassa.

-SS-

Viimeksi muokattu: 11.06.23 - klo:10:48 kirjoittanut -SS-

Joozeppi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1999
Vs: viljan hinta
Nyt kannattaa uhrata jo ajatus ensi vuoteen. Ollaan edelleen sotamarkkinassa ja mitä vaan voi tapahtua. Tämän hetken tasoille alle kahteensataan tuskin kiinnityshalukkuutta 2024 enää löytyy. Tavallaan riski hävitä paljon on sama kuin voittaa vähän, jos tuleekin jokin iso eskalaatio.

Kuivuuden jatkuessa pitkälle kesään voi kotimaan markkinakin alkaa reagoida ylös. Isännät alkavat pihdata myyntejä ja 2021 ilmiö on mahdollinen. Tukikauden maksatusmuutokset toisaalta pakottavat myymään osan jo ihan verotuksellisista syistä. Mihin nuo myynnit kohdentuu niin vaikea sanoa, ehkä syysviljoihin. Vanhaa varastoa jää maakuntaan paljon kenellä mahis säilöä. Ne ei sieltä häviä minnekään vaan tulevat joskus markkinaan.

Tää myynnin suunnittelu on niin valtavan iso osa viljatilojen taloutta, että siihen kannattaa tutustua aika kovin. Löytää itselle ne parhaat instrumentit. Ja se pitää itselleen myöntää, että jos kaura, mallas, syysvehnä 300€/tn ei riittänyt edes pienen osan kiinnitykseen niin sekin oli päätös siitä, että tuo hinta ei minulle riitä.
Olen itsekin kuullut maakunnasta noita jälkisadosta perittyjä viljoja, mut ihan hirveesti ostajilla ei ole varaa keljuilla. Kuten tästäkin keskustelusta käy ilmi, viljelijät kyllä jakavat tietoa kuka joustaa ja kuka ei. Ja kaikki tieto löytyy sopimusteksteistä kyllä.

Tuohon SS:n tekstiin vielä niin kyllä. Minulla oli Hankkijalle 2022 syysvehnistä 305€/tn sopimus, joka sovittiin niin, että syysvehnien kuollessa toimitettava muuna rehuviljana hintaan 300€/tn. No kuolihan ne. Kauroja lähinnä sinne kelkoin mut meni ohraa ja vehnääkin hiukan. Hinta oli viime syksyn hintaa hiukan alle mut tietty parempi sekin kun vielä siilossa. Minusta aika joustava sopimus jos mitä tahansa rehuviljaa sai ajaa. Antaa jo paljon pelivaraa.

Viimeksi muokattu: 11.06.23 - klo:13:15 kirjoittanut Joozeppi

Pelto-Jussi

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 396
Vs: viljan hinta

Tää myynnin suunnittelu on niin valtavan iso osa viljatilojen taloutta, että siihen kannattaa tutustua aika kovin. Löytää itselle ne parhaat instrumentit. Ja se pitää itselleen myöntää, että jos kaura, mallas, syysvehnä 300€/tn ei riittänyt edes pienen osan kiinnitykseen niin sekin oli päätös siitä, että tuo hinta ei minulle riitä.


Markkinoinnin ydinosaamista, minkä pitäisi olla hallinnassa. Viljan hinta all-time-high, samoin tuotantopanosten hinta. Oli myös aika selvää, että yli 300 € hintataso ei tule kestämään, ellei maailma ihan totaalisesti repeä. Ainakin sen verran kannattaisi myydä hyvän hinnan aikaan, että jotenkuten saa omansa pois.