Lainaus käyttäjältä: -SS- - 05.01.20 - klo:10:58

Korottaisiko se hintaa, jos markkinaviljoja tulisi lisää noin puoli miljardia kiloa nykyisellään hömppäkasvien viljelyssä olevilta pelloilta  ?
Korottaisiko se hintaa, jos keskisatoja saataisiin nostetuksi vaikka vain puoli tonnia hehtaarillta. Siitä saataisiin toinen puoli miljardia kiloa lisää markkinoitavaa.

-SS-

2017 oli suomessa katovuosi märkyyden takia, mutta kun muualla maailmassa saatiin hyvä sato, ei Suomessakaan hinnat nousseet. 2018 oli taas katovuosi kuivuuden takia ja kun muuallakin maailmassa kuivuuden takia sadot pieneni,ja hinnat nousi, niin Suomessakin viljojen hinnat nousi.
Eli maailmanmarkkinahinnoilla on isompi vaikutus meidän hintatasoon, kuin suomen viljamäärillä. Jos täällä tulee huono sato, voidaan tuonnilla korvata, eikä hinnat nouse, jos muualta saa halvemmalla. Parasta olisi huonoimpien peltojen jättäminen kokonaan viljelystä ja tukijärjestelmästä, eli hyvä metsityspalkkio, ja pieni tai olematon hömppäheinätuki. Emme tarvitse mitään hömppäheinäetuisuusrälssiä, se tulee veronmaksajille liian kalliiksi.
Viljantuotannon lisäämisen aiheuttama viljanhinnan lasku puolestaa ajaa juuri tähän peltojen jättämiseen kokonaan viljelyn ulkopuolelle, jos hömppätuet on pienet tai olemattomat, mikä olisi pelkästään hyvä asia. Emme tarvitse tähän maahan paksusti voivaa veronmaksajien elättämää sivutoimisten viljanviljelijöiden etuisuusrälssiä.

Hyvin kirjoitettu .
Suomessa on paljon peltoja alueella joissa viljely ei kannata ja samaten lohkoja jotta parhaiten soveltuvat metsälle .

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 05.01.20 - klo:11:51

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 05.01.20 - klo:10:58

Korottaisiko se hintaa, jos markkinaviljoja tulisi lisää noin puoli miljardia kiloa nykyisellään hömppäkasvien viljelyssä olevilta pelloilta  ?
Korottaisiko se hintaa, jos keskisatoja saataisiin nostetuksi vaikka vain puoli tonnia hehtaarillta. Siitä saataisiin toinen puoli miljardia kiloa lisää markkinoitavaa.

-SS-

2017 oli suomessa katovuosi märkyyden takia, mutta kun muualla maailmassa saatiin hyvä sato, ei Suomessakaan hinnat nousseet. 2018 oli taas katovuosi kuivuuden takia ja kun muuallakin maailmassa kuivuuden takia sadot pieneni,ja hinnat nousi, niin Suomessakin viljojen hinnat nousi.
Eli maailmanmarkkinahinnoilla on isompi vaikutus meidän hintatasoon, kuin suomen viljamäärillä. Jos täällä tulee huono sato, voidaan tuonnilla korvata, eikä hinnat nouse, jos muualta saa halvemmalla. Parasta olisi huonoimpien peltojen jättäminen kokonaan viljelystä ja tukijärjestelmästä, eli hyvä metsityspalkkio, ja pieni tai olematon hömppäheinätuki. Emme tarvitse mitään hömppäheinäetuisuusrälssiä, se tulee veronmaksajille liian kalliiksi.
Viljantuotannon lisäämisen aiheuttama viljanhinnan lasku puolestaa ajaa juuri tähän peltojen jättämiseen kokonaan viljelyn ulkopuolelle, jos hömppätuet on pienet tai olemattomat, mikä olisi pelkästään hyvä asia. Emme tarvitse tähän maahan paksusti voivaa veronmaksajien elättämää sivutoimisten viljanviljelijöiden etuisuusrälssiä.

Hyvin kirjoitettu .
Suomessa on paljon peltoja alueella joissa viljely ei kannata ja samaten lohkoja jotta parhaiten soveltuvat metsälle .

Rakkine kirjoittanut täyttä asiaa.

Metsityksestä tulee se ongelma vain, että peltoala vähenee entisestään ja jäljelle jäävistä pelloista käydään entistä suurempi kilpailu. Peltojen hinnat karkaavat käsistä yhä kauemmaksi. Ainut toimiva systeemi olisi huonontaa hommaa niin paljon että ylimääräinen innokkuus viljelyä kohtaan vähenisi. Siinä vain kävisi niin että sivutoimiviljelijät jatkaisivat ja päätoimiset joutuisivat lopettamaan.

Metsityksestä tulee se ongelma vain, että peltoala vähenee entisestään ja jäljelle jäävistä pelloista käydään entistä suurempi kilpailu. Peltojen hinnat karkaavat käsistä yhä kauemmaksi. Ainut toimiva systeemi olisi huonontaa hommaa niin paljon että ylimääräinen innokkuus viljelyä kohtaan vähenisi. Siinä vain kävisi niin että sivutoimiviljelijät jatkaisivat ja päätoimiset joutuisivat lopettamaan.

Ai jaa, tästä näkeekin asenteen, että vain eläintilalle saisi ohjata pinta-alatukia, ja heidän pitäisi saada rauhassa hömppäillä vaikkapa luomullaan ? Että hömppäheinäilijän pelto pitää pakottaa viljantuotantoon, ja siitä edelleen tuettomaan viljelyyn, ja sivutoimisen viljanviljelijän viljanviljely on tehtävä välittömästi kannattamattomaksi. Oikeastaan kaikki viljaa ja öljykasveja  viljelevät kasvinviljelytilat pitäisi siis sivutoimisuuden perusteella kieltää, koska sivutoimiviljelyä se on, vuotuisen ajankäytön suhteessa.

Tässä on nyt voimakas ristiriita, kun ensin vaaditaan korjuuvelvoitetta, satokasvin pakkoviljelyä, pitää tuottaa tehokkaasti hinnalla millä hyvänsä, oikeakin sivutoimisuus kipuaa suurempii tilakokoluokkiin silloin aivan kuin varkain.

Eläintilojen vilja-alaan sekä erikoiskasveihin, vähintään myyntiviljaan,  käytetty peltopinta-ala voidaan sitten yhtä hyvin myös tehdä tuettomaksi, sivutoimistahan sekin on, kun varsinainen toimeentulo tulee eläintilan managementtijohtamisesta.

Silloin tulee mahdollisuuksia päätoimisille kasvinviljelijöille satonsa markkinointiin.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 05.01.20 - klo:13:34

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 05.01.20 - klo:11:51

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 05.01.20 - klo:10:58

Korottaisiko se hintaa, jos markkinaviljoja tulisi lisää noin puoli miljardia kiloa nykyisellään hömppäkasvien viljelyssä olevilta pelloilta  ?
Korottaisiko se hintaa, jos keskisatoja saataisiin nostetuksi vaikka vain puoli tonnia hehtaarillta. Siitä saataisiin toinen puoli miljardia kiloa lisää markkinoitavaa.

-SS-

2017 oli suomessa katovuosi märkyyden takia, mutta kun muualla maailmassa saatiin hyvä sato, ei Suomessakaan hinnat nousseet. 2018 oli taas katovuosi kuivuuden takia ja kun muuallakin maailmassa kuivuuden takia sadot pieneni,ja hinnat nousi, niin Suomessakin viljojen hinnat nousi.
Eli maailmanmarkkinahinnoilla on isompi vaikutus meidän hintatasoon, kuin suomen viljamäärillä. Jos täällä tulee huono sato, voidaan tuonnilla korvata, eikä hinnat nouse, jos muualta saa halvemmalla. Parasta olisi huonoimpien peltojen jättäminen kokonaan viljelystä ja tukijärjestelmästä, eli hyvä metsityspalkkio, ja pieni tai olematon hömppäheinätuki. Emme tarvitse mitään hömppäheinäetuisuusrälssiä, se tulee veronmaksajille liian kalliiksi.
Viljantuotannon lisäämisen aiheuttama viljanhinnan lasku puolestaa ajaa juuri tähän peltojen jättämiseen kokonaan viljelyn ulkopuolelle, jos hömppätuet on pienet tai olemattomat, mikä olisi pelkästään hyvä asia. Emme tarvitse tähän maahan paksusti voivaa veronmaksajien elättämää sivutoimisten viljanviljelijöiden etuisuusrälssiä.

Hyvin kirjoitettu .
Suomessa on paljon peltoja alueella joissa viljely ei kannata ja samaten lohkoja jotta parhaiten soveltuvat metsälle .

Rakkine kirjoittanut täyttä asiaa.

Metsityksestä tulee se ongelma vain, että peltoala vähenee entisestään ja jäljelle jäävistä pelloista käydään entistä suurempi kilpailu. Peltojen hinnat karkaavat käsistä yhä kauemmaksi. Ainut toimiva systeemi olisi huonontaa hommaa niin paljon että ylimääräinen innokkuus viljelyä kohtaan vähenisi. Siinä vain kävisi niin että sivutoimiviljelijät jatkaisivat ja päätoimiset joutuisivat lopettamaan.

Peltojen hinta on jo karannut . 500€/ha vuokra on todella halpaa peltoa täälläpäin .

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 05.01.20 - klo:14:04

Metsityksestä tulee se ongelma vain, että peltoala vähenee entisestään ja jäljelle jäävistä pelloista käydään entistä suurempi kilpailu. Peltojen hinnat karkaavat käsistä yhä kauemmaksi. Ainut toimiva systeemi olisi huonontaa hommaa niin paljon että ylimääräinen innokkuus viljelyä kohtaan vähenisi. Siinä vain kävisi niin että sivutoimiviljelijät jatkaisivat ja päätoimiset joutuisivat lopettamaan.

Ai jaa, tästä näkeekin asenteen, että vain eläintilalle saisi ohjata pinta-alatukia, ja heidän pitäisi saada rauhassa hömppäillä vaikkapa luomullaan ? Että hömppäheinäilijän pelto pitää pakottaa viljantuotantoon, ja siitä edelleen tuettomaan viljelyyn, ja sivutoimisen viljanviljelijän viljanviljely on tehtävä välittömästi kannattamattomaksi. Oikeastaan kaikki viljaa ja öljykasveja  viljelevät kasvinviljelytilat pitäisi siis sivutoimisuuden perusteella kieltää, koska sivutoimiviljelyä se on, vuotuisen ajankäytön suhteessa.

Tässä on nyt voimakas ristiriita, kun ensin vaaditaan korjuuvelvoitetta, satokasvin pakkoviljelyä, pitää tuottaa tehokkaasti hinnalla millä hyvänsä, oikeakin sivutoimisuus kipuaa suurempii tilakokoluokkiin silloin aivan kuin varkain.

Eläintilojen vilja-alaan sekä erikoiskasveihin, vähintään myyntiviljaan,  käytetty peltopinta-ala voidaan sitten yhtä hyvin myös tehdä tuettomaksi, sivutoimistahan sekin on, kun varsinainen toimeentulo tulee eläintilan managementtijohtamisesta.

Silloin tulee mahdollisuuksia päätoimisille kasvinviljelijöille satonsa markkinointiin.

-SS-

Kerrotaanpa että mitä kirjoitan ei ole loukkaavaa vaan olen jyrkästi erimieltä .
Oletetaan tilanne et eläintuet lopetetaan , seurauksena olisi kotieläin tilojen kannattavuuden heikkeneminen ja loppuminen . Jatkossa tilat tuottaisivat viljaa , palkokasveja ja ehkä öljykasveja . Nurmiviljely loppuisi , pelloilla kasvatettaisiin viljaa entistä enemmän koska se olisi kannattavampaa kuin kotieläin talous . Työttömiä lisää ja viljanviljelijöitä . Vähemmän kateellisia , ehkä .

Oletetaan tilanne et eläintuet lopetetaan , seurauksena olisi ....

....   se, että nyt viljanvälittäjillä ei olisi kahta herraa palveltavana. Silloin viljanvälittäjillä ja viljelijöillä olisi sama tavoite, eli vientimarkkina, alkaisi puhelin käymään ehkä paremmin, vai mikä viestiväline se nyt on. Ja laivoja lähtisi maailmanmarkkinahinnalla eteen päin, vain laivarahdin osus maksettavaksi. Eikä 50 euroa halvemmalla. Onmuistettava, että viljelijä maksaa rahdin satamaan, eli viljanvälittäjällä todellakaan ei olisi mitää hankalaa yhtälöä edessään.

Kansallisia tukivaroja säästyisi jopa lähes 500 miljoonaa, 12000 eläintuottajaa voisi laittaa sillä hinnalla noin 3000 euron kuukausieläkkeelle ! Ja saisivat normi peltotuet edelleen kaupan päälle !

Ja kyllä maitohalleja ja broilerihalleja vielä pysyisi mukana, koska nytkin kannattaa raivioiden viereen niitä perustaa ?

-SS-

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 05.01.20 - klo:14:43

Oletetaan tilanne et eläintuet lopetetaan , seurauksena olisi ....

....   se, että nyt viljanvälittäjillä ei olisi kahta herraa palveltavana. Silloin viljanvälittäjillä ja viljelijöillä olisi sama tavoite, eli vientimarkkina, alkaisi puhelin käymään ehkä paremmin, vai mikä viestiväline se nyt on. Ja laivoja lähtisi maailmanmarkkinahinnalla eteen päin, vain laivarahdin osus maksettavaksi. Eikä 50 euroa halvemmalla. Onmuistettava, että viljelijä maksaa rahdin satamaan, eli viljanvälittäjällä todellakaan ei olisi mitää hankalaa yhtälöä edessään.

Kansallisia tukivaroja säästyisi jopa lähes 500 miljoonaa, 12000 eläintuottajaa voisi laittaa sillä hinnalla noin 3000 euron kuukausieläkkeelle ! Ja saisivat normi peltotuet edelleen kaupan päälle !

Ja kyllä maitohalleja ja broilerihalleja vielä pysyisi mukana, koska nytkin kannattaa raivioiden viereen niitä perustaa ?

-SS-

Broilerihalleista en tiedä , kannattavuus tuntuu hyvältä .

Maitotilojen kannattavuus on heikko , ilman tukia tuotanto loppuisi tai ainakin rajusti vähenisi .
Väitit hybridirukiin laskevan kannattavuutta koska siinä on isot ha/sadot . Tuskinpa lisääntyvä viljanviljely viljanhintaa nostaa , maidossa tämä on nähty .
Maitotilallisen keskituntiansio on noin 5-8 € /h , onko kadehdittavaa ?
Sivutoimisen viljanviljelijän ansio työstä riippuen 12-22€/h + maataloustulo sekä vapaata runsaasti jolloin voi tehdä peltotyöt .
Maidontuottajaa taas sitoo navettatyöt , aikaa peltotöihin on vähemmän kuin sivutoimisella tuottajalla , pois lukien ne tuottajat joilla on palkkatyövoimaa .
Montako maidontuottajaa sielläpäin on ? Taitaa vilja ja sivuansio kannattaa paremmin .

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 05.01.20 - klo:14:04

Metsityksestä tulee se ongelma vain, että peltoala vähenee entisestään ja jäljelle jäävistä pelloista käydään entistä suurempi kilpailu. Peltojen hinnat karkaavat käsistä yhä kauemmaksi. Ainut toimiva systeemi olisi huonontaa hommaa niin paljon että ylimääräinen innokkuus viljelyä kohtaan vähenisi. Siinä vain kävisi niin että sivutoimiviljelijät jatkaisivat ja päätoimiset joutuisivat lopettamaan.

Eläintilojen vilja-alaan sekä erikoiskasveihin, vähintään myyntiviljaan,  käytetty peltopinta-ala voidaan sitten yhtä hyvin myös tehdä tuettomaksi, sivutoimistahan sekin on, kun varsinainen toimeentulo tulee eläintilan managementtijohtamisesta.

Silloin tulee mahdollisuuksia päätoimisille kasvinviljelijöille satonsa markkinointiin.

-SS-

Kyllä toi mulle käy heti kun se rahan pumppaaminen maatalouden ulkopuolelta lopetetaan.

Oikeasti noinhan se pitäisi. Jos nyt ajatellaan vaikka sikatiloja niin ajatushan on että tuottavat itse rehuviljansa, mutta koska sikabisneksestä ei rahaa irtoa ja rehuviljaa on kaupan niin pelloilla kannattaa viljellä kannattavimpia kasveja tai olla viljelemättä.

Tehtäisiin sitten mitä tahansa järjestelyjä niin millään ei saada estettyä kuitenkaan sitä että sillä jolla on rahaa sotkee maatalouden syöttämällä muualta hankittua rahaa siihen.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 06.01.20 - klo:07:41

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 05.01.20 - klo:14:43

Oletetaan tilanne et eläintuet lopetetaan , seurauksena olisi ....

....   se, että nyt viljanvälittäjillä ei olisi kahta herraa palveltavana. Silloin viljanvälittäjillä ja viljelijöillä olisi sama tavoite, eli vientimarkkina, alkaisi puhelin käymään ehkä paremmin, vai mikä viestiväline se nyt on. Ja laivoja lähtisi maailmanmarkkinahinnalla eteen päin, vain laivarahdin osus maksettavaksi. Eikä 50 euroa halvemmalla. Onmuistettava, että viljelijä maksaa rahdin satamaan, eli viljanvälittäjällä todellakaan ei olisi mitää hankalaa yhtälöä edessään.

Kansallisia tukivaroja säästyisi jopa lähes 500 miljoonaa, 12000 eläintuottajaa voisi laittaa sillä hinnalla noin 3000 euron kuukausieläkkeelle ! Ja saisivat normi peltotuet edelleen kaupan päälle !

Ja kyllä maitohalleja ja broilerihalleja vielä pysyisi mukana, koska nytkin kannattaa raivioiden viereen niitä perustaa ?

-SS-

Broilerihalleista en tiedä , kannattavuus tuntuu hyvältä .

Maitotilojen kannattavuus on heikko , ilman tukia tuotanto loppuisi tai ainakin rajusti vähenisi .
Väitit hybridirukiin laskevan kannattavuutta koska siinä on isot ha/sadot . Tuskinpa lisääntyvä viljanviljely viljanhintaa nostaa , maidossa tämä on nähty .
Maitotilallisen keskituntiansio on noin 5-8 € /h , onko kadehdittavaa ?
Sivutoimisen viljanviljelijän ansio työstä riippuen 12-22€/h + maataloustulo sekä vapaata runsaasti jolloin voi tehdä peltotyöt .
Maidontuottajaa taas sitoo navettatyöt , aikaa peltotöihin on vähemmän kuin sivutoimisella tuottajalla , pois lukien ne tuottajat joilla on palkkatyövoimaa .
Montako maidontuottajaa sielläpäin on ? Taitaa vilja ja sivuansio kannattaa paremmin .

Miten tuo 5 - 8 e/h on laskettu? Pelkät lehmienpidon tuet + myyntitulot vai kuinka. Tuokin kuulostaa korkealta verrattuna siankasvattajan ansioihin.

Meillä ainakin pelloista saatavat tuet ovat merkittävässä osassa tulojen muodostuksessa. Maidossa taitaa olla eritilanne kiitos litra ja eläintuen?

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 06.01.20 - klo:08:59

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 06.01.20 - klo:07:41

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 05.01.20 - klo:14:43

Oletetaan tilanne et eläintuet lopetetaan , seurauksena olisi ....

....   se, että nyt viljanvälittäjillä ei olisi kahta herraa palveltavana. Silloin viljanvälittäjillä ja viljelijöillä olisi sama tavoite, eli vientimarkkina, alkaisi puhelin käymään ehkä paremmin, vai mikä viestiväline se nyt on. Ja laivoja lähtisi maailmanmarkkinahinnalla eteen päin, vain laivarahdin osus maksettavaksi. Eikä 50 euroa halvemmalla. Onmuistettava, että viljelijä maksaa rahdin satamaan, eli viljanvälittäjällä todellakaan ei olisi mitää hankalaa yhtälöä edessään.

Kansallisia tukivaroja säästyisi jopa lähes 500 miljoonaa, 12000 eläintuottajaa voisi laittaa sillä hinnalla noin 3000 euron kuukausieläkkeelle ! Ja saisivat normi peltotuet edelleen kaupan päälle !

Ja kyllä maitohalleja ja broilerihalleja vielä pysyisi mukana, koska nytkin kannattaa raivioiden viereen niitä perustaa ?

-SS-

Broilerihalleista en tiedä , kannattavuus tuntuu hyvältä .

Maitotilojen kannattavuus on heikko , ilman tukia tuotanto loppuisi tai ainakin rajusti vähenisi .
Väitit hybridirukiin laskevan kannattavuutta koska siinä on isot ha/sadot . Tuskinpa lisääntyvä viljanviljely viljanhintaa nostaa , maidossa tämä on nähty .
Maitotilallisen keskituntiansio on noin 5-8 € /h , onko kadehdittavaa ?
Sivutoimisen viljanviljelijän ansio työstä riippuen 12-22€/h + maataloustulo sekä vapaata runsaasti jolloin voi tehdä peltotyöt .
Maidontuottajaa taas sitoo navettatyöt , aikaa peltotöihin on vähemmän kuin sivutoimisella tuottajalla , pois lukien ne tuottajat joilla on palkkatyövoimaa .
Montako maidontuottajaa sielläpäin on ? Taitaa vilja ja sivuansio kannattaa paremmin .

Miten tuo 5 - 8 e/h on laskettu? Pelkät lehmienpidon tuet + myyntitulot vai kuinka. Tuokin kuulostaa korkealta verrattuna siankasvattajan ansioihin.

Meillä ainakin pelloista saatavat tuet ovat merkittävässä osassa tulojen muodostuksessa. Maidossa taitaa olla eritilanne kiitos litra ja eläintuen?

Eikös se palkka lasketa voitosta . Kuinka pitkää päivää lihasikalassa tehdään ?
Molemmista kokemusta et noin 1-2 h/päivä .

Jos elinkeinosta jää tuloa 5-8 e tunti, onhan se niin tyhjänaikaista puuhastelua, että sitä on aivan turhaa muiden kansalaisten kustantaa. Millään verukkeella, ni.

Eli maailmanmarkkinahinnoilla on isompi vaikutus meidän hintatasoon, kuin suomen viljamäärillä. Jos täällä tulee huono sato, voidaan tuonnilla korvata, eikä hinnat nouse, jos muualta saa halvemmalla.

Se että tuodaan muualta jos sieltä saa halvemmalla ei ole ongelma.

Ongelma on se että muualta tuodaan vaikka kalliimmalla että saadaan suomen hintoja painettua alas.

Vaatii tietysti että kukaan lipeä ruodusta.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 06.01.20 - klo:09:06

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 06.01.20 - klo:08:59

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 06.01.20 - klo:07:41

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 05.01.20 - klo:14:43

Oletetaan tilanne et eläintuet lopetetaan , seurauksena olisi ....

....   se, että nyt viljanvälittäjillä ei olisi kahta herraa palveltavana. Silloin viljanvälittäjillä ja viljelijöillä olisi sama tavoite, eli vientimarkkina, alkaisi puhelin käymään ehkä paremmin, vai mikä viestiväline se nyt on. Ja laivoja lähtisi maailmanmarkkinahinnalla eteen päin, vain laivarahdin osus maksettavaksi. Eikä 50 euroa halvemmalla. Onmuistettava, että viljelijä maksaa rahdin satamaan, eli viljanvälittäjällä todellakaan ei olisi mitää hankalaa yhtälöä edessään.

Kansallisia tukivaroja säästyisi jopa lähes 500 miljoonaa, 12000 eläintuottajaa voisi laittaa sillä hinnalla noin 3000 euron kuukausieläkkeelle ! Ja saisivat normi peltotuet edelleen kaupan päälle !

Ja kyllä maitohalleja ja broilerihalleja vielä pysyisi mukana, koska nytkin kannattaa raivioiden viereen niitä perustaa ?

-SS-

Broilerihalleista en tiedä , kannattavuus tuntuu hyvältä .

Maitotilojen kannattavuus on heikko , ilman tukia tuotanto loppuisi tai ainakin rajusti vähenisi .
Väitit hybridirukiin laskevan kannattavuutta koska siinä on isot ha/sadot . Tuskinpa lisääntyvä viljanviljely viljanhintaa nostaa , maidossa tämä on nähty .
Maitotilallisen keskituntiansio on noin 5-8 € /h , onko kadehdittavaa ?
Sivutoimisen viljanviljelijän ansio työstä riippuen 12-22€/h + maataloustulo sekä vapaata runsaasti jolloin voi tehdä peltotyöt .
Maidontuottajaa taas sitoo navettatyöt , aikaa peltotöihin on vähemmän kuin sivutoimisella tuottajalla , pois lukien ne tuottajat joilla on palkkatyövoimaa .
Montako maidontuottajaa sielläpäin on ? Taitaa vilja ja sivuansio kannattaa paremmin .

Miten tuo 5 - 8 e/h on laskettu? Pelkät lehmienpidon tuet + myyntitulot vai kuinka. Tuokin kuulostaa korkealta verrattuna siankasvattajan ansioihin.

Meillä ainakin pelloista saatavat tuet ovat merkittävässä osassa tulojen muodostuksessa. Maidossa taitaa olla eritilanne kiitos litra ja eläintuen?

Eikös se palkka lasketa voitosta . Kuinka pitkää päivää lihasikalassa tehdään ?
Molemmista kokemusta et noin 1-2 h/päivä .

Mahto olla iso sikala 

Kannattais eka ettiä tarkemaa faktaa ennenkuin alkaa heittelemään mitään. Niinkuin jokainen maatalousveroilmotuksen täyttänyt tietää niin voitto ei näyttele oikeasti minkäänlaista järkevää lukua mihin kannattaa mitään verrata. Kyseinen luku ei kerro mitään siitä, että mikä tilan oikea taloustilanne on.

Parempia faktoja pöytään niin sitten voidaan tutkia asiaa tarkemmin.

Tuossa aikaisemmin joku kyseenalaisti sen, että jos ja kun hybridirukiit ja tuotantotukiviljely bulkkiviljan tehoeväin laski rukiin hintaa, niin laajempi viljanviljely laskisi edelleen muidenkin viljojen hintaa.

Olen eri mieltä, ja perustelen sitä, että rukiin hinta on vasta eurooppalaisella tasolla, vehnän, ohran hinta nytkin jopa  50 euroa alle, jostakin hyvästi perustellusta syystä, tietenkin. Rukiin hinta laskee siis vientipainoitteisella tuotantovalinnalla enintään noin 100 euroon, jos hintavertailu tehdään leipärukiiseen Saksassa, Puolan hinnoilla noin 50 euroa voi olla parhaimmillaan tarjottu hinta täällä, jos oletetaan edes kohtuullinen 30 euron itämerivähennys.

Kyllä pitääkin bulkkirukiista tulla kymppitonnari toistuvasti ja melko pienellä riskillä, jotta saa pidettyä  nenänsä veden pinnan yläpuolella.

Vehnän, maissin, soijapavun hinnat muodostuvat niin isoilla markkinoilla, ympäri vuoden, että siihen kohinaan ei pysty pienen maan kartellien hampaat, vaikka yrittäisivätkin.

Ehkä Aurajokilaivurin epäilys on aivan oikea: miksi viljanvälittäjien pitäisi tyytyä muutaman miljoonan tonnin  kauppaamiseen muutaman euron tonnikomissiolla, kun voi ostaa miljoona tonnia satasella, viedä 150:llä ja tuoda 180 :lla samat viljat takaisin kotimaisille käyttäjille. Jäähän siitä kymmenkertainen voitto rahtienkin jälkeen.

Tätä voisi sanoa asiamiesongelmaksi. En sano, että näin tehtäisiin, mutta se, että näin voitaisiin tehdä, on jo huolestuttavaa.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 06.01.20 - klo:09:40

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 06.01.20 - klo:09:06

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 06.01.20 - klo:08:59

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 06.01.20 - klo:07:41

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 05.01.20 - klo:14:43

Oletetaan tilanne et eläintuet lopetetaan , seurauksena olisi ....

....   se, että nyt viljanvälittäjillä ei olisi kahta herraa palveltavana. Silloin viljanvälittäjillä ja viljelijöillä olisi sama tavoite, eli vientimarkkina, alkaisi puhelin käymään ehkä paremmin, vai mikä viestiväline se nyt on. Ja laivoja lähtisi maailmanmarkkinahinnalla eteen päin, vain laivarahdin osus maksettavaksi. Eikä 50 euroa halvemmalla. Onmuistettava, että viljelijä maksaa rahdin satamaan, eli viljanvälittäjällä todellakaan ei olisi mitää hankalaa yhtälöä edessään.

Kansallisia tukivaroja säästyisi jopa lähes 500 miljoonaa, 12000 eläintuottajaa voisi laittaa sillä hinnalla noin 3000 euron kuukausieläkkeelle ! Ja saisivat normi peltotuet edelleen kaupan päälle !

Ja kyllä maitohalleja ja broilerihalleja vielä pysyisi mukana, koska nytkin kannattaa raivioiden viereen niitä perustaa ?

-SS-

Broilerihalleista en tiedä , kannattavuus tuntuu hyvältä .

Maitotilojen kannattavuus on heikko , ilman tukia tuotanto loppuisi tai ainakin rajusti vähenisi .
Väitit hybridirukiin laskevan kannattavuutta koska siinä on isot ha/sadot . Tuskinpa lisääntyvä viljanviljely viljanhintaa nostaa , maidossa tämä on nähty .
Maitotilallisen keskituntiansio on noin 5-8 € /h , onko kadehdittavaa ?
Sivutoimisen viljanviljelijän ansio työstä riippuen 12-22€/h + maataloustulo sekä vapaata runsaasti jolloin voi tehdä peltotyöt .
Maidontuottajaa taas sitoo navettatyöt , aikaa peltotöihin on vähemmän kuin sivutoimisella tuottajalla , pois lukien ne tuottajat joilla on palkkatyövoimaa .
Montako maidontuottajaa sielläpäin on ? Taitaa vilja ja sivuansio kannattaa paremmin .

Miten tuo 5 - 8 e/h on laskettu? Pelkät lehmienpidon tuet + myyntitulot vai kuinka. Tuokin kuulostaa korkealta verrattuna siankasvattajan ansioihin.

Meillä ainakin pelloista saatavat tuet ovat merkittävässä osassa tulojen muodostuksessa. Maidossa taitaa olla eritilanne kiitos litra ja eläintuen?

Eikös se palkka lasketa voitosta . Kuinka pitkää päivää lihasikalassa tehdään ?
Molemmista kokemusta et noin 1-2 h/päivä .

Mahto olla iso sikala 

Kannattais eka ettiä tarkemaa faktaa ennenkuin alkaa heittelemään mitään. Niinkuin jokainen maatalousveroilmotuksen täyttänyt tietää niin voitto ei näyttele oikeasti minkäänlaista järkevää lukua mihin kannattaa mitään verrata. Kyseinen luku ei kerro mitään siitä, että mikä tilan oikea taloustilanne on.

Parempia faktoja pöytään niin sitten voidaan tutkia asiaa tarkemmin.

Paljonkos sikalassa sitten aikaa menee päivässä ?

Paljonkos aikaa menee navetassa , kai tiedät mitä siellä tehdään ?