Tiedä sit kannattaako juuri kylvää näillä hinnoin. Ei taida enää juuri saada edes 200 e/tn kaurasta kuukauden päästä jos sama ralli jatkuu. Ei oikein osaa edes sanoa kannattaisko loput myydä vai onko kyseessä tilapäinen markkinahäiriö.

Katsoisin kyllä tätä toisinpäin.. eikös tässä ole ollut markkinahäiriö maailmalla viimeiset 1v 1kk?

Eivät nuo korkean hinnan "markkinahäiriöt" ole **oikeasti** kestäneet kuin muutaman kuukauden kerrallaan. Keinottelijat kiinnittelevät ja vakuuttavat ja seuraavalle vuodelle tavaran liikkeet lähinnä on varattu näiden pelipöytien panosten siirtelyyn. Normikaupankäynti käytännössä jäätyi aika pian Ukrainan tilanteen vakaannuttua.

Korkeat julkiset kauppiashinnat ovat savuverho, jonka takana viitataan kintaalla käteiskauppaviljalle.

-SS-

Kyllä viime keväänä kaikki jotka halusi ja viitsi myydä viljansa kovaan hintaan, sen ehtivät tehdä. Eri asia jos jäi odottamaan vielä kovempia hintoja. Niin kuin varmaan osa teki ja sitten voi valittaa kun ei kukaan osta.

Lainaus käyttäjältä: Pasimycin - 30.03.23 - klo:07:37

Mulla viiden viime vuoden keskisato on lähempänä kolmea kuin neljää tonnia. Märät keväät ja kuivat kesät jos jatkuu, niin satotaso vaan laskee.
Kylvän niinkuin ennenkin, mutta satoa en myy niinkuin ennenkin. Ne jää odottamaan nousua ja siihen saakka seuraavat vuodet kylvetään hömppää.

Sama homma, viimeisen viiden vuoden aikajänteellä on keskisato laskenut lähemmäs kolmea tonnia, kun ennen oli neljän tonnin kieppeillä ja vuosien välinen vaihtelu melko vähäistä. Näillä mailla ei ole kevätmärkyys liiemmin vaivannut, mutta useana vuonna on kylvön jälkeen tullut liettävä sade ja kylmä ilma hankaloittamaan orastumista. Neljänä vuotena viidestä on ollut kuiva ja kuuma Sahara-kesä ja se on ollut kaikkein suurin ongelma. Ja pahaa pelkään, että se on suurin ongelma jatkossakin. Vai pitäisikö välillä vaihteeksi toivoa ylimärkää kasvukautta...

En pysty nyt tähän hetkeen sanomaan mitään keskisadoista, mutta kerrataan nyt ties kuinka monetta kertaa, että 2017 jälkeen viime kesä oli ensimmäinen, jonka jäljiltä tuli jollain tapaa järjellinen satotaso leveämmällä rintamalla. Mutta pienestä se oli kiinni. Vielä lisää kuivuutta kesällä, niin ihan samanlaista kuraa olisi ollut kuin aiemminkin.

Aikalailla käsitykset tästä touhusta muuttuneet tällä viiden vuoden periodilla eli tiivistän maanviljelyn onnistumisen siihen, että onko satanut ja kuinka paljon. Kaikki muu on aivan epäolennaista. Jos ei vettä tule, niin homma on siinä.

Kyllä viime keväänä kaikki jotka halusi ja viitsi myydä viljansa kovaan hintaan, sen ehtivät tehdä. Eri asia jos jäi odottamaan vielä kovempia hintoja. Niin kuin varmaan osa teki ja sitten voi valittaa kun ei kukaan osta.

Olen hieman eri mieltä

Syysvehnä kelpasi marraskuussa 2021, kohtuulliseen alle 185 euron hintaan. Mutta kaurat sekä rukiit, ei kiloakaan.  Ohrat kyllä menivät 2022 keväällä kiireen vilkkaa lahjoituksena suoraan eläintilalle. Niitä olisi viljakauppiaskin ostanut ainakin johonkin hintaan. Kärryllinen jäi täksi kevääksi, kun ei mahtunut kuljetukseen, mutta en enää uskaltanut antaa  isännälle  lisää luottoa. Sain jopa luurin korvaan, kun  ilmoitin, että nyt ei pysty, se tarvitaan paikkaamaan mahdollisesti epäonnistuvaa ensi syksyn ohrasatoa, jonka olen kiinnittänyt. Että saa kilot ainakin 90% täyteen. Minähän tässä tarinan roisto olen kyllä. Sanansa syöjä.

En tiedä, missä vilja-autot liikkuivat koko viime kesän, ei ainakaan täällä päin. Ehkä tuontisatamista kulki autojono myllyjen ja tehtaiden siiloihin ? Olen kerran lapioinut nuo neljäkymmentätonnia ruista vajan laareista kuivurille, ja ennen puinteja takaisin, kun ei kuljetusta kuulunut Toista kertaa en lapioi, jos ei varmasti lähde.

Niin, onhan noita rukiitakin tarjottu jo vuosien ajan, kolmet ennakkonäytteetkin vienyt. Ja sitten sähköpostissa ostaja viidennen kerran kysyy, niin miten paljon niitä olikaan, vaikka joka pussinkyljessä oli tarkka hl - määrä. Eikä kuorma-autoa näy pihalla. Niin ehkä sitten oli jo aika tehdä johtopäätös.

Nyt on sitten lajittelija louskuttamassa joka oljenpätkän ja rikkinäisen jyvän pois, jospa kelpaisi uudelle asiamiehelle ja uudelle konsernille. Yritän varmistaa, ettei mitään laatuvirhettä voisi löytyä, ettei tulisi luottamukseen minkäänlaista murtumaa.

On totta, että sopimusasiakkaat saivat viljansa hyvin kaupaksi, mutta kyllä jonkinlainen ostorajoitus oli villille viljalle olemassa. Tai sitten kolmen suuren joukossa joku tai eräs konserni oli jätetty viljamarkkinoiden kolmanneksi pyöräksi...?

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 30.03.23 - klo:10:12

Lainaus käyttäjältä: Pasimycin - 30.03.23 - klo:07:37

Mulla viiden viime vuoden keskisato on lähempänä kolmea kuin neljää tonnia. Märät keväät ja kuivat kesät jos jatkuu, niin satotaso vaan laskee.
Kylvän niinkuin ennenkin, mutta satoa en myy niinkuin ennenkin. Ne jää odottamaan nousua ja siihen saakka seuraavat vuodet kylvetään hömppää.

Sama homma, viimeisen viiden vuoden aikajänteellä on keskisato laskenut lähemmäs kolmea tonnia, kun ennen oli neljän tonnin kieppeillä ja vuosien välinen vaihtelu melko vähäistä. Näillä mailla ei ole kevätmärkyys liiemmin vaivannut, mutta useana vuonna on kylvön jälkeen tullut liettävä sade ja kylmä ilma hankaloittamaan orastumista. Neljänä vuotena viidestä on ollut kuiva ja kuuma Sahara-kesä ja se on ollut kaikkein suurin ongelma. Ja pahaa pelkään, että se on suurin ongelma jatkossakin. Vai pitäisikö välillä vaihteeksi toivoa ylimärkää kasvukautta...

En pysty nyt tähän hetkeen sanomaan mitään keskisadoista, mutta kerrataan nyt ties kuinka monetta kertaa, että 2017 jälkeen viime kesä oli ensimmäinen, jonka jäljiltä tuli jollain tapaa järjellinen satotaso leveämmällä rintamalla. Mutta pienestä se oli kiinni. Vielä lisää kuivuutta kesällä, niin ihan samanlaista kuraa olisi ollut kuin aiemminkin.

Aikalailla käsitykset tästä touhusta muuttuneet tällä viiden vuoden periodilla eli tiivistän maanviljelyn onnistumisen siihen, että onko satanut ja kuinka paljon. Kaikki muu on aivan epäolennaista. Jos ei vettä tule, niin homma on siinä.

Juurikin näin, ja toisinpäin kärjistäen, jos vettä tulee liikaa, niin homma on taas siinä. Viime kasvukausi oli pitkään valonpilkahdus, sillä alku oli todella hyvä, mutta sitten alkoi taas Sahara-kesä, joka kärvensi ohran ja vehnän oraat kirkkaankeltaisiksi. Kauran jyvien koosta lähti puolet pois ja hehtolitrapainosta hävisi 5 kg, vaikka aika nätisti vihersikin esimerkiksi ohraan verrattuna.

Aika isot dankornit saa tilalla olla, että kolmen vuoden sato mahtuisi.

-SS-

Jos malttaisi kylvää vain kahta laatua ja jättäisi naapurit omien siilojensa varaan, voisi kahden kauden tavara juuri ja juuri mahtua. Mutta kun ei, niin vuosittain on tyhjennettävä, ei toki välttämättä kaikkea .

^
Et ilmeisesti Pasimycin kuulu siihen kuningasryhmään, joka osasi ennakoida apulannan hinnan nousun/laskun ja osasi kiinnittää jok'ikisen jyvän jo viime syksynä?

Mitäpä ne nyt sitten kustantavat ympätyt alsike- ja puna-apilan siemenet tällä hetkellä? Vai onko ne myyty jo loppuun?

Mitäpä ne nyt sitten kustantavat ympätyt alsike- ja puna-apilan siemenet tällä hetkellä? Vai onko ne myyty jo loppuun?

Aika lähellä loppumassa, 10 kg pussi kahdeksankympin tienoilla.

Auringonkukansiemen on enimmäkseen ukrainalaista, sitäkään ei taida kovin paljon enää olla myynnissä. Muistetaan sekin, että kerääjäkasvi ei voi olla pelkästään typensitoja, niin kuin vielä viime kaudella.

Vuodenvaihteessa piti ottaa tankkauksen  riski, että varmasti pääsee hömppäkylvöille.

-SS-

^
Et ilmeisesti Pasimycin kuulu siihen kuningasryhmään, joka osasi ennakoida apulannan hinnan nousun/laskun ja osasi kiinnittää jok'ikisen jyvän jo viime syksynä?

Näissä kiinnityksissä ei ole vain yhtä osapuolta. Ja kahden osapuolen tapauksessa kumpikin  ei voi koko ajan yhtaikaa voittaa, koska siinä tapauksessa tarvitaan kolmas osapuoli, joka suostuu ottamaan ns. mustanpekan itselleen. Kukahan se voisi olla ? Jokin normaalia tyhmempi kansainvälinen viljapörssivälittäjä ?

On epötodennäköistä, että Suomen kokoisen markkina-alueen toimijat säännönmuksisesti voittaisivat satakertaisen koon maailmanmarkkinat.

Vain jos pieni osuus paikallisista  markkinoista on spekuloitu ja kiinnitetty, on vastapuolella riittävästi käteismarkkinaa, jolla kompensoidaan mahdolliset spekulanttiturskat. Pörsseissä menestymisen salaisuus onkin aina  jälkikäteen tarkasteltuna täysin ilmiselvä.  Onnistumiseen vaikuttaneet tapahtumat ja tilanteet ovat sopivasti näkyvissä, ja onnistujat varmasti kertovatkin auliisti näihin perustellen,  miten homma tehdään.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 30.03.23 - klo:10:12

Lainaus käyttäjältä: Pasimycin - 30.03.23 - klo:07:37

Mulla viiden viime vuoden keskisato on lähempänä kolmea kuin neljää tonnia. Märät keväät ja kuivat kesät jos jatkuu, niin satotaso vaan laskee.
Kylvän niinkuin ennenkin, mutta satoa en myy niinkuin ennenkin. Ne jää odottamaan nousua ja siihen saakka seuraavat vuodet kylvetään hömppää.

Sama homma, viimeisen viiden vuoden aikajänteellä on keskisato laskenut lähemmäs kolmea tonnia, kun ennen oli neljän tonnin kieppeillä ja vuosien välinen vaihtelu melko vähäistä. Näillä mailla ei ole kevätmärkyys liiemmin vaivannut, mutta useana vuonna on kylvön jälkeen tullut liettävä sade ja kylmä ilma hankaloittamaan orastumista. Neljänä vuotena viidestä on ollut kuiva ja kuuma Sahara-kesä ja se on ollut kaikkein suurin ongelma. Ja pahaa pelkään, että se on suurin ongelma jatkossakin. Vai pitäisikö välillä vaihteeksi toivoa ylimärkää kasvukautta...

En pysty nyt tähän hetkeen sanomaan mitään keskisadoista, mutta kerrataan nyt ties kuinka monetta kertaa, että 2017 jälkeen viime kesä oli ensimmäinen, jonka jäljiltä tuli jollain tapaa järjellinen satotaso leveämmällä rintamalla. Mutta pienestä se oli kiinni. Vielä lisää kuivuutta kesällä, niin ihan samanlaista kuraa olisi ollut kuin aiemminkin.

Aikalailla käsitykset tästä touhusta muuttuneet tällä viiden vuoden periodilla eli tiivistän maanviljelyn onnistumisen siihen, että onko satanut ja kuinka paljon. Kaikki muu on aivan epäolennaista. Jos ei vettä tule, niin homma on siinä.

En vähättele veden merkitystä, mutta siinä vaiheessa kun paskan lappaaminen loppui peltoon niin satotasot tippuivat 2000-3000kg hehtaarilta..

Pitää muistaa että muhevassa matojen täyttämässä erm-savessa hehtopainot ovat ihan muuta kuin kukkamullassa. Ja kun maa on kunnossa niin se ei kärsi ihan heti kuivuudesta.

En vähättele veden merkitystä, mutta siinä vaiheessa kun paskan lappaaminen loppui peltoon niin satotasot tippuivat 2000-3000kg hehtaarilta..

Niin, kyllä se on selvää, mutta ei tietenkään tukiehdoissa  eikä nitraattidirektiivissä, että 300 kg:n käytännön typpiannoksella kasvaa pari-kolme tuhatta kiloa enemmän viljaa kuin keinolannoitetussa 150 kg N  kasvustossa.

-SS-

Luulisi että siellä Salon suunnassakin olisi sellaisia kotieläintiloja jotka maksavat laskunsa ajallaan, toki ahtaalle on ajettu tämä etelän sika ja nautatuotanto, lintuväki ei taida käyttää kuin vehnää?