Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 22.03.16 - klo:09:08

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 22.03.16 - klo:09:02

paljonko yhteiskunta laittaakaan rahaa noihin homekorjauksiiin ja niiden terveyshaiittoihin???   ei paljon voi puhua ammattiylpeydestä rakennus puolella kun jopa muutaman kuukauden vanhoja rakennelmia joudutaan remppaamaan homneen takia.        taitaa palaa rahaa tuohon enemmän kuin maidonhaittoihin!

Tuota kyllä vois oikesti pitää rakenneteolisuudelle maksettavana piilo tukena! Jos minä myyn homehtuneen ruisleivän kuluttajalle, niin tuli sukevalle lähtö melko liukaasti. Hometöllin kun teet, niin kuluttaja maksaa korjaukset!

 OK-työmaalla meinas jäähä terassin katon villoitus räystäänpuolelta ohkaseks, suunnittelijan ratkaisu ongelmaan, että laitetaan harjan kohdalle tuplat, niin laskennallisesti eristystä on tarpeeksi. Kepurules...

Ennen oli sanonsta "kannatava yritys on tehnyt 3:sti konkurssin!" rakenus puolella se on väänetty muotoon "kannatava yritys tekee 3 vuoden välein konkurssin!"

Lainaus käyttäjältä: Ärrpää - 22.03.16 - klo:09:18

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 22.03.16 - klo:09:08

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 22.03.16 - klo:09:02

paljonko yhteiskunta laittaakaan rahaa noihin homekorjauksiiin ja niiden terveyshaiittoihin???   ei paljon voi puhua ammattiylpeydestä rakennus puolella kun jopa muutaman kuukauden vanhoja rakennelmia joudutaan remppaamaan homneen takia.        taitaa palaa rahaa tuohon enemmän kuin maidonhaittoihin!

Tuota kyllä vois oikesti pitää rakenneteolisuudelle maksettavana piilo tukena! Jos minä myyn homehtuneen ruisleivän kuluttajalle, niin tuli sukevalle lähtö melko liukaasti. Hometöllin kun teet, niin kuluttaja maksaa korjaukset!

 OK-työmaalla meinas jäähä terassin katon villoitus räystäänpuolelta ohkaseks, suunnittelijan ratkaisu ongelmaan, että laitetaan harjan kohdalle tuplat, niin laskennallisesti eristystä on tarpeeksi. Kepurules...

Ennen oli sanonsta "kannatava yritys on tehnyt 3:sti konkurssin!" rakenus puolella se on väänetty muotoon "kannatava yritys tekee 3 vuoden välein konkurssin!"

  Mää sanosin, jotta noin Seinäjoelta pohoseen. 

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 22.03.16 - klo:09:02

paljonko yhteiskunta laittaakaan rahaa noihin homekorjauksiiin ja niiden terveyshaiittoihin???   ei paljon voi puhua ammattiylpeydestä rakennus puolella kun jopa muutaman kuukauden vanhoja rakennelmia joudutaan remppaamaan homneen takia.        taitaa palaa rahaa tuohon enemmän kuin maidonhaittoihin!

  Sulta jäi sanomatta, että yleensä nämä ovat kuntien omistamia rakennelmia. Kouluja, terveyskeskuksia.
Tuota meidän lähikoulua pikaremppasivat vuosi sitten, kun alakerran luokat oli homeessa. Kaivinkoneella perusmuuri paljaaksi. No mitä sieltä löytyi? Ei yhtään kosteuseristystä perusmuurissa. Pelkkää betonia.
  Meidän terveyskeskus on täysin korjauskelvottomassa kunnossa. -70 luvulla reakennettu, kaivinkoneella matalaksi. Kaikki tämä johtuu kuntien korruptiosta. Valvoja on ostettu pihalle työmaalta.
  Keskussairaala ei ole homeessa, koska siellä on valvonta toiminut.
Yksityisen ihmisen rakennuksiin ei verorahoja juuri tipu. Asuntolainojen korkovähennysoikeus poistuu kokonaan lähitulevaisuudessa. 

Ei -70 luvulla valvojia ollut. Rakennustarkastajia silloin oli. Nykyään on valvoja joka kantaa taloudelisen vastuun virheistä mitä se on ollut hyväksymässä.

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 22.03.16 - klo:09:23

Lainaus käyttäjältä: Ärrpää - 22.03.16 - klo:09:18

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 22.03.16 - klo:09:08

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 22.03.16 - klo:09:02

paljonko yhteiskunta laittaakaan rahaa noihin homekorjauksiiin ja niiden terveyshaiittoihin???   ei paljon voi puhua ammattiylpeydestä rakennus puolella kun jopa muutaman kuukauden vanhoja rakennelmia joudutaan remppaamaan homneen takia.        taitaa palaa rahaa tuohon enemmän kuin maidonhaittoihin!

Tuota kyllä vois oikesti pitää rakenneteolisuudelle maksettavana piilo tukena! Jos minä myyn homehtuneen ruisleivän kuluttajalle, niin tuli sukevalle lähtö melko liukaasti. Hometöllin kun teet, niin kuluttaja maksaa korjaukset!

 OK-työmaalla meinas jäähä terassin katon villoitus räystäänpuolelta ohkaseks, suunnittelijan ratkaisu ongelmaan, että laitetaan harjan kohdalle tuplat, niin laskennallisesti eristystä on tarpeeksi. Kepurules...

Ennen oli sanonsta "kannatava yritys on tehnyt 3:sti konkurssin!" rakenus puolella se on väänetty muotoon "kannatava yritys tekee 3 vuoden välein konkurssin!"

  Mää sanosin, jotta noin Seinäjoelta pohoseen. 

Kyllä se on käytäntö läpi Suomen. Iso firma tekee tarjouksen, pilkoo sen osiin alihankijoille ja alihankkijat vastaa virheistä. Alihankiat tekee nopeemin konkan kun kerkiää kissaa sanoa

Lainaus käyttäjältä: Sepeteus - 22.03.16 - klo:09:19

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 22.03.16 - klo:09:02

paljonko yhteiskunta laittaakaan rahaa noihin homekorjauksiiin ja niiden terveyshaiittoihin???   ei paljon voi puhua ammattiylpeydestä rakennus puolella kun jopa muutaman kuukauden vanhoja rakennelmia joudutaan remppaamaan homneen takia.        taitaa palaa rahaa tuohon enemmän kuin maidonhaittoihin!

  Sulta jäi sanomatta, että yleensä nämä ovat kuntien omistamia rakennelmia. Kouluja, terveyskeskuksia.
Tuota meidän lähikoulua pikaremppasivat vuosi sitten, kun alakerran luokat oli homeessa. Kaivinkoneella perusmuuri paljaaksi. No mitä sieltä löytyi? Ei yhtään kosteuseristystä perusmuurissa. Pelkkää betonia.
  Meidän terveyskeskus on täysin korjauskelvottomassa kunnossa. -70 luvulla reakennettu, kaivinkoneella matalaksi. Kaikki tämä johtuu kuntien korruptiosta. Valvoja on ostettu pihalle työmaalta.
  Keskussairaala ei ole homeessa, koska siellä on valvonta toiminut.
Yksityisen ihmisen rakennuksiin ei verorahoja juuri tipu. Asuntolainojen korkovähennysoikeus poistuu kokonaan lähitulevaisuudessa. 

Ei -70 luvulla valvojia ollut. Rakennustarkastajia silloin oli. Nykyään on valvoja joka kantaa taloudelisen vastuun virheistä mitä se on ollut hyväksymässä.

  Höpö höpö, kyllä rakennustyömaalla oli valvoja 70 luvulla. Valvoi rakennuttajan eli tilaajan etua.
Tällä hetkellä tilanne on se, että pidetään työmaakokouksia ja laaditaan pöytäkirjoja, silti asiat täysin  perseellään.

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 22.03.16 - klo:09:26

Lainaus käyttäjältä: Sepeteus - 22.03.16 - klo:09:19

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 22.03.16 - klo:09:02

paljonko yhteiskunta laittaakaan rahaa noihin homekorjauksiiin ja niiden terveyshaiittoihin???   ei paljon voi puhua ammattiylpeydestä rakennus puolella kun jopa muutaman kuukauden vanhoja rakennelmia joudutaan remppaamaan homneen takia.        taitaa palaa rahaa tuohon enemmän kuin maidonhaittoihin!

  Sulta jäi sanomatta, että yleensä nämä ovat kuntien omistamia rakennelmia. Kouluja, terveyskeskuksia.
Tuota meidän lähikoulua pikaremppasivat vuosi sitten, kun alakerran luokat oli homeessa. Kaivinkoneella perusmuuri paljaaksi. No mitä sieltä löytyi? Ei yhtään kosteuseristystä perusmuurissa. Pelkkää betonia.
  Meidän terveyskeskus on täysin korjauskelvottomassa kunnossa. -70 luvulla reakennettu, kaivinkoneella matalaksi. Kaikki tämä johtuu kuntien korruptiosta. Valvoja on ostettu pihalle työmaalta.
  Keskussairaala ei ole homeessa, koska siellä on valvonta toiminut.
Yksityisen ihmisen rakennuksiin ei verorahoja juuri tipu. Asuntolainojen korkovähennysoikeus poistuu kokonaan lähitulevaisuudessa. 

Ei -70 luvulla valvojia ollut. Rakennustarkastajia silloin oli. Nykyään on valvoja joka kantaa taloudelisen vastuun virheistä mitä se on ollut hyväksymässä.

  Höpö höpö, kyllä rakennustyömaalla oli valvoja 70 luvulla. Valvoi rakennuttajan eli tilaajan etua.
Tällä hetkellä tilanne on se, että pidetään työmaakokouksia ja laaditaan pöytäkirjoja, silti asiat täysin  perseellään.

Ne oli RAKENNUSMESTAREITA ja yleensä rakennus firmoilla töissä. Nykyään on valvoja joka palkataan erikseen työmaalle. Nykyinen valvoja kantaa vastuun virheistä jos menee hyväksymään ne ja rakennuksen etenemisestä.

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 22.03.16 - klo:09:26

Lainaus käyttäjältä: Sepeteus - 22.03.16 - klo:09:19

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 22.03.16 - klo:09:02

paljonko yhteiskunta laittaakaan rahaa noihin homekorjauksiiin ja niiden terveyshaiittoihin???   ei paljon voi puhua ammattiylpeydestä rakennus puolella kun jopa muutaman kuukauden vanhoja rakennelmia joudutaan remppaamaan homneen takia.        taitaa palaa rahaa tuohon enemmän kuin maidonhaittoihin!

  Sulta jäi sanomatta, että yleensä nämä ovat kuntien omistamia rakennelmia. Kouluja, terveyskeskuksia.
Tuota meidän lähikoulua pikaremppasivat vuosi sitten, kun alakerran luokat oli homeessa. Kaivinkoneella perusmuuri paljaaksi. No mitä sieltä löytyi? Ei yhtään kosteuseristystä perusmuurissa. Pelkkää betonia.
  Meidän terveyskeskus on täysin korjauskelvottomassa kunnossa. -70 luvulla reakennettu, kaivinkoneella matalaksi. Kaikki tämä johtuu kuntien korruptiosta. Valvoja on ostettu pihalle työmaalta.
  Keskussairaala ei ole homeessa, koska siellä on valvonta toiminut.
Yksityisen ihmisen rakennuksiin ei verorahoja juuri tipu. Asuntolainojen korkovähennysoikeus poistuu kokonaan lähitulevaisuudessa. 

Ei -70 luvulla valvojia ollut. Rakennustarkastajia silloin oli. Nykyään on valvoja joka kantaa taloudelisen vastuun virheistä mitä se on ollut hyväksymässä.

  Höpö höpö, kyllä rakennustyömaalla oli valvoja 70 luvulla. Valvoi rakennuttajan eli tilaajan etua.
Tällä hetkellä tilanne on se, että pidetään työmaakokouksia ja laaditaan pöytäkirjoja, silti asiat täysin  perseellään.

Ja mitä ne ois valvoneet kun hometakuut tuli vasta 2000 luvulla. Nythän jos myyt 40 vuotta vanhan tönön, niin joudut antamaan sille 10 vuoden hometakuun!

Ei -70 luvulla valvojia ollut. Rakennustarkastajia silloin oli. Nykyään on valvoja joka kantaa taloudelisen vastuun virheistä mitä se on ollut hyväksymässä.
[/quote]

  Rakennustarkastajat ovat kuntien ja kaupunkien virkamiehiä.. Tietysti saattoivat olla kontrollina kunnallisissa rakennuksissa, mutta Kyllä isommissa projetkteissa oli rakennuttajan puolta pitämässä sen oma palkkaama rak. mest tai ins joita ainakin täälläpäin kutsuttiin kontrolliksi noin lyhyesti, ja joskus oli vastavalla mestarilla kylmä rinki perseessä jos tiesi että joku on mennyt vähän vikaan.
  En usko että kontrollilla oli mitään vastuuta, sehän voi katsoa että rakennusvirma vastaa töppäyksistään
  Kokemusta jo 60- luvulta, nythän ei tehdäkkään kun sutta ja sekundaa.

Ei -70 luvulla valvojia ollut. Rakennustarkastajia silloin oli. Nykyään on valvoja joka kantaa taloudelisen vastuun virheistä mitä se on ollut hyväksymässä.

  Rakennustarkastajat ovat kuntien ja kaupunkien virkamiehiä.. Tietysti saattoivat olla kontrollina kunnallisissa rakennuksissa, mutta Kyllä isommissa projetkteissa oli rakennuttajan puolta pitämässä sen oma palkkaama rak. mest tai ins joita ainakin täälläpäin kutsuttiin kontrolliksi noin lyhyesti, ja joskus oli vastavalla mestarilla kylmä rinki perseessä jos tiesi että joku on mennyt vähän vikaan.
  En usko että kontrollilla oli mitään vastuuta, sehän voi katsoa että rakennusvirma vastaa töppäyksistään
  Kokemusta jo 60- luvulta, nythän ei tehdäkkään kun sutta ja sekundaa.
[/quote]

Meilläpäin liikui tarina siitä kun tarkastajan pitää käydä raudoitus kahtomassa ja muissakin työvaiheissa tarkastamassa työ jälki nykyään. Silloin aikanaan oli tarkastaja käynyt katsomassa raudoituksen ja antanut luvan valaa. Mestari oli sanonut tarkastajan lähdön jälkeen "puolet pois raudoista". Tarkastaja olikin tehnyt vain lenkin kylällä ja tullut takaisin. oli sanonut että "laitakaas ne loputkin raudat takaisin paikalleen!"

Ne oli RAKENNUSMESTAREITA ja yleensä rakennus firmoilla töissä. Nykyään on valvoja joka palkataan erikseen työmaalle. Nykyinen valvoja kantaa vastuun virheistä jos menee hyväksymään ne ja rakennuksen etenemisestä.

"valvoja kantaa vastuun virheistä" Se vastuu ei ole varmaan taloudellista, vaan pelkkä nuhtelu että "soo,so valvoppa ensikerralla vähän paremmin."
Saksassa se valvoja joutuu ottamaan 30 vuoden takuun, että se valvottava kohde tulee tehtyä oikein. Tuolainen tapa on oikeata vastuun ottamista.
 Suomessa joutuu vain maksamaan valvojalle melkeimpä tyhjästä, etenkin jos valvoja ja urakoitsijalla on yhteisiä intressejä ja miksei olisi, sillä Suomen piirit ovat pienet
 

 

  Kyllähän noissa sodanjälkeisissä pintamamiestaloissa pääsi vähällä sementillä ja raudoilla perustuksissa, isäntä myi puolet sementistä ja raudoista, muikka kun niiden saanti oli vaikeaa ja kallista,
  Eräässäkin projektissa muutaman vuoden päästä tulivat rautoja korvaamaan laitetut riu"ut näkyviin sokkelista..

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 22.03.16 - klo:09:35

Ne oli RAKENNUSMESTAREITA ja yleensä rakennus firmoilla töissä. Nykyään on valvoja joka palkataan erikseen työmaalle. Nykyinen valvoja kantaa vastuun virheistä jos menee hyväksymään ne ja rakennuksen etenemisestä.

"valvoja kantaa vastuun virheistä" Se vastuu ei ole varmaan taloudellista, vaan pelkkä nuhtelu että "soo,so valvoppa ensikerralla vähän paremmin."
Saksassa se valvoja joutuu ottamaan 30 vuoden takuun, että se valvottava kohde tulee tehtyä oikein. Tuolainen tapa on oikeata vastuun ottamista.
 Suomessa joutuu vain maksamaan valvojalle melkeimpä tyhjästä, etenkin jos valvoja ja urakoitsijalla on yhteisiä intressejä ja miksei olisi, sillä Suomen piirit ovat pienet

Kyllä se on jos asiaa ruvetaisiin penkomaan. Valvojan pitää huolehtia että rakennusmääräykset täyttyy ja seurata valmiusastetta. Eräässäkin projektissa etelä-suomessa valvojan mökki lähti myyntiin kun oli "vähän" ylöspäin rustaillut valmiusastetta.

Lainaus käyttäjältä: Jätkä - 22.03.16 - klo:10:10

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 22.03.16 - klo:09:35

Ne oli RAKENNUSMESTAREITA ja yleensä rakennus firmoilla töissä. Nykyään on valvoja joka palkataan erikseen työmaalle. Nykyinen valvoja kantaa vastuun virheistä jos menee hyväksymään ne ja rakennuksen etenemisestä.

"valvoja kantaa vastuun virheistä" Se vastuu ei ole varmaan taloudellista, vaan pelkkä nuhtelu että "soo,so valvoppa ensikerralla vähän paremmin."
Saksassa se valvoja joutuu ottamaan 30 vuoden takuun, että se valvottava kohde tulee tehtyä oikein. Tuolainen tapa on oikeata vastuun ottamista.
 Suomessa joutuu vain maksamaan valvojalle melkeimpä tyhjästä, etenkin jos valvoja ja urakoitsijalla on yhteisiä intressejä ja miksei olisi, sillä Suomen piirit ovat pienet

Kyllä se on jos asiaa ruvetaisiin penkomaan. Valvojan pitää huolehtia että rakennusmääräykset täyttyy ja seurata valmiusastetta. Eräässäkin projektissa etelä-suomessa valvojan mökki lähti myyntiin kun oli "vähän" ylöspäin rustaillut valmiusastetta.

Eikös sen valvojan työ ole valvoa, että miten se rakeeus on tehty, eikä vain mitä on tehty?

 Jo vai yhdeltä valvojalta on mökki lähtenyt alta verratuna esim.hometalojen määrään, jotka tuskin kaikki johtuvat asumisvirheistä tai hoidon laiminlyönnistä. Niin vastuun kanto on vähäistä.

"Merkittävien kosteus- ja homevaurioiden yleisyys rakennuksissa
Suomen rakennuskanta on noin 1,45 miljoonaa rakennusta, joista asuinrakennuksia on
85 % ja muita rakennuksia 15 %. Kerrosalalla ilmaistuna rakennuskanta on noin 434
miljoonaa neliötä, joista 274 miljoonaa eli 63 % on asuinrakennuksissa ja 160 miljoonaa
eli 37 % muissa rakennuksissa.
Merkittävien kosteus- ja homevaurioiden esiintyvyys on arviomme mukaan pienja
rivitaloissa 7–10  %, kerrostaloissa 6–9  %, kouluissa ja päiväkodeissa 12–18  %,
hoitolaitoksissa 20–26 % ja toimistoissa 2,5–5 % kerrosalasta. Merkittävästi vaurioituneissa
rakennuksissa asuu pien- ja rivitaloissa 221 000–443 000 ja kerrostaloissa 103 000–154 000
ihmistä. Tällaisissa kouluissa ja päiväkodeissa on 172 000–259 200, hoitolaitoksissa 36 000–
46 800 ja toimistoissa 27 500–55 000 henkeä."

https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/julkaisut/Documents/trvj_1+2012.pdf

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 22.03.16 - klo:10:22

Lainaus käyttäjältä: Jätkä - 22.03.16 - klo:10:10

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 22.03.16 - klo:09:35

Ne oli RAKENNUSMESTAREITA ja yleensä rakennus firmoilla töissä. Nykyään on valvoja joka palkataan erikseen työmaalle. Nykyinen valvoja kantaa vastuun virheistä jos menee hyväksymään ne ja rakennuksen etenemisestä.

"valvoja kantaa vastuun virheistä" Se vastuu ei ole varmaan taloudellista, vaan pelkkä nuhtelu että "soo,so valvoppa ensikerralla vähän paremmin."
Saksassa se valvoja joutuu ottamaan 30 vuoden takuun, että se valvottava kohde tulee tehtyä oikein. Tuolainen tapa on oikeata vastuun ottamista.
 Suomessa joutuu vain maksamaan valvojalle melkeimpä tyhjästä, etenkin jos valvoja ja urakoitsijalla on yhteisiä intressejä ja miksei olisi, sillä Suomen piirit ovat pienet

Kyllä se on jos asiaa ruvetaisiin penkomaan. Valvojan pitää huolehtia että rakennusmääräykset täyttyy ja seurata valmiusastetta. Eräässäkin projektissa etelä-suomessa valvojan mökki lähti myyntiin kun oli "vähän" ylöspäin rustaillut valmiusastetta.

Eikös sen valvojan työ ole valvoa, että miten se rakeeus on tehty, eikä vain mitä on tehty?

 Jo vai yhdeltä valvojalta on mökki lähtenyt alta verratuna esim.hometalojen määrään, jotka tuskin kaikki johtuvat asumisvirheistä tai hoidon laiminlyönnistä. Niin vastuun kanto on vähäistä.

"Merkittävien kosteus- ja homevaurioiden yleisyys rakennuksissa
Suomen rakennuskanta on noin 1,45 miljoonaa rakennusta, joista asuinrakennuksia on
85 % ja muita rakennuksia 15 %. Kerrosalalla ilmaistuna rakennuskanta on noin 434
miljoonaa neliötä, joista 274 miljoonaa eli 63 % on asuinrakennuksissa ja 160 miljoonaa
eli 37 % muissa rakennuksissa.
Merkittävien kosteus- ja homevaurioiden esiintyvyys on arviomme mukaan pienja
rivitaloissa 7–10  %, kerrostaloissa 6–9  %, kouluissa ja päiväkodeissa 12–18  %,
hoitolaitoksissa 20–26 % ja toimistoissa 2,5–5 % kerrosalasta. Merkittävästi vaurioituneissa
rakennuksissa asuu pien- ja rivitaloissa 221 000–443 000 ja kerrostaloissa 103 000–154 000
ihmistä. Tällaisissa kouluissa ja päiväkodeissa on 172 000–259 200, hoitolaitoksissa 36 000–
46 800 ja toimistoissa 27 500–55 000 henkeä."

https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/julkaisut/Documents/trvj_1+2012.pdf

Periaatteessa kyllä! Jos on tehty rakennusvirhe ja valvoja on sen homannut ja hyväksynyt, niin valvoja on vastuussa!

Emännän veli lähti nostelemaan LUJALTA kun oli mestari neuvonut erään asian että se tehdään näin ja sitten yhden rakennuksen kohdalla se ohje olikin muuttunut ihan päinvastaiseksi. Kun oli kysellyt perusteluja ohjeen muuttumiselle, niin oli alkanut löytyä lapiota lipputangon paikan kaivamiseen vesisateessa.

Väitätkö että kotimaisen Suosiminen ei työllistä Suomalaisia?

  Kuinka se kiinnostaakaan nuo toisten viheet, mutta voisko keskustella aiheesta.