Yks myyjä (ja varmasti moni muukin) harrasti sitä että myi halvan rehun ja kun isäntäväki ei tietenkään ollut tyytyväisiä niin sitten alettiin myymään lisäarvotuotteita. Monesti näiden lisäarvotuotteiden todellinen hyöty on vaikeasti mitattavissa (varsinkin kun ruokinta on pielessä) ja rehutehdas saa näistä tietenkin parhaan katteen.

Nythän tämä homma on hieman selkeämpää nykyisin, mutta se on perseestä että enää ei tarvi ilmoittaa kuinka paljon rehu sisältää mitäkin raaka-ainetta. Mulla nyt on niin yksinkertainen ruokinta ettei tarvi näillä vaivata päätä, mutta kyllä siinä on monella täykkäriä käyttävällä miettimisen paikka kun rehua valitaan...

  Ruokinnalliset arvot tärkeämpiä kuin raaka-aineprosentit. Raaka-aineprosentit aika vaikeita toteuttaa etenkin jos jonkun pääraaka-aineen raakavalkuaiset heittävät rajusti. Esimerkkinä rypsi valkuaislähteenä. Niinpä tuoteselosteen pitäisi elää reseptimuutosten mukaan. Näitähän joutuu aina pikkuisen hienosäätämään, eli OIV, PVT, ME ja rv% ratkaisee.

Siis periaatteessa asia on niin että ruokinnalliset arvot ratkaisee, mutta hyvin merkittävää on myös se kuinka näihin ruokinnallisiin arvoihin on päästy. Yksi suuri kusetus on ollut esim. palmuydinpuristeen käyttö. Tuon käyttö pitäis olla kielletty jo eettisistä syistäkin...

son kans ku se tuotteen arvot saa heittää laillisesti sen 10% niin jos maksaaski vain likimain samalla tarkkuurella

ja kun rakeena tilattua tavaraa tuleeki jauheena 50%.. juu.. tuleehan sitä tavallaan enee kuormas muttaku tonniina se liikkuu niin turha selitys.. saati että syönnis näkyy..

ja miks tuntuu jotta labrat on hyväs yhteistyös, raha ratkaasoo no nyt on taas hetken menny ok muttamutta..