tuossa listassa vaan unohtuu se tosiasia, jotta rahaa ei voi syödä.
Aika vähän on syömistä suojavyöhykkeessä, riistapellossa, lintupellossa, luonnonhoitopellossa, nenergiapajupuskassa, säätösalaojassa, maanparannusretiisissä, lietemultaimessa, no, ehkä kastematoja voisi alkaa paistamaan.
Tai paljonko syömistä on maan luomulatauskesannossa.
Tuo kysymys oli ehkä osuvampi kuin kysyjä koskaan ajattelikaan.
-SS-
Luuomulatauskesannon eli viherlannoitusnurmen ravintomääräksi pitäisi laskea seuraavan satovuoden sadosta kolmannes ja parin sen jälkeisen vuoden sadosta joku vaikka viidennes. Siitä laskien vaikka ruis-papu-kaura-nurmi-kierrolla 1500-2000 kg. Tämä siksi, että arviolta tuon verran heikommaksi luomuravintosato voisi jäädä ilman sitä latausta.
Muutenkin on hauskaa saivarrella ajatuksilla: Paljonko suojavyöhykkeet parantavat kalansaaliita tulevina vuosina Itämeressä? Entä riistapellot hirvi- ja peurasaaliita? Entä lintupellot sorsia? Energiapajuissa ei juurikaan syötävää ole, mutta lämpöä täällä pohjoisessa edelleen tarvitaan. Säätösalaojien väitetään parantavan satoa kaikissa tuotantosuunnissa, ja maanparannusretiisipellot ovat pääosin jo sinä vuonna sadon tuottaneet (kuten kerääjäkasvipellotkin) ja ainakin teoriassa parantavat maata ja seuraavienvuosien satoja. Lietemultain on jo monimutkaisempi, mutta kai lietettä, vaikka multaamalla, käyttäen saa satoa lisättyä tai lannoitteita säästettyä.
Kastematojen paistamista en suosittele, vaikka hyvää ravintoa ehkä olisivatkin. Maanparannusvaikutus voi olla ravitsemusvaikutusta suurempi...