Rupesin miettiimään että kasvattavatko loppukasvattajat hiehoja taloudellisesti ajateltuna turhan pitkään, kun kuulee puhuttavan jostain 16kk kasvatuksesta ja 240kg teuraspainosta.

Itsellä on toki hitaammin laihalla ruualla kasvavia hiehoja, mutta huomasin että 190 kiloisella, 480 eur + 250 eur teuraspalkkiota keräävällä hieholla tuo paino tuli kasaan melkein 5 kuukautta nopeammin (15kk ikää) kuin toisella (joka ei tiinehtynyt) ja keräsi 256 kilon teuraspainon ja 604 + 250 euron tilin.

Tuossa on 124 euroa hintaeroa, ja kasvatuspäivissä eroa selvästi enemmän, melkein 150. Lisäksi ne viimeiset kasvatuspäivät ovat tietty kailleimpia kun kuiviketta, tilaa ja ruokaa menee aina vaan huonommalla suhteella.

Luulisin että teurashiehot pystyisi ruokkimaan 190 kiloon reilu vuoden ikään mennessä, eli välitysvasikoita kasvatettaisiin reilu 10 kuukautta. Koko ajan sama vahva ruokinta, ja tosiaan heti kun on varmaa että teuraspainon 170kg ylittyy, elukat teurastamolle. Siinä on tosiaan valtava ero kuivitustarpeessa yms. verrattuna niihin seuraaviin 3-4 kuukauteen. Saisi myös kivasti vedettyä aina yhden porukan kasvattamon läpi vuodessa.

Vai onko jotain mitä en tässä hahmota?

Edit: tietty jokainen kasvatuspäivä vielä lisää riskiä että tulee poistoja. Lyhyempi kasvatus tietää vähemmän poistoja suhteessa kasvatettuihin eläimiin.

Jos ajatellaan että lehmänen välitysvasikka maksaa aika isona ja toimitettuna 200€ ja sitä saa 730€ 11kk päästä hankinnasta, tuloa tulisi 1,6 euroa päivässä per yksi aika pieni eläin, + peltotuet, hyvinvointituet yms. päälle. 2-6kk hieholta saisi vielä reilu 50€ per eläin vasikoitten hyvinvointitukea + muita hyvinvointitukia vähän päälle . Ja saisi muuten ehkä pidettyä kuukauden verran eläimetöntä lomaakin joka vuosi.


Eli hiehon ekat 12-13 kk voi tuottaa kasvattajalle kaikkine eläintukineen 1,6-1,9 euroa per päivä kunhan teuraspalkkion raja täyttyy.

Ja siitä seuraavat kuukaudet (14.-16. elinkuukausi) jotain euron per päivä, tai alle. Hyvinvointitukiakin tulee tosi huonosti tuossa iässä.

Ja samaan aikaan nuo kolme viimeistä kuukautta ovat kasvattajalle kalleimmat per päivä.

Vaikuttaneeko C-alueella, jossa nuo hiehon teuraskasvattajat melko tyystin ovat, tuon tuen määräytyminen eläinyksikkökohtaisena, eikä pääkohtaisena, että kannattaa kiertoaika pitää pidempänä?

Vaikuttaneeko C-alueella, jossa nuo hiehon teuraskasvattajat melko tyystin ovat, tuon tuen määräytyminen eläinyksikkökohtaisena, eikä pääkohtaisena, että kannattaa kiertoaika pitää pidempänä?

Mutta onhan se sielläkin se tuki teuraspalkkiona jossa painoraja on sama 170kg?    Se maksetaan hämymmin eli kerrotaan tukitaso 0,6:lla, mutta se elänikohtainen tuki mikä AB:lla on 250€, on C:llä noin 284€ / per eläin tai enemmän. Kasvatuspäivillä ei ole väliä, se on per teurastus se palkkio sielläkin.

Luulisi että teurastuen kasvaessa pohjoista kohden, olisi vieläkin kannattavampaa pitää kierto nopeana.

Meillä ainakin teurashiehot lähtee heti, kun painaa yli tuon 170 kiloa, ei niitä yritetä lihottaa  paljon sen yli. Menee kyllä jonkin verran yli vuoden, riippuu paljon tapauksesta, koska kasvavat vähän kuin siivellä.

Lainaus käyttäjältä: mah - 07.03.16 - klo:19:57

Vaikuttaneeko C-alueella, jossa nuo hiehon teuraskasvattajat melko tyystin ovat, tuon tuen määräytyminen eläinyksikkökohtaisena, eikä pääkohtaisena, että kannattaa kiertoaika pitää pidempänä?

Mutta onhan se sielläkin se tuki teuraspalkkiona jossa painoraja on sama 170kg?    Se maksetaan hämymmin eli kerrotaan tukitaso 0,6:lla, mutta se elänikohtainen tuki mikä AB:lla on 250€, on C:llä noin 284€ / per eläin tai enemmän. Kasvatuspäivillä ei ole väliä, se on per teurastus se palkkio sielläkin.

Luulisi että teurastuen kasvaessa pohjoista kohden, olisi vieläkin kannattavampaa pitää kierto nopeana.

Kierto on pidetty nopeana hieho- ja sonnikasvatuksessa ainakin on nopeasti lopetettu koko homma.Vasikkaruuhkaa ei pitänyt tulla,mutta taitaa olla kroonista.

Liikevaihtoa hiehonkasvatuksesta 1,6 euroa per pää per päivä..
Olisi mielenkiintoista kuulla miten ton kannattavuus on laskettu, paljonko tosta menee vasikkaan, rehuihin, kivennäisiin kuivikkeisiin, energiaan, tiloihin yms ja ennen kaikkea montako senttiä jää työlle/pääomalle?

Liikevaihtoa hiehonkasvatuksesta 1,6 euroa per pää per päivä..
Olisi mielenkiintoista kuulla miten ton kannattavuus on laskettu, paljonko tosta menee vasikkaan, rehuihin, kivennäisiin kuivikkeisiin, energiaan, tiloihin yms ja ennen kaikkea montako senttiä jää työlle/pääomalle?

Siihen tulee hyvinvointituet ja kaikki peltotuet tietty päälle. Ja kannattavuutta laskin suhteessa isommaksi kasvattamiseen.  Eli jos kasvattaa, ei kannata kasvattaa hiehoa yli 200kg teuraspainoon.

edit:
Olen kuullut 2eur/vrk hiehohotellimaksuista. Kun ottaa huomioon sellaiseen liittyvät haasteet kiimantarkkailussa yms, ja sen että hotellihiehot ovat puolet ajasta yli vuoden ikäisiä isoja sontatykkejä yms, niin sanosin että teuraskasvatus on ainakin siihen verrattuna parempi diili

Noin muuten sanoisin että jos on valmista infraa eläimille, vaikkapa vähän vanhempi sonnikkasvattamo jonka kalustus tai edes seinät ei enää 1,5 vuotiasta sonnia kestä, niin kalusteille ja hoitajille paljon kivemmat pikkuhiehot voisivat olla hyvä vaihtoehto. Tarvitsevat aika vähän karkearehua, eli suht nuorena korjattu ykkössato voi riittää ja siihen sitten ostettua ohraa tai vehnää rinnalle.

Uusi kasvattamo ei välttämättä taas kannattaisikaan.

Ei siihen mitään peltotukia tule päälle, mulle on ainaski täällä naureskeltu mun näennäiselle puolikkaan eläinyksikön per ha eläintenpidolle, niin kyllähän sullakin on jo yli kax eläinyksikköä jo valmiix per ha, niin ei niistä hiehoista tule senttiäkään mitään peltotukia ja piste.
Itteensä voi pettää monella tapaa ja nämä laskelmat on juuri sitä, jos edes vähän maajuiset osais laskea, niin niitä hiehoja ei tarttis alle neljän euron myydä yhtäkään, mutta kun näitä peltotuet tuotantoon kavereita riittää 

Ei siihen mitään peltotukia tule päälle, mulle on ainaski täällä naureskeltu mun näennäiselle puolikkaan eläinyksikön per ha eläintenpidolle, niin kyllähän sullakin on jo yli kax eläinyksikköä jo valmiix per ha, niin ei niistä hiehoista tule senttiäkään mitään peltotukia ja piste.
Itteensä voi pettää monella tapaa ja nämä laskelmat on juuri sitä, jos edes vähän maajuiset osais laskea, niin niitä hiehoja ei tarttis alle neljän euron myydä yhtäkään, mutta kun näitä peltotuet tuotantoon kavereita riittää 

Eli sinun kuuluu pitää eläimiä peltotukien takia, mutta muiden ei kuulu? 

En itse ajatellut pitää teurashiehoja (kuin korkentaan muutaman vahingossa/varmuuden vuoksi) kun ei ole tilaa tai aikaa tai mahdollisuutta niiden avuolla saada peltotukiin korotusta, jollain muulla voi olla.

Meilläkin on syöty oman blondihiehon kannikoita.Kunnon fileet.

Tainnu Antilla mennä taas risteytykset ja liharotuiset sekaisin. Kaippa kai kaikki täysi järkiset laittaa suolisäkit ja hellapuut (ayshiret ja holstainit) teuraaksi heti kun palkkio raja ylittyy ja liharotuisista sitten isompia. Kyllähän maitorotuisillakin olisi potenttiaali kasvattaa suuremmiksi jos tuki raja olisi suurempi.


Ei ne peltotuet liity millään lailla eläinten pitämiseen. Tilatuki on yksi suurimmista epäonnistumisista tässä tukijärjestelmässä, tai mikä sen nimi nyt on. Siinä hävisi erikoistunut naudanlihantuotanto paljon, laajaperäisyyslisät, sonnipalkkioista ja emopalkkioista suli suuri osa peltotukiin ja meni kaikkien iloksi. Eläinpalkkiot kun on sulatettu peltotukiin ja jaetaan kaikille peltohehtaareille niin se on ollut oiva keino hilata pellonhintaa ylöspäin.  Eli eläimet ja pellot ovat eri asia!

Aku Ankka hieroi sulkiinsa joskus hiekkaa jotta paino nousisi. Olikohan tarinassa "Aku Ankka ja Maharadza".

Välitysvasikoilla kuulemma onnistuu, mutta hiehoilla ei

Tainnu Antilla mennä taas risteytykset ja liharotuiset sekaisin. Kaippa kai kaikki täysi järkiset laittaa suolisäkit ja hellapuut (ayshiret ja holstainit) teuraaksi heti kun palkkio raja ylittyy ja liharotuisista sitten isompia. Kyllähän maitorotuisillakin olisi potenttiaali kasvattaa suuremmiksi jos tuki raja olisi suurempi.


Ei ne peltotuet liity millään lailla eläinten pitämiseen. Tilatuki on yksi suurimmista epäonnistumisista tässä tukijärjestelmässä, tai mikä sen nimi nyt on. Siinä hävisi erikoistunut naudanlihantuotanto paljon, laajaperäisyyslisät, sonnipalkkioista ja emopalkkioista suli suuri osa peltotukiin ja meni kaikkien iloksi. Eläinpalkkiot kun on sulatettu peltotukiin ja jaetaan kaikille peltohehtaareille niin se on ollut oiva keino hilata pellonhintaa ylöspäin.  Eli eläimet ja pellot ovat eri asia!

En usko sekoittaneeni mitään. Ja koko ajan maitorotuisten/maitoristeytysten loppukasvatuksesta olen puhunut, ja käsittänyt ainakin teurastamojen materiaaleista, että melkein 240kg teuraspainoja haetaan. Toki isoja päiväkasvuja kanssa, mutta tosiaan kehotetaan kasvattamaan turhan pitkään verrattuna siihen mikä kasvattajlle olisi kannattavaa.


https://www.atriatuottajat.fi/atrianauta/lihanautatila/Sivut/default.aspx   Tuolla ainakin puhutaan 16 kuukaudesta ja 240 kilosta.

En myöskään kannata eläinten tukemista peltojen kautta, mutta jos niin kuitenkin tehdään niin kai se eläimistä saatava peltotuen lisä kuuluu sisällyttää laskelmiin?

Mikähän idea teurastamolla kokonaisuutena on tuossa liharoturisteytyshiehojen isojen teuraspainojen tavoittelemisessa? Vasikat pyörii iätajat maidontuottajn nurkissa kun ei ole kasvatuspaikkoja. Hyvästä kasvusta ei maidontuottaja paljoakaan saa palkaksi. Huonommin ruokittu ei sitten kasvattajallakaan kunnolla kasva. Luulis olevan koko ketjulle paras nopeuttaa kiertoa.

Antillakin taitaa olla niitä lypsylehmiä jo yli sen 0,35 ey per ha, niin niistä muutamasta teurashiehosta ei tule senttiäkään mitään peltotukia vrt tilanne ilman hiehoja..
Useimmiten myynti välitykseen tai ihan vaikka vaan pultin antaminen olisi se kannattavin ratkaisu