Glyfosaatin valmistajien testitulokset kyseisen aineen haihtumisesta luonnossa, ovat siis olleet valhetta. Jokainen saa minun puolesta syödä mitä haluaa,itse en halua glyfosaatti jäämiä ruokaan, vaikka 100% syöpäpotilaista paranis.
Oletat nyt jonkun aktivistin väitteitä totuudeksi, vaikka julkisissa tutkimuksissa on havaittu lähinnä ennen korjuuta ruiskutettujen ja loppukasvukaudella käsiteltyjen viljelykasvien sisältävän jäämiä, siis suorasta ruiskutuksesta. Tässä glyfosaattihälyssä ovat GMO vastustajat eniten liikkeellä, jälleen. Vaikka glyfosaatti on tavanomaisen viljelyn ja suorakylvön apuna paljon enemmän kuin GMO puuvillan tai soijan, vähentämällä vaarallisempien torjunta-aineiden käyttöä ja väitteiden mukaan vähentämällä muokkaustarvetta ja näin ollen maan hiilikatoa.
Bentseenin , tupakan, asbestin todellinen syöpävaara näkyi väestötutkimuksissa jo hyvissä ajoin, samoin polttoaineen lyijyn vaikutus ihmisten älykkyyteen. Glyfosaatin laajalla käytöllä ei ole ollut näkyvissä voimakasta lisääntymistä sen syöpämuodon osalta, jonka väitetään liittyvän glyfosaattiin. Pohjavesitutkimuksissa/1/ löydetyt aineet ovat olleet sellaisia kuin Basagran MCPA Mekoproppi , ja 90-luvun alussa kielletyt simatsiini ja atratsiini. Glyfosaatin noustua markkinoille 40 vuotta sitten, ja Suomessakin se on yksi pitkäaikaisimmista rikkakasvin torjunta-aineista, luulisi sitä jo alkavan näkyä enemmän, jos hajoaminen ei olisi ongelmatonta, niin kuin esimerkiksi simatsiinilla.
On joltisenkin epäjohdonmukaista olla ideologisesti yhtä kasveissa jopa määräystenvastaisella käytöllä
mahdollisesti esiintyväksi tulevaa
mahdollista karsinogeenia vastaan, mutta ei esimerkiksi luonnollisesti kasveissa esiintyviä alfatoksiineja ja arseenia vastaan. Vaikka alfatoksiineja vastaan voi jopa suojautua torjunta-aineilla.
-SS-
/1/ Paula Vuorimaa, Merja Kontro, Jarkko Rapala, Juhani Gustafsson. Torjunta-aineiden esiintyminen pohjavedessä. Loppuraportti. Suomen Ympäristö 42. Suomen Ympäristökeskus, Helsinki. 2007. 114 s