Lainaus käyttäjältä: leksa - 12.01.09 - klo:09:30

Hetkonen hetkonen. Mielestäni, kun aletaan puhua risteyttämisestä, niin kyllähän sonnin pitää olla Limousin. Limousin on ympärimaailman tunnustettu ja arvostettu parhaana sonnina ja on ehdottomasti paras vaihtoehto tuomaan lihakkuutta ja hyviä teurasominaisuuksia eläimeen. Risteyttäkääpä mitenpäin tahansa ja millä tahansa muulla, mutta parhaan teurastilin tulette saamaan vain limousinen kautta. Mitä puhtaampi Limppari eläin on, sen paremmin ne parhaat teurasominaisuudet sieltä tulevat ja sen myötä se raha. Eikös tätä koko hommaa rahan vuoksi tehdä.

Nojoo, miten sen nyt ottaa ...
Ehkä teurastili on hyvä, mutta mitkä on ne menot sen tekemiseen, se kai lopulta ratkaisee ...

meillä ainakaan ei ole resursseja siihen että sonnit kasvatettais itse, emolehmä tilalla se "tili" tehdään pihvisonni vasikoiden myynnistä. ei loppukasvatuksesta.
itse olen pohtinut jo pitkään sitä, mikä olisi kaikista paras mahdollinen risteytys yhdistelmä.
itse tavoitelen noin 300 kg:n elopainoa sonneille 6 kk:n iässä, siis keskipainoa.
näillä nykyisillä menetelmillä ja emo + sonni yhdistelmillä olen päässyt jo 292,7 kg:n keskipainoihin, ja ilman tippaakaan sitä limppari verta.

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 12.01.09 - klo:17:08

Lainaus käyttäjältä: leksa - 12.01.09 - klo:09:30

Hetkonen hetkonen. Mielestäni, kun aletaan puhua risteyttämisestä, niin kyllähän sonnin pitää olla Limousin. Limousin on ympärimaailman tunnustettu ja arvostettu parhaana sonnina ja on ehdottomasti paras vaihtoehto tuomaan lihakkuutta ja hyviä teurasominaisuuksia eläimeen. Risteyttäkääpä mitenpäin tahansa ja millä tahansa muulla, mutta parhaan teurastilin tulette saamaan vain limousinen kautta. Mitä puhtaampi Limppari eläin on, sen paremmin ne parhaat teurasominaisuudet sieltä tulevat ja sen myötä se raha. Eikös tätä koko hommaa rahan vuoksi tehdä.

Nojoo, miten sen nyt ottaa ...
Ehkä teurastili on hyvä, mutta mitkä on ne menot sen tekemiseen, se kai lopulta ratkaisee ...

meillä ainakaan ei ole resursseja siihen että sonnit kasvatettais itse, emolehmä tilalla se "tili" tehdään pihvisonni vasikoiden myynnistä. ei loppukasvatuksesta.
itse olen pohtinut jo pitkään sitä, mikä olisi kaikista paras mahdollinen risteytys yhdistelmä.
itse tavoitelen noin 300 kg:n elopainoa sonneille 6 kk:n iässä, siis keskipainoa.
näillä nykyisillä menetelmillä ja emo + sonni yhdistelmillä olen päässyt jo 292,7 kg:n keskipainoihin, ja ilman tippaakaan sitä limppari verta.

Paljonko on emoja?

Lainaus käyttäjältä: hl - 12.01.09 - klo:19:43

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 12.01.09 - klo:17:08

Lainaus käyttäjältä: leksa - 12.01.09 - klo:09:30

Hetkonen hetkonen. Mielestäni, kun aletaan puhua risteyttämisestä, niin kyllähän sonnin pitää olla Limousin. Limousin on ympärimaailman tunnustettu ja arvostettu parhaana sonnina ja on ehdottomasti paras vaihtoehto tuomaan lihakkuutta ja hyviä teurasominaisuuksia eläimeen. Risteyttäkääpä mitenpäin tahansa ja millä tahansa muulla, mutta parhaan teurastilin tulette saamaan vain limousinen kautta. Mitä puhtaampi Limppari eläin on, sen paremmin ne parhaat teurasominaisuudet sieltä tulevat ja sen myötä se raha. Eikös tätä koko hommaa rahan vuoksi tehdä.

Nojoo, miten sen nyt ottaa ...
Ehkä teurastili on hyvä, mutta mitkä on ne menot sen tekemiseen, se kai lopulta ratkaisee ...

meillä ainakaan ei ole resursseja siihen että sonnit kasvatettais itse, emolehmä tilalla se "tili" tehdään pihvisonni vasikoiden myynnistä. ei loppukasvatuksesta.
itse olen pohtinut jo pitkään sitä, mikä olisi kaikista paras mahdollinen risteytys yhdistelmä.
itse tavoitelen noin 300 kg:n elopainoa sonneille 6 kk:n iässä, siis keskipainoa.
näillä nykyisillä menetelmillä ja emo + sonni yhdistelmillä olen päässyt jo 292,7 kg:n keskipainoihin, ja ilman tippaakaan sitä limppari verta.

Paljonko on emoja?

100+ tule avoimille oville kattoon jos kiinnostaa

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 12.01.09 - klo:17:08

Lainaus käyttäjältä: leksa - 12.01.09 - klo:09:30

Hetkonen hetkonen. Mielestäni, kun aletaan puhua risteyttämisestä, niin kyllähän sonnin pitää olla Limousin. Limousin on ympärimaailman tunnustettu ja arvostettu parhaana sonnina ja on ehdottomasti paras vaihtoehto tuomaan lihakkuutta ja hyviä teurasominaisuuksia eläimeen. Risteyttäkääpä mitenpäin tahansa ja millä tahansa muulla, mutta parhaan teurastilin tulette saamaan vain limousinen kautta. Mitä puhtaampi Limppari eläin on, sen paremmin ne parhaat teurasominaisuudet sieltä tulevat ja sen myötä se raha. Eikös tätä koko hommaa rahan vuoksi tehdä.

Nojoo, miten sen nyt ottaa ...
Ehkä teurastili on hyvä, mutta mitkä on ne menot sen tekemiseen, se kai lopulta ratkaisee ...

meillä ainakaan ei ole resursseja siihen että sonnit kasvatettais itse, emolehmä tilalla se "tili" tehdään pihvisonni vasikoiden myynnistä. ei loppukasvatuksesta.
itse olen pohtinut jo pitkään sitä, mikä olisi kaikista paras mahdollinen risteytys yhdistelmä.
itse tavoitelen noin 300 kg:n elopainoa sonneille 6 kk:n iässä, siis keskipainoa.
näillä nykyisillä menetelmillä ja emo + sonni yhdistelmillä olen päässyt jo 292,7 kg:n keskipainoihin, ja ilman tippaakaan sitä limppari verta.

Jooo, tuossa saattaa olla järkeä ...

Lainaus käyttäjältä: hl - 12.01.09 - klo:19:43

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 12.01.09 - klo:17:08

Lainaus käyttäjältä: leksa - 12.01.09 - klo:09:30

Hetkonen hetkonen. Mielestäni, kun aletaan puhua risteyttämisestä, niin kyllähän sonnin pitää olla Limousin. Limousin on ympärimaailman tunnustettu ja arvostettu parhaana sonnina ja on ehdottomasti paras vaihtoehto tuomaan lihakkuutta ja hyviä teurasominaisuuksia eläimeen. Risteyttäkääpä mitenpäin tahansa ja millä tahansa muulla, mutta parhaan teurastilin tulette saamaan vain limousinen kautta. Mitä puhtaampi Limppari eläin on, sen paremmin ne parhaat teurasominaisuudet sieltä tulevat ja sen myötä se raha. Eikös tätä koko hommaa rahan vuoksi tehdä.

Nojoo, miten sen nyt ottaa ...
Ehkä teurastili on hyvä, mutta mitkä on ne menot sen tekemiseen, se kai lopulta ratkaisee ...

meillä ainakaan ei ole resursseja siihen että sonnit kasvatettais itse, emolehmä tilalla se "tili" tehdään pihvisonni vasikoiden myynnistä. ei loppukasvatuksesta.
itse olen pohtinut jo pitkään sitä, mikä olisi kaikista paras mahdollinen risteytys yhdistelmä.
itse tavoitelen noin 300 kg:n elopainoa sonneille 6 kk:n iässä, siis keskipainoa.
näillä nykyisillä menetelmillä ja emo + sonni yhdistelmillä olen päässyt jo 292,7 kg:n keskipainoihin, ja ilman tippaakaan sitä limppari verta.

Jooo, tuossa saattaa olla järkeä ...

hullu turhaan raata..

Näitä emokeskusteluja lukiessa ei voi välttyä kysymykseltä, kuinka moni aikoo kasvattaa vasikkansa teuraaksi asti?
On ihan selvä, että jos ajattelee vain vasikan myyntiä, niin Hf/Ab on paras valinta, mutta kuinka kauan. Mlahti tuolla jo kertoikin loppukasvattajan näkemyksiä rotuvalinnasta ja olen aivan samoilla linjoilla. Ay ternillä tekee tällä hetkellä hurjan paljon paremman tuloksen kuin Hf välikasvatusvasikalla, voi nykyisellä hintakehityksellä alkaa olla ostajat vähissä jonkin ajan päästä.

Itse pääsin viimein eroon noista "helvetin helppohoitoisista" (Hc) ja jäi jonkinverran laitumia jäljelle. Ostin erän välikasvatettuja Hf/Ab sonneja "ruohonleikkureiksi" ja laskun saatuani voin todeta, että muuta virkaa niillä ei olekaan, tulosta noilla on turha yrittää tehdä.
Itsellä oli aikoinaan Si, Si/Hf ja Li emoja, sonneina Li, Si ja Ch. Poikimiset ja ruokinta tietty hieman vaativampaa, mutta noilla elää vielä loppukasvattajakin. 

Näitä emokeskusteluja lukiessa ei voi välttyä kysymykseltä, kuinka moni aikoo kasvattaa vasikkansa teuraaksi asti?
On ihan selvä, että jos ajattelee vain vasikan myyntiä, niin Hf/Ab on paras valinta, mutta kuinka kauan. Mlahti tuolla jo kertoikin loppukasvattajan näkemyksiä rotuvalinnasta ja olen aivan samoilla linjoilla. Ay ternillä tekee tällä hetkellä hurjan paljon paremman tuloksen kuin Hf välikasvatusvasikalla, voi nykyisellä hintakehityksellä alkaa olla ostajat vähissä jonkin ajan päästä.

Itse pääsin viimein eroon noista "helvetin helppohoitoisista" (Hc) ja jäi jonkinverran laitumia jäljelle. Ostin erän välikasvatettuja Hf/Ab sonneja "ruohonleikkureiksi" ja laskun saatuani voin todeta, että muuta virkaa niillä ei olekaan, tulosta noilla on turha yrittää tehdä.
Itsellä oli aikoinaan Si, Si/Hf ja Li emoja, sonneina Li, Si ja Ch. Poikimiset ja ruokinta tietty hieman vaativampaa, mutta noilla elää vielä loppukasvattajakin. 

kaikille pitää jäädä jotain viivan alle, muuten nämä hommat loppuu..

Näitä emokeskusteluja lukiessa ei voi välttyä kysymykseltä, kuinka moni aikoo kasvattaa vasikkansa teuraaksi asti?
On ihan selvä, että jos ajattelee vain vasikan myyntiä, niin Hf/Ab on paras valinta, mutta kuinka kauan. Mlahti tuolla jo kertoikin loppukasvattajan näkemyksiä rotuvalinnasta ja olen aivan samoilla linjoilla. Ay ternillä tekee tällä hetkellä hurjan paljon paremman tuloksen kuin Hf välikasvatusvasikalla, voi nykyisellä hintakehityksellä alkaa olla ostajat vähissä jonkin ajan päästä.

Itse pääsin viimein eroon noista "helvetin helppohoitoisista" (Hc) ja jäi jonkinverran laitumia jäljelle. Ostin erän välikasvatettuja Hf/Ab sonneja "ruohonleikkureiksi" ja laskun saatuani voin todeta, että muuta virkaa niillä ei olekaan, tulosta noilla on turha yrittää tehdä.
Itsellä oli aikoinaan Si, Si/Hf ja Li emoja, sonneina Li, Si ja Ch. Poikimiset ja ruokinta tietty hieman vaativampaa, mutta noilla elää vielä loppukasvattajakin. 

oletko kuullut RISTEYTTÄMISESTÄ ja sen hyödyistä??

Näitä emokeskusteluja lukiessa ei voi välttyä kysymykseltä, kuinka moni aikoo kasvattaa vasikkansa teuraaksi asti?
On ihan selvä, että jos ajattelee vain vasikan myyntiä, niin Hf/Ab on paras valinta, mutta kuinka kauan. Mlahti tuolla jo kertoikin loppukasvattajan näkemyksiä rotuvalinnasta ja olen aivan samoilla linjoilla. Ay ternillä tekee tällä hetkellä hurjan paljon paremman tuloksen kuin Hf välikasvatusvasikalla, voi nykyisellä hintakehityksellä alkaa olla ostajat vähissä jonkin ajan päästä.

Itse pääsin viimein eroon noista "helvetin helppohoitoisista" (Hc) ja jäi jonkinverran laitumia jäljelle. Ostin erän välikasvatettuja Hf/Ab sonneja "ruohonleikkureiksi" ja laskun saatuani voin todeta, että muuta virkaa niillä ei olekaan, tulosta noilla on turha yrittää tehdä.
Itsellä oli aikoinaan Si, Si/Hf ja Li emoja, sonneina Li, Si ja Ch. Poikimiset ja ruokinta tietty hieman vaativampaa, mutta noilla elää vielä loppukasvattajakin. 

En ole loppukasvattaja, enkä koskaan aio siihen hommaan ryhtyä ...
Noista maitsemistasi roduista, ottaisin kaikkia muita, mutta en noita kolmea viimeistä.
Eli HC, Hereford, Aberdeen Agnus sopii minulle.

On mukavasti edullista laidunta ja rehut/viljat ostossa, joten valinta on selvä.

Lainaus käyttäjältä: jps - 13.01.09 - klo:00:00

Näitä emokeskusteluja lukiessa ei voi välttyä kysymykseltä, kuinka moni aikoo kasvattaa vasikkansa teuraaksi asti?
On ihan selvä, että jos ajattelee vain vasikan myyntiä, niin Hf/Ab on paras valinta, mutta kuinka kauan. Mlahti tuolla jo kertoikin loppukasvattajan näkemyksiä rotuvalinnasta ja olen aivan samoilla linjoilla. Ay ternillä tekee tällä hetkellä hurjan paljon paremman tuloksen kuin Hf välikasvatusvasikalla, voi nykyisellä hintakehityksellä alkaa olla ostajat vähissä jonkin ajan päästä.

Itse pääsin viimein eroon noista "helvetin helppohoitoisista" (Hc) ja jäi jonkinverran laitumia jäljelle. Ostin erän välikasvatettuja Hf/Ab sonneja "ruohonleikkureiksi" ja laskun saatuani voin todeta, että muuta virkaa niillä ei olekaan, tulosta noilla on turha yrittää tehdä.
Itsellä oli aikoinaan Si, Si/Hf ja Li emoja, sonneina Li, Si ja Ch. Poikimiset ja ruokinta tietty hieman vaativampaa, mutta noilla elää vielä loppukasvattajakin. 

En ole loppukasvattaja, enkä koskaan aio siihen hommaan ryhtyä ...
Noista maitsemistasi roduista, ottaisin kaikkia muita, mutta en noita kolmea viimeistä.
Eli HC, Hereford, Aberdeen Agnus sopii minulle.

On mukavasti edullista laidunta ja rehut/viljat ostossa, joten valinta on selvä.

Mitäs sitä loppukasvattajaa murehtimaan, oma suu on lähempänä. Loppukasvattaja maksaa eläimistä sen verran kun pystyy, kysyntä ja tarjonta määrää hinnan. Emotoimintaa aloittaessa on varminta kun ei laske paljonkaan eläinten myynnin varaan. Jos saa homman toimimaan paperilla ilman minkäänlaisia myyntituloja niin silloin on jo vahvoilla.

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 13.01.09 - klo:12:32

Lainaus käyttäjältä: jps - 13.01.09 - klo:00:00

Näitä emokeskusteluja lukiessa ei voi välttyä kysymykseltä, kuinka moni aikoo kasvattaa vasikkansa teuraaksi asti?
On ihan selvä, että jos ajattelee vain vasikan myyntiä, niin Hf/Ab on paras valinta, mutta kuinka kauan. Mlahti tuolla jo kertoikin loppukasvattajan näkemyksiä rotuvalinnasta ja olen aivan samoilla linjoilla. Ay ternillä tekee tällä hetkellä hurjan paljon paremman tuloksen kuin Hf välikasvatusvasikalla, voi nykyisellä hintakehityksellä alkaa olla ostajat vähissä jonkin ajan päästä.

Itse pääsin viimein eroon noista "helvetin helppohoitoisista" (Hc) ja jäi jonkinverran laitumia jäljelle. Ostin erän välikasvatettuja Hf/Ab sonneja "ruohonleikkureiksi" ja laskun saatuani voin todeta, että muuta virkaa niillä ei olekaan, tulosta noilla on turha yrittää tehdä.
Itsellä oli aikoinaan Si, Si/Hf ja Li emoja, sonneina Li, Si ja Ch. Poikimiset ja ruokinta tietty hieman vaativampaa, mutta noilla elää vielä loppukasvattajakin. 

En ole loppukasvattaja, enkä koskaan aio siihen hommaan ryhtyä ...
Noista maitsemistasi roduista, ottaisin kaikkia muita, mutta en noita kolmea viimeistä.
Eli HC, Hereford, Aberdeen Agnus sopii minulle.

On mukavasti edullista laidunta ja rehut/viljat ostossa, joten valinta on selvä.

Mitäs sitä loppukasvattajaa murehtimaan, oma suu on lähempänä. Loppukasvattaja maksaa eläimistä sen verran kun pystyy, kysyntä ja tarjonta määrää hinnan. Emotoimintaa aloittaessa on varminta kun ei laske paljonkaan eläinten myynnin varaan. Jos saa homman toimimaan paperilla ilman minkäänlaisia myyntituloja niin silloin on jo vahvoilla.

Tässä emohommassa pätee ehkä se vanha viisaus, ei ne suuret tulot vaan pienet menot.

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 13.01.09 - klo:12:32

Lainaus käyttäjältä: jps - 13.01.09 - klo:00:00

Näitä emokeskusteluja lukiessa ei voi välttyä kysymykseltä, kuinka moni aikoo kasvattaa vasikkansa teuraaksi asti?
On ihan selvä, että jos ajattelee vain vasikan myyntiä, niin Hf/Ab on paras valinta, mutta kuinka kauan. Mlahti tuolla jo kertoikin loppukasvattajan näkemyksiä rotuvalinnasta ja olen aivan samoilla linjoilla. Ay ternillä tekee tällä hetkellä hurjan paljon paremman tuloksen kuin Hf välikasvatusvasikalla, voi nykyisellä hintakehityksellä alkaa olla ostajat vähissä jonkin ajan päästä.

Itse pääsin viimein eroon noista "helvetin helppohoitoisista" (Hc) ja jäi jonkinverran laitumia jäljelle. Ostin erän välikasvatettuja Hf/Ab sonneja "ruohonleikkureiksi" ja laskun saatuani voin todeta, että muuta virkaa niillä ei olekaan, tulosta noilla on turha yrittää tehdä.
Itsellä oli aikoinaan Si, Si/Hf ja Li emoja, sonneina Li, Si ja Ch. Poikimiset ja ruokinta tietty hieman vaativampaa, mutta noilla elää vielä loppukasvattajakin. 

En ole loppukasvattaja, enkä koskaan aio siihen hommaan ryhtyä ...
Noista maitsemistasi roduista, ottaisin kaikkia muita, mutta en noita kolmea viimeistä.
Eli HC, Hereford, Aberdeen Agnus sopii minulle.

On mukavasti edullista laidunta ja rehut/viljat ostossa, joten valinta on selvä.

Mitäs sitä loppukasvattajaa murehtimaan, oma suu on lähempänä. Loppukasvattaja maksaa eläimistä sen verran kun pystyy, kysyntä ja tarjonta määrää hinnan. Emotoimintaa aloittaessa on varminta kun ei laske paljonkaan eläinten myynnin varaan. Jos saa homman toimimaan paperilla ilman minkäänlaisia myyntituloja niin silloin on jo vahvoilla.

10 vuotta tässä jo "aloiteltu" emolehmä hommia, lso:n laatusonni sopimus tuottajia ollaan.

Näitä emokeskusteluja lukiessa ei voi välttyä kysymykseltä, kuinka moni aikoo kasvattaa vasikkansa teuraaksi asti?
On ihan selvä, että jos ajattelee vain vasikan myyntiä, niin Hf/Ab on paras valinta, mutta kuinka kauan. Mlahti tuolla jo kertoikin loppukasvattajan näkemyksiä rotuvalinnasta ja olen aivan samoilla linjoilla. Ay ternillä tekee tällä hetkellä hurjan paljon paremman tuloksen kuin Hf välikasvatusvasikalla, voi nykyisellä hintakehityksellä alkaa olla ostajat vähissä jonkin ajan päästä.

Itse pääsin viimein eroon noista "helvetin helppohoitoisista" (Hc) ja jäi jonkinverran laitumia jäljelle. Ostin erän välikasvatettuja Hf/Ab sonneja "ruohonleikkureiksi" ja laskun saatuani voin todeta, että muuta virkaa niillä ei olekaan, tulosta noilla on turha yrittää tehdä.
Itsellä oli aikoinaan Si, Si/Hf ja Li emoja, sonneina Li, Si ja Ch. Poikimiset ja ruokinta tietty hieman vaativampaa, mutta noilla elää vielä loppukasvattajakin. 

Oli aikoinaan...    Elää vielä loppukasvattajakin...      Et sitten kuitenkaan noilla itse elänyt...

Oli aikoinaan...    Elää vielä loppukasvattajakin...      Et sitten kuitenkaan noilla itse elänyt...

*** Olenhan mä hengissä vieläkin...

No, vähän laajemmin, oli siis Eu:n liittymisen aikoihin 55 emoa ja vielä suhteellisen hyvä karja. Keskiteuraspaino 470kg (vain siksi että joku "valopää" keksi poistaa pihvilisät yli 500kg:n painoisilta teurailta).
Tuohon aikaan valitettavasti pihvilihaa ei markkinat arvostaneet ja vielä tukijärjestelmäkin oli aika paljon heikompi. Ok, kyllä niillä hengissä pysyi, mutta maitorotuisia "työnnettiin" puoli ilman ovista ja ikkunoista, ongelma oli valmis.
Asian tiimoilta käytiin useammallakin delekaatiolla kertomassa ongelmista, mutta ainut ongelma tuntui olevan se, että 60000 emon maakiintiö menee kohta yli ja muutenkin on lihasta ylituotantoa.
Noina vuosina suomesta katosi 20000 emolehmää, tästä meidänkin ympäriltä kolmelta tilalta yhteensä yli 200 emoa. Lähdettiin kaikki helpomman rahan perään (ei vieläkään kaduta, mutta v...ttaa silti).

Maailmahan muuttuu ja ei mennyt kuin muutama vuosi tuosta emojen kansallisesta "hävityksestä", niin eiköhän pukkaa emoprojektia neuvonnan puolelta. Kiiltäväotsainen agrologi juippi tuli esittelemään lihantuotannon pelastavaa innovaatiota, emolehmätuotantoa. Onneksi kaverilla oli nopeat jalat, muuten olisi lentänyt niskaperseotteella autoonsa saakka.

Elikkä, olkaa tarkkoina ja pitäkää silmät ja korvat avoinna (muillekin kuin neuvonnalle) ja kaiken tärkein, kuten jo tuolla aiemminkin on tullut esille on tilakohtaiset ratkaisut, muulla ei ole merkitystä.

Ai niin, joku valisti mua risteytyksestä, parhaita Simmentaaleja lukuunottamatta kaikki astutettiin eri rodulla.

P.S. 37 vuotta neuvontaa kyseenalaistaen, eikä kriisiä näköpiirissäkään.

Oli aikoinaan...    Elää vielä loppukasvattajakin...      Et sitten kuitenkaan noilla itse elänyt...

*** Olenhan mä hengissä vieläkin...

No, vähän laajemmin, oli siis Eu:n liittymisen aikoihin 55 emoa ja vielä suhteellisen hyvä karja. Keskiteuraspaino 470kg (vain siksi että joku "valopää" keksi poistaa pihvilisät yli 500kg:n painoisilta teurailta).
Tuohon aikaan valitettavasti pihvilihaa ei markkinat arvostaneet ja vielä tukijärjestelmäkin oli aika paljon heikompi. Ok, kyllä niillä hengissä pysyi, mutta maitorotuisia "työnnettiin" puoli ilman ovista ja ikkunoista, ongelma oli valmis.
Asian tiimoilta käytiin useammallakin delekaatiolla kertomassa ongelmista, mutta ainut ongelma tuntui olevan se, että 60000 emon maakiintiö menee kohta yli ja muutenkin on lihasta ylituotantoa.
Noina vuosina suomesta katosi 20000 emolehmää, tästä meidänkin ympäriltä kolmelta tilalta yhteensä yli 200 emoa. Lähdettiin kaikki helpomman rahan perään (ei vieläkään kaduta, mutta v...ttaa silti).

Maailmahan muuttuu ja ei mennyt kuin muutama vuosi tuosta emojen kansallisesta "hävityksestä", niin eiköhän pukkaa emoprojektia neuvonnan puolelta. Kiiltäväotsainen agrologi juippi tuli esittelemään lihantuotannon pelastavaa innovaatiota, emolehmätuotantoa. Onneksi kaverilla oli nopeat jalat, muuten olisi lentänyt niskaperseotteella autoonsa saakka.

Elikkä, olkaa tarkkoina ja pitäkää silmät ja korvat avoinna (muillekin kuin neuvonnalle) ja kaiken tärkein, kuten jo tuolla aiemminkin on tullut esille on tilakohtaiset ratkaisut, muulla ei ole merkitystä.

Ai niin, joku valisti mua risteytyksestä, parhaita Simmentaaleja lukuunottamatta kaikki astutettiin eri rodulla.

P.S. 37 vuotta neuvontaa kyseenalaistaen, eikä kriisiä näköpiirissäkään.

kyllä tästä vielä noustaan, sekä emojen kanssa että loppukasvatus puolella.
täytyy muistuttaa teitä kaikkia suomalaisen maatalouden, lihan ja maidon tuotannon tärkeydestä. omavaraisuus asteen nostamisesta ja kotimaisen elintarvikkeen suosimisesta,
menestys on loppujen lopuksi meistä itsestämme kiinni.
pidetään lippu korkealla ja ollaan reippaita.