Kyllähän toi MF:n keksintökin yli 14km/h :n nopeuksilla pois päältä pomppaavasta nelivedosta on *erseestä. Tai ei se pomppaa, jos nelivedon laittaa suurissa nopeuksissa päälle

Sen automatiikan saa pois pitämällä 4WD nappia pohjassa yli 2 sek, vaikka ryömintänopeudessakin. Silloin on päällä kunnes napista painaa uudestaan pois. Lukee ihan ohjekirjassakin ja symboli näytössä sammuu.

Sen sijaan samaisissa malleissa lukon automatiikka nostolaitteen kanssa pitää olla tarkkana; jos traktori on painumassa tai juuttumassa, niin yleensä painaa nostolaitetta ylös ja työkone yläasentoon, jolloin kone tulkitsee että ollaan päisteessä ja kytkee lukot pois. Kiva sutia kahdella pyörällä pellon pahimmassa paikassa. Jokin logiikka tuon välttämiseksi kyllä on, mutta kiiretilanteessa olen aina ollut väärässä.

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 13.02.16 - klo:19:54

Lainaus käyttäjältä: SAS - 13.02.16 - klo:19:47

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 13.02.16 - klo:19:44

Lainaus käyttäjältä: SAS - 13.02.16 - klo:19:40

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 13.02.16 - klo:19:28

mutta mihin nykytraktoriin mahtuu renkaan ja lokarivirityksien väliin ketjut?    monessa koneessa katellu että ei juuri mulle sovi kun aina joka talvi tartteen ketjut kulkemisen avustukseen.     ketjut pitää olla tietyn verran löydät että net toimii soivat ketjut ei periaatteessa auta juurikaan...

Kyllä mulla ainakin N on ketjut olleet uudesta asti joka talvi,no eihän sillä 50 voi ajaa,mutta 25 ihan hyvin ,jos on kiirus niin ei kannata näihin hommiin ruveta olenkaan.
Takana on järeät matti ketjut jossa kuvio sama kun metsäkoneen ketjussa tiuha salmiakkikuvio ja 12 mm nasta ja edessä tapio ketjut.Kyllä etenee oli paikka mikä tahansa ja suojaa renkaita.

Mikä sulla on rengaskoko?

18,4x38 ja 14,9x28 se tais olla edessä.Tuon aina rankoja tullessa kotio ja maantiellä todella jyrkkiä mäkiä eli tarpeen joka paikassa täällä päin.

Ok.

Isompi rengas jos on niin ei voi noita ketjuja pitää tuo on maksimi.

Joo, kyllä toi on varmaan paras rengaskoko metsäkäyttöön maatilavehkeissä. Leveämmät tuntuu siltä, että tila loppuu heti. Kerran jouduin käymään ännällä metsässä ja oli karmea kokemus. Liian iso kone, liian leveät renkaat, ei kiitos.

Lainaus käyttäjältä: SAS - 13.02.16 - klo:19:51

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 13.02.16 - klo:19:44

Lainaus käyttäjältä: SAS - 13.02.16 - klo:19:24

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 13.02.16 - klo:19:20

Kettingit on aika ikävä varuste, kun kesä ja talvi vaihtelee koko ajan. Itellä ei ole edelleenkään ketjuja käytössä. Tänäkin talvena on monet juuristovauriot vältetty, kun ei ole kuopsuttimia...

Nyt on lunta ihan mukavasti ilman ketjuja ajo metsässä ja maantiellä suuria mäkiä nousten on juhlaa.

Pakkoko niitä mäkiä on hakea ympäri pitäjiä, parempi pysyä tasaisella  Lunta on nimeksi aukeilla, mutta sen verran metsissä, että tasoittaa kyytiä kun oksia saa ajourille. Ei oo ketjuja eikä oo tulossakaan...

Itse kun hakkaa urat, saa puutkin tienvarteen. Kasa kasvaa pikkuhiljaa, vaikka silloin tällöin käy ja aloittaa vasta keskitalvella. Vähänkin on parempi kuin ei mitään

Tämä on vuoristo seutua korkeimmat mäet ovat 260 metriä meren pinnasta,itsellä aika tasaiset maat .Tuon pinon hakkaa viikossa kun oikein on hyvä leimikko.

Juu, varmasti muttei samaa hehtaarimäärää mitä tuohon on hakattu Noin kolmelta hehtaarilta nuo, plus rangat ja havut. Tuossa koivut. Täällä ei oo sellaista kuin kunnon leimikko, lainkaan Meillä pellot, teillä metsät, joillakin molemmat

Ei tässä ollutkaan kyse siitä mitä hakkaa, vaan siitä että itse kun hakkaa, saa aika pahoihinkin paikkoihin urat niin, että niistä pääsee ilman ketjuja ja reuhtomista. Metsurin jälijllä joskus ollut, ja ihmeissäänhän siellä on, kun ajateltu hakkuuta eikä ajoa. Itse tehden homma lähtee ajon suunnittelusta, ja sitten miettien miten sitä sovelletaan hakkuuseen että kaikki natsaa.

Totta minäkin vain yli 40 vuoden kokemuksella hakkaan ja kerran olen painunut kiinni ojitusalueella ojalinjoja puhtaaksi ajaessa. Ensimmäinen pointtihan on traktori korjuussa ajourien suunnittelu siitä kaikki lähtee se kun on tehty hyvin kaikki on helppoa kuin veden valaminen.
Mutta yksi mikä unohtuu on tuo renkaiden kesto ilman ketjuja yhden talven ajoin ilman ketjuja tässä kotosalla ja renkaat olivat aika pahan näköiset no onneksi meni koko kone vaihtoon.
Vyörenkaalla ajelen Michelin.

Onko vms kuullut ketjuista koskaan puhuttavan nehän laitetaan pyöriin kun lähdetään tositöihin eikä leikkimään ja liukastelemaan.

On mulla ketjut tohon pienempään. Isompaan en ole raaskinut ostaa kun ei niin tarvetta. Lisäksi joutuisi repimään useasti päälle ja pois kun siirtymiä ei oikein vaan voi rullata ketjut päällä. Eteen tarttisi hankkia jotkut riimut mutta se vajaa tonni vähän syö ajatusta.

Mettässä ei täällä kyllä oikeasti selviä riimuitta eikä ilman tasauspyörästön lukkoa. Maastot on niin hankalia että ei tulisi kyllä mitään.

Se on yksi hakkuun mielipide-eroista että tehdäänkö urat helppoihin paikkoihin ja puut saa kasvaa jos jotain jää vai toimitaanko toisinpäin eli annetaan puiden kasvaa siinä missä kasvavat ja mennään uralla sitten sieltä aukkopaikasta jos suinkin mahdollista.

Mettässä ei täällä kyllä oikeasti selviä riimuitta eikä ilman tasauspyörästön lukkoa. Maastot on niin hankalia että ei tulisi kyllä mitään.

Se on yksi hakkuun mielipide-eroista että tehdäänkö urat helppoihin paikkoihin ja puut saa kasvaa jos jotain jää vai toimitaanko toisinpäin eli annetaan puiden kasvaa siinä missä kasvavat ja mennään uralla sitten sieltä aukkopaikasta jos suinkin mahdollista.

Noin yleensä teen joskus mutkiakin loivia puiden takia.

Lainaus käyttäjältä: SAS - 13.02.16 - klo:19:56

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 13.02.16 - klo:19:54

Lainaus käyttäjältä: SAS - 13.02.16 - klo:19:47

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 13.02.16 - klo:19:44

Lainaus käyttäjältä: SAS - 13.02.16 - klo:19:40

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 13.02.16 - klo:19:28

mutta mihin nykytraktoriin mahtuu renkaan ja lokarivirityksien väliin ketjut?    monessa koneessa katellu että ei juuri mulle sovi kun aina joka talvi tartteen ketjut kulkemisen avustukseen.     ketjut pitää olla tietyn verran löydät että net toimii soivat ketjut ei periaatteessa auta juurikaan...

Kyllä mulla ainakin N on ketjut olleet uudesta asti joka talvi,no eihän sillä 50 voi ajaa,mutta 25 ihan hyvin ,jos on kiirus niin ei kannata näihin hommiin ruveta olenkaan.
Takana on järeät matti ketjut jossa kuvio sama kun metsäkoneen ketjussa tiuha salmiakkikuvio ja 12 mm nasta ja edessä tapio ketjut.Kyllä etenee oli paikka mikä tahansa ja suojaa renkaita.

Mikä sulla on rengaskoko?

18,4x38 ja 14,9x28 se tais olla edessä.Tuon aina rankoja tullessa kotio ja maantiellä todella jyrkkiä mäkiä eli tarpeen joka paikassa täällä päin.

Ok.

Isompi rengas jos on niin ei voi noita ketjuja pitää tuo on maksimi.

Joo, kyllä toi on varmaan paras rengaskoko metsäkäyttöön maatilavehkeissä. Leveämmät tuntuu siltä, että tila loppuu heti. Kerran jouduin käymään ännällä metsässä ja oli karmea kokemus. Liian iso kone, liian leveät renkaat, ei kiitos.

On se vetoteho ihan toista luokka kun on painoa 5,8 tonnia ja etupainot päälle,äkkiä siihen tottuu.kun ei muuta ole kuin nuffi N lisäksi niin näillä mennään.

Lainaus

Kyllähän toi MF:n keksintökin yli 14km/h :n nopeuksilla pois päältä pomppaavasta nelivedosta on *erseestä. Tai ei se pomppaa, jos nelivedon laittaa suurissa nopeuksissa päälle

Sen automatiikan saa pois pitämällä 4WD nappia pohjassa yli 2 sek, vaikka ryömintänopeudessakin. Silloin on päällä kunnes napista painaa uudestaan pois. Lukee ihan ohjekirjassakin ja symboli näytössä sammuu.

Sen sijaan samaisissa malleissa lukon automatiikka nostolaitteen kanssa pitää olla tarkkana; jos traktori on painumassa tai juuttumassa, niin yleensä painaa nostolaitetta ylös ja työkone yläasentoon, jolloin kone tulkitsee että ollaan päisteessä ja kytkee lukot pois. Kiva sutia kahdella pyörällä pellon pahimmassa paikassa. Jokin logiikka tuon välttämiseksi kyllä on, mutta kiiretilanteessa olen aina ollut väärässä.

Tuo ylimmäinen OK ... ohjekirjan jutut jo painuneet unhoksiin    Jospa nyt muistaisi ja tuonkin olen yleensä välttänyt pistämällä nelikon päälle jo tiellä siirryttäessä pellolle. Harvoin edes ajelen MF:llä liukkailla paitti tänään 


Köyhänä ei oo ketjuja ollut ikinä. Tai oli joskus 185 massikassa , sen jälkeen edellinen sukupolvi teki elantoakin takatuuppareilla ilman ketjuja. Pahalla kelillä oon kääntynyt jopa paalinhaku reitiltä kotia, kun oli lipoosta. Mettä ajossa en ole kyllä ikinä edes kaivannut, kun kuormaaja nostolaittees. Yhyren kerran tuli kusikärryn kans persluisua "etäsäiliölle" viedes, mutta siitäkin selevis lopuksi hiakoottamalla .

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 13.02.16 - klo:20:06

Lainaus käyttäjältä: SAS - 13.02.16 - klo:19:56

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 13.02.16 - klo:19:54

Lainaus käyttäjältä: SAS - 13.02.16 - klo:19:47

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 13.02.16 - klo:19:44

Lainaus käyttäjältä: SAS - 13.02.16 - klo:19:40

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 13.02.16 - klo:19:28

mutta mihin nykytraktoriin mahtuu renkaan ja lokarivirityksien väliin ketjut?    monessa koneessa katellu että ei juuri mulle sovi kun aina joka talvi tartteen ketjut kulkemisen avustukseen.     ketjut pitää olla tietyn verran löydät että net toimii soivat ketjut ei periaatteessa auta juurikaan...

Kyllä mulla ainakin N on ketjut olleet uudesta asti joka talvi,no eihän sillä 50 voi ajaa,mutta 25 ihan hyvin ,jos on kiirus niin ei kannata näihin hommiin ruveta olenkaan.
Takana on järeät matti ketjut jossa kuvio sama kun metsäkoneen ketjussa tiuha salmiakkikuvio ja 12 mm nasta ja edessä tapio ketjut.Kyllä etenee oli paikka mikä tahansa ja suojaa renkaita.

Mikä sulla on rengaskoko?

18,4x38 ja 14,9x28 se tais olla edessä.Tuon aina rankoja tullessa kotio ja maantiellä todella jyrkkiä mäkiä eli tarpeen joka paikassa täällä päin.

Ok.

Isompi rengas jos on niin ei voi noita ketjuja pitää tuo on maksimi.

Joo, kyllä toi on varmaan paras rengaskoko metsäkäyttöön maatilavehkeissä. Leveämmät tuntuu siltä, että tila loppuu heti. Kerran jouduin käymään ännällä metsässä ja oli karmea kokemus. Liian iso kone, liian leveät renkaat, ei kiitos.

On se vetoteho ihan toista luokka kun on painoa 5 tonnia ja etupainot päälle,äkkiä siihen tottuu.kun ei muuta ole kuin nuffi N lisäksi niin näillä mennään.

Mä ainakin pidän ännäläistä aika huonona mettäraktorina ainakin ilman rajua modifiointia. Lokarit kun on leveemmällä kun takapyörät niin aika pian jäävät matkanvarrelle ja pyörien välissä kun ei ole tilaa niin helposti saa tankki/ akkukotelo kyytiä kun kiipee kannon tai kiven yli. A- Sarja on viellä hyvä ja sillä menee minne haluaa mutta muilla joutuu aika tarkkaan kattomaan minne nokkansa työntää.

mettäraktori   siälläki olis hyvä ol se mettäpäistetiä.....nooo

Lainaus käyttäjältä: SAS - 13.02.16 - klo:21:12

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 13.02.16 - klo:20:06

Lainaus käyttäjältä: SAS - 13.02.16 - klo:19:56

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 13.02.16 - klo:19:54

Lainaus käyttäjältä: SAS - 13.02.16 - klo:19:47

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 13.02.16 - klo:19:44

Lainaus käyttäjältä: SAS - 13.02.16 - klo:19:40

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 13.02.16 - klo:19:28

mutta mihin nykytraktoriin mahtuu renkaan ja lokarivirityksien väliin ketjut?    monessa koneessa katellu että ei juuri mulle sovi kun aina joka talvi tartteen ketjut kulkemisen avustukseen.     ketjut pitää olla tietyn verran löydät että net toimii soivat ketjut ei periaatteessa auta juurikaan...

Kyllä mulla ainakin N on ketjut olleet uudesta asti joka talvi,no eihän sillä 50 voi ajaa,mutta 25 ihan hyvin ,jos on kiirus niin ei kannata näihin hommiin ruveta olenkaan.
Takana on järeät matti ketjut jossa kuvio sama kun metsäkoneen ketjussa tiuha salmiakkikuvio ja 12 mm nasta ja edessä tapio ketjut.Kyllä etenee oli paikka mikä tahansa ja suojaa renkaita.

Mikä sulla on rengaskoko?

18,4x38 ja 14,9x28 se tais olla edessä.Tuon aina rankoja tullessa kotio ja maantiellä todella jyrkkiä mäkiä eli tarpeen joka paikassa täällä päin.

Ok.

Isompi rengas jos on niin ei voi noita ketjuja pitää tuo on maksimi.

Joo, kyllä toi on varmaan paras rengaskoko metsäkäyttöön maatilavehkeissä. Leveämmät tuntuu siltä, että tila loppuu heti. Kerran jouduin käymään ännällä metsässä ja oli karmea kokemus. Liian iso kone, liian leveät renkaat, ei kiitos.

On se vetoteho ihan toista luokka kun on painoa 5 tonnia ja etupainot päälle,äkkiä siihen tottuu.kun ei muuta ole kuin nuffi N lisäksi niin näillä mennään.

Mä ainakin pidän ännäläistä aika huonona mettäraktorina ainakin ilman rajua modifiointia. Lokarit kun on leveemmällä kun takapyörät niin aika pian jäävät matkanvarrelle ja pyörien välissä kun ei ole tilaa niin helposti saa tankki/ akkukotelo kyytiä kun kiipee kannon tai kiven yli. A- Sarja on viellä hyvä ja sillä menee minne haluaa mutta muilla joutuu aika tarkkaan kattomaan minne nokkansa työntää.

Kuten edellä totesin siitä ajourien suunnittelusta kaikki lähtee.

Kettingit on aika ikävä varuste, kun kesä ja talvi vaihtelee koko ajan. Itellä ei ole edelleenkään ketjuja käytössä. Tänäkin talvena on monet juuristovauriot vältetty, kun ei ole kuopsuttimia...

Minä ajelin pakkaskelillä tuolla moton poikasella energiapöpelikköä mäelle. 2 päivää myöhemmin suojakelillä tultiin slalomia alas puoli tusinaa puita leimaten, laittamaan 4 kpl ketjuja.... linkkuvehjes on kiva kun se luistaa sivurinteessä vanhojen kantojen juurenniskoja pitkin niin että taka- ja etupyörien välissä kasvaa yllättäen puu. Vaihtoehdot käyvät aika vähiin...

Pakkasella menee ihmeen pitkälle ketjutta mutta se suojakeli ja sitten uudelleen jäätyneen sileän jään päälle satanut pakkaslumi on toista maata. Tahtoo olla itsekin pyrstöllään vaikka yrittää olla varovainen.

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 13.02.16 - klo:20:02

Lainaus käyttäjältä: SAS - 13.02.16 - klo:19:51

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 13.02.16 - klo:19:44

Lainaus käyttäjältä: SAS - 13.02.16 - klo:19:24

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 13.02.16 - klo:19:20

Kettingit on aika ikävä varuste, kun kesä ja talvi vaihtelee koko ajan. Itellä ei ole edelleenkään ketjuja käytössä. Tänäkin talvena on monet juuristovauriot vältetty, kun ei ole kuopsuttimia...

Nyt on lunta ihan mukavasti ilman ketjuja ajo metsässä ja maantiellä suuria mäkiä nousten on juhlaa.

Pakkoko niitä mäkiä on hakea ympäri pitäjiä, parempi pysyä tasaisella  Lunta on nimeksi aukeilla, mutta sen verran metsissä, että tasoittaa kyytiä kun oksia saa ajourille. Ei oo ketjuja eikä oo tulossakaan...

Itse kun hakkaa urat, saa puutkin tienvarteen. Kasa kasvaa pikkuhiljaa, vaikka silloin tällöin käy ja aloittaa vasta keskitalvella. Vähänkin on parempi kuin ei mitään

Tämä on vuoristo seutua korkeimmat mäet ovat 260 metriä meren pinnasta,itsellä aika tasaiset maat .Tuon pinon hakkaa viikossa kun oikein on hyvä leimikko.

Juu, varmasti muttei samaa hehtaarimäärää mitä tuohon on hakattu Noin kolmelta hehtaarilta nuo, plus rangat ja havut. Tuossa koivut. Täällä ei oo sellaista kuin kunnon leimikko, lainkaan Meillä pellot, teillä metsät, joillakin molemmat

Ei tässä ollutkaan kyse siitä mitä hakkaa, vaan siitä että itse kun hakkaa, saa aika pahoihinkin paikkoihin urat niin, että niistä pääsee ilman ketjuja ja reuhtomista. Metsurin jälijllä joskus ollut, ja ihmeissäänhän siellä on, kun ajateltu hakkuuta eikä ajoa. Itse tehden homma lähtee ajon suunnittelusta, ja sitten miettien miten sitä sovelletaan hakkuuseen että kaikki natsaa.

Totta minäkin vain yli 40 vuoden kokemuksella hakkaan ja kerran olen painunut kiinni ojitusalueella ojalinjoja puhtaaksi ajaessa. Ensimmäinen pointtihan on traktori korjuussa ajourien suunnittelu siitä kaikki lähtee se kun on tehty hyvin kaikki on helppoa kuin veden valaminen.
Mutta yksi mikä unohtuu on tuo renkaiden kesto ilman ketjuja yhden talven ajoin ilman ketjuja tässä kotosalla ja renkaat olivat aika pahan näköiset no onneksi meni koko kone vaihtoon.
Vyörenkaalla ajelen Michelin.

Tuolla Kalajoen hietikolla ei kovin "pahaa paikkaa" taida olla..  Kyllä puunajo ilman ketjuja on naurettavaa pelleilyä. Ehkä pikkukuormilla ja vauhdilla ryskäten voi jotenkin päästä niin kauan kunnes tulee joku kivikko tai jäinen kalteva paikka eteen.

Tasamailla ajelijat voi pärjäillä ilman ketjuja. Itse kotoisin epätasamaalta ja ilman ketjuja metsään ei menoa, siis jos tarkoitus tehdä jotain, eikä ajaa pelkällä nupilla.
Ajourasuunnittelu on sellaista, että valitaan vaikeasta maastosta vähiten haastava reitti  Silti joskus meinaa esim. lähteä lapasesta traktori tukkikärryn kanssa. Nahkoineen mäki alas.. Kärry tuuppaa ja traktorin ketjut vain kihisee 
On paikkoja, joita saa ajettua säädyllisesti vasta kun on käyttänyt kaivuria ensin paikalla ja tasataan ajoura esteistä tai tehdään polanne vaikka rinteeseen.
Oon pitkään tuumannut sitä, että ajo-opetus pitäis alkaa mettästä. Jos siellä pärjää, pärjää melkein missä vaan 

Oon pitkään tuumannut sitä, että ajo-opetus pitäis alkaa mettästä. Jos siellä pärjää, pärjää melkein missä vaan 

Aika lailla samaa mieltä. Täälläkin päin on maastoja joissa ei oikeastaan traktorilla pärjää. Jyrkkiä rinteitä ja kivikoita. Tai isolla koneella niin ryvettyjä ettei laanipaikkaa pääse lähelle mistään suunnasta. Kovalla kädellä mätästetyt ja ojitetut uudistusalueet ovat myös haasteellisia...

Vastapainoksi löytyy myös maastoja joissa pohjalaisetkin tuntisivat olonsa kotoisaksi. Jos enemmän tosissaan traktorilla ajelisi niin 8 vetävää pyörää olisi pop. Vaan kannattaa ajaa oikealla mettiäisellä.

Vieläkin tulee joskus sorruttua siihen että yrittää liikaa kiemurrella säästettäviä puita maksimoiden. Sitten viimeisellä kuormalla väsyneenä kolhii ne kuitenkin...