Tuleva kausi menee kyl tavanomaisessa, kun sopparit ja tuotantopanokset kokolailla hankittuna. Mut tulevaa suunnitellen, jos sirtyisikin luomuun. Kurssin voisi käydä istumas ihan mielenkiinnosta, onko siinä aika rajaa luomuun siirtymiselle vai riittääkö et joskus käyny ko. kurssin?
Täytynee tarkistaa neuvo2020 tilanne, kun tul käytettyä sitä aikas isolla kädellä tossa mennä vuonna.
Esmes pottu yks sellaisia kasveja et ei oikeen onnistu ilman ruiskua. Rutto tulee joka vuosi ennemmin tai myöhemmin. Kaali ja porkkana kans aika riskikasveja. Potulla varsinkin siemenkustannus sen verta iso ettei viittis vaan kokeilun ilosta laittaa, mitä kyselly siementen hintoja. Vilja/nurmi kierrolla varmaankin pääsis edeukkaimmin liikenteeseen, jos ottaisi itelle siementä lisäykseen kierrosta.
Maalajit hietoja pääosin, jokunen lohko turve-/multamaita. Rikoista pahimmat skenariot ohdake,valvatti ja juola. Erään luomupuuhastelijan lohkoja katellessa ei tiiä itkeäkö vai nauraa...homma ollut aina samanlaista et enemmän "kultarypsiä" ku viljaa puskee lohkot.
Meinasin kyl ruiskun jättää, kun on jo ehtoo puolella ja eikös luomupuolella ole kans hyväksyttyjä nestelantoja joita voi käyttää?
Paljonko olette nurmettaneet viljelyalasta? Onnistuuko kuin hyvin viljely ilman eläinstatusta? Lähinnä toi lannan riittävyys sellainen asia, et täytyy se kans saada sellaiselle tasolle, et voi oikeasti lannoittaa viljelyssä olevia lohkoja kierrossa.
Kynnössä yleensä 2/3 pinta-alasta, tosin tälle keväälle jäi 80% kevät muokkauksiin.
Luomukurssin voi käydä milloin vaan. Eräs tuttu oli käynyt kurssin -90 luvulla, ja se kelpasi 2010. Toisaalta kursseilla oppii aina uutta, joten kuulin luomuviljelijästä, joka oli jo ainakin viidettä kertaa kurssilla oppimassa uutta.
Minulla on nurmella varmaankin myös tuo n. 40%. Nurmille ei ole markkinoita, joten niitän ne maahan ensimmäisenä vuonna kolmesti, toisena kahdesti. Toisena vuonna pyrin perustamaan syysviljakasvuston nurmeen keskikesän kesannolla, eli muokkaan n. 3 kertaa kultivaattorilla ja sitten jyrsinkylvönä lähinnä ruista. Jos syysrypsiä, silloin 2 x kyltivointi ja sitten kyntö + jyrsinkylvö. Tällä saa tehokkaasti valvatit ja ohdakkeet pois.
Oma perusviljelykierto vastaa sammakon kiertoa: nurmi, nurmi, syysvilja, härkäpapu, vilja+ns. Poiketaan tarpeen mukaan. Minäkin kylvän viherlannoitusnurmille täydennystä varsinkin ensimmäisenä vuonna. Itse asiassa suunnittelin ensi viikolla tekeväni nuo täydennyskylvöt ja samalla rukiille alus/kerääjäkasvit pintalevittimellä, koska lumet täältä ovat juuri katoamassa.
Karjanlantaa on käytettävissä hyvin vähän. Vuotuisesta n. 80 ha kylvöalasta lantaa levitetään lähinnä rukiille n. 10 ha. Enempää ei ole saatavilla. Kohtuullisesti nuo silti näyttävät kasvavan. Lihaluujauhoja ja Arvoa en ole käyttänyt ainakaan toistaiseksi. Tulevaisuus näyttää, miten sen suhteen tulen toimimaan. Tällä hetkellä päätavoite on saada tekniset toimet kohdalleen, ja maan rakenne sellaiseksi, että kasveilla on mahdollisuus hakea ravinteita suuremmalta alalta. Omien hiuemaiden rakenne meni suorakylvössä vähän omituiseksi, siksi olinkin aloittanut viherlannoitusnurmien käytön jo kauan ennen luomuun siirtymistä.
Turve ja multamaat ovat kyllä rikkojen hallinnan kannalta vaativia, mutta toisaalta sieltä eivät ravinteet lopu helposti kesken. Esimerkiksi typpeä pitäisi vapautua ylenmäärin. Sadontuottokyky pitäisi olla hyvä. Ko maalajeista omat kokemukseni ovat vähäisiä, mutta olen antanut itselleni kertoa, että varsinkin kevätkyntö ja voimakkaat nurmikasvustot ovat se paras lääke rikkoihin. Osaavammat saavat kertoa lisää.
Luomussa riskit ns puutarhakasvien osalta ovat kyllä korkeammat, mutta sen voi sanoa olevan huomioitu hinnoissa. Siinä on ertyisasemassa lajikevalinnat. Kävin viime kesänä luomupuutarhatilalla, joka näytti onnistuvan hommissaan hyvin. Jos sinulla on ammattitaitoa kasvisten kasvatuksessa, suosittelen käymään tutustumassa ensi kesänä luomupuutarhatiloihin, ja kyselemään tietoja. Luomupiireissä autetaan ja neuvotaan mielellään. Markkinoilla on pulaa luomutuotteista monella alueella, mutta kuulemma erityisesti puutarhapuolella. Erityisesti jos peltoalasta on pulaa, voi puutarhapuolelta saada parempaa tuottoa. Kannattaa kysellä.
Nurmien perustaminen on vähän käyttötarkoituskysymys. Viherlannoituksiin laitan edellisenä keväänä seoksen: puna-apilaa 5 kg, valkoapilaa 0,5 kg, timoteitä 5 kg ja ruokonataa 6 kg. Seuraavana keväänä täydennän pintalevittimellä hangelle 5 kg puna-apilaa ja 5kg timoteitä. TOS tavaraa on apilan ja timptein osalta käytössä, joten sekoitan ostotavaraa itse näiden sekaan.
Alus/kerääjäkasveihin laitan 5kg puna-apilaa, 0,5 kg valkoapilaa, 10 kg timoteitä ja 7 kg italianraiheinää. Sillä saan aikaan kohtalaisen aluskasvin, joka innostuu hyvin keräämään ravinteita puinnin jälkeen. Heinänsiemenissä säästäminen varsinkin viherlannoitusta perustettaessa ei kannata.