Joku kivikautinen ohje tuo vasikoille +12 lämpötila. Edellä tulikin noita hyviä pointteja. Makuualustan ja seinien materiaali, ilmankosteus ja -liike vaikuttavat säteilylämpötilaan, joka on se miltä meistä tuntuu. Ei se lukema, joka tavallisesta mittarista näkyy, ole merkitsevä. Meillä osa penikoista syntyy maaliskuussa ja silloin on joinakin vuosina reilusti pakkasta. Pehmeä kuiva olkipatja, johon vasikka hiukan uppoaa on lämmin nukkua, riittävä energian saanti ja joissakin tapauksissa takki päälle. Tuulikaan ei ole niin paha kuin veto. Isolla ilmamäärällä ja pienellä virtausnopeudella toimiva ilmanvaihto ei aiheuta vetoa, mutta vie tehokkaasti kosteutta ja pöpöjä pois navetasta. Tautipaine laskee.
Säteilylämmitin väärässä tilanteessa voi pahentaa tilannetta. Muinoin -90 luvulla eräällä navettatekniikan kurssilla luennoitsija otti esimerkiksi tilan, jossa ihmeteltiin vasikoiden sairastelua, vaikka yksilökarsinoiden (ritiläpohja) päällee oli asennettu lämpölamput. Tyyppi oli mennyt tilalle ja tutkaillut asiaa ja neuvonut joko poistamaan lämpölamput tai tukkimaan pohjan tiiviiksi. Lämmitin aiheutti pikkukarsinaan hormi-ilmiön, kun lämmin ilma noustessaan kiskoi karsinan alta kylmää ilmaa tilalle. Vasikka asui ikään kuin pelti auki olevassa savupiipussa, jossa tuli on yläpuolella. Ei ihme, jos sairastaa.
